Haittoja vähentävä lähestymistapa turvaa kokonaisvaltaista huolenpitoa Asunto ensin -työssä

Tässä kirjoituksessa käsittelemme yhtä Asunto ensin -malliin liitettyä periaatetta: haittojen vähentämistä. Käsite esiintyy Asunto ensin -mallin kuvauksissa usein, mutta sen sisältöä ja tavoitteita ei juuri määritellä.

Päihdepolitiikasta ja -työstä lähtöisin oleva haittojen vähentämisen käsite on mielletty Asunto ensin -mallin yhteydessä lähinnä lähtökohdaksi, jossa oikeutta asumiseen ei yhdistetä päihteiden käytön vähentämiseen, hoitoon tai kuntoutukseen. Tämä ei ole kuitenkaan haittojen vähentämisen ainoa piirre. Määritelmää tarkentaaksemme jäsensimme tutkimuksessamme, millaisena haittoja vähentävä lähestymistapa toteutuu asumisen tuen kotikäynneillä huumeita käyttävien ihmisten parissa (Ranta & Perälä 2022).

Haittojen vähentäminen: pragmaattisia, empaattisia ja moralisoimattomia kohtaamisia

Haittojen vähentämisen ydin perustuu Asunto ensin -malliin luontevasti solahtaviin, työkäytäntöjä ja kohtaamisia ohjaaviin periaatteisiin: sosiaalisen tasa-arvoisuuden edistämiseen ja perusoikeuksien turvaamiseen elämäntilanteesta riippumatta. ”Pelkkien” periaatteiden lisäksi haittojen vähentäminen tulisi kuitenkin ymmärtää yksilölliset tilanteet huomioivana, kokonaisvaltaisena sekä huolenpidon turvaavana ammatillisena ja systemaattisena työorientaationa.

Asunto ensin -malliin perustuvaa asumisen tukea koskevassa tutkimuksessamme haittoja vähentävä lähestymistapa toteutui pragmaattisena, empaattisena ja moralisoimattomana vuorovaikutuksena. Keskiössä olivat asukkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden kunnioittaminen niin pienissä kuin isoissakin valinnoissa. Ominaista oli myös asiakkaiden omanarvontunnon vahvistaminen – sen osoittaminen, että jokaisella meistä on oikeus yksityisyyden rajoja tukeviin, turvallisuuden tunnetta edistäviin ja henkilökohtaista kodin tuntua rakentaviin päätöksiin.

Moralisoimattomuus tarkoitti, että esimerkiksi asunnottomuuteen tai siihen johtaneisiin syihin ei otettu moraalista kantaa. Sen sijaan tärkeää oli mahdollisten ongelmatilanteiden selvittäminen käytännössä – pragmaattinen eli käytännöllinen ja ratkaisukeskeinen suhtautuminen siihen, miten asunnottomuus estetään tai ratkaistaan siinä hetkessä. Tämä edellytti työntekijöiltä usein konkreettista toimintaa, kuten asunnon siivoamista ja yhteydenottoja vuokranantajaan, Kelaan tai sosiaalityöntekijään. Empaattisuus taas viittasi asiakkaan tilanteelle tukea ja ymmärrystä osoittaviin sanallisiin tekoihin, esimerkiksi tulevaisuuden asumista koskevan toivon luomiseen, positiiviseen palautteeseen ja asunnottomuutta tai asumisen pulmia koskevien häpeän tunteiden käsittelyyn.

Kaiken kaikkiaan haittoja vähentävä lähestymistapa mahdollisti tilannekohtaisen herkistymisen hyvin moninaisille asumisen tuen tarpeille, ja sillä edistettiin haavoittavassa tilanteessa olevien ihmisten asumisen turvaamista. Työntekijät olivat valmiita kääntämään monenlaisia kiviä tarjotakseen tukea, jonka tavoitteena oli toimia asiakkaan parhaaksi ”tässä ja nyt”. Asiakkaan toiveiden kuuleminen ja kunnioittaminen olikin merkittävä tekijä asumisen tukemiselle olennaisen luottamuksen rakentamisessa.

Tulevaisuuden haittoja vähentävä Asunto ensin -työ

Tavoite asunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä edellyttää toteutuakseen sitä, että asiantuntijoilla, poliitikoilla, asunnottomuustyön tekijöillä ja muilla Asunto ensin -toimijoilla on yhteinen käsitys siitä, mitä työtä ohjaavat viitekehykset ja periaatteet tarkalleen ottaen tarkoittavat ja miten niitä voidaan konkreettisesti hyödyntää asunnottomana nyt tai aiemmin eläneitä sekä asunnottomuuden riskissä olevia ihmisiä kohdatessa.

Haittoja vähentävälle lähestymistavalle tunnusomaisia vuorovaikutuskeinoja voi soveltaa Asunto ensin -mallin käytännöissä eri tavoin ja niin työntekijöiden kuin asiakkaiden persoonat huomioiden. Lähestymistavan taustalla olevat periaatteet ovat kuitenkin pysyviä. Haittojen vähentäminen Asunto ensin -mallin osana tarkoittaa, että työtä tehdään moralisoimattomasti, pragmaattisesti, empaattisesti ja asiakkaan tarpeet edellä. Tämä edellyttää, että koko työyhteisön toimintakulttuurissa tunnistetaan ja jaetaan haittoja vähentävän lähestymistavan käytännöt ja periaatteet sekä annetaan aikaa ja välineitä reflektoida niitä työn arjessa yhteisesti.

Johanna Ranta, tutkijatohtori, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Riikka Perälä, tutkijatohtori, Y-säätiö

Lähteet:

Ranta, Johanna & Perälä, Riikka (2022) Haittojen vähentäminen ja Asunto ensin -malli huumeita käyttävien asumisen tuessa. Teoksessa Suvi Raitakari, Kirsi Günther & Jenni-Mari Räsänen (toim.) Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus. Tampere: Tampere University Press, 181–215.