Asuntoja niitä tarvitseville jo 35 vuoden ajan 15.12.2020Uutinen Joulukuussa tulee kuluneeksi 35 vuotta Y-Säätiön perustamisesta. Vuosien saatossa on tapahtunut suuria muutoksia, mutta tärkeimmistä arvoista on pidetty tiukasti kiinni, kertovat pitkän työuran tehneet Juha Niskanen ja Taina Hytönen. Joulukuussa tulee kuluneeksi 35 vuotta Y-Säätiön perustamisesta. Pienestä kahden työntekijän asuntotoimijasta on kasvanut Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja. Vuosien saatossa on tapahtunut suuria muutoksia, mutta tärkeimmistä arvoista on pidetty tiukasti kiinni. Heikoimmista pidetään huolta ja ongelmien ratkaisu aloitetaan oman kodin varmistamisesta, kertovat pitkän työuran tehneet Juha Niskanen ja Taina Hytönen. Kiinteistöjohtaja Juha Niskanen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Taina Hytönen ovat seuranneet Y-Säätiön kasvua sen varhaisilta ajoilta saakka. Niskanen aloitti työuransa säätiössä vuonna 1990 ja Hytönen vuonna 1999. Vaikka vuosikymmenten saatossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, Y-Säätiön perustehtävä on pysynyt ennallaan. ”Säätiön sääntöihin on alussa kirjattu tavoite, jonka mukaan pyrimme tukemaan terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa tarjoamalla ihmisille ihmisarvoista asumista. Ihminen voi asua hajautetusti vuokra-asunnossa, tuetusti asumisyksikössä tai vaikkapa M2-Kotien vuokrakodissa. Aina kuitenkin varmistetaan ihmisarvoinen asuminen”, Taina Hytönen korostaa. ”Ihmisellä voi olla monenlaisia ongelmia tai haasteita, mutta perusasia kaikkeen on turvallinen koti. Tämä on Y-Säätiölle keskeinen arvo, josta emme tingi koskaan.” Vantaalaisesta rivitalonpätkästä kasvoi yli 17 300 asunnon kiinteistökanta Vuonna 1985 Suomessa oli pulaa asunnoista ja yli 20 000 ihmistä oli vailla omaa kotia. Suurin osa näistä asunnottomista oli yksineläviä. Asunnottomuuden ongelma oli vakava ja sitä ratkomaan perustettiin useiden yhteiskunnallisten tahojen toimesta Y-Säätiö. Säätiön perustehtäväksi määriteltiin vuokrakotien hankkiminen yksin eläville ja asunnottomuutta kokeville. Y-kirjain viittasikin alussa sanaan ”yksin”. Vuodesta 1985 Y-Säätiö on hankkinut asuntoja ja rakentanut niitä. Ensimmäinen Y-Säätiön ostama asunto oli rivitalonpätkä Vantaalla, osoitteessa Keltamotie 36. Merkittävin muutos asuntokantaan tapahtui vuosina 2015-2016, kun säätiö osti SATOlta ja VVO:lta suuren määrän ARA-vuokra-asuntoja. Uudesta asuntokannasta syntyi tytäryhtiö M2-Kodit. Tänä päivänä asuntokanta on kasvanut yli 17 300 asuntoon, jotka sijaitsevat 50 paikkakunnalla. Myös säätiön toiminta on laajentunut merkittävästi ja nykyään sen palveluksessa työskentelee yli 160 työntekijää ympäri Suomen. 1990-luvun lama mahdollisti nopean laajentumisen Kiinteistöjohtaja Juha Niskanen aloitti Y-Säätiön palveluksessa vuonna 1990, jolloin hän tuli osaksi viiden työntekijän henkilöstöä. Asuntoja Y-Säätiöllä oli tuolloin noin 800. ”Tittelini oli toimistoisännöitsijä. Työnkuvani oli hyvin laaja: vastasin asuntojen korjauksesta, asukashäiriöistä sekä budjetoinnista. Välillä olin myös hallintosihteerin sijainen tai tein kirjanpitoa”, Niskanen muistelee. Niskanen sai 1990-luvulla todistaa Y-Säätiön nopeaa laajentumista: lama-aikana huono-osaisuutta oli paljon ja asunnoille oli kysyntää. Vuonna 1994 oli Y-Säätiön ennätysvuosi, kun asunto-osakkeita ostettiin peräti 500 kappaletta. Kiinteistöjohtaja Juha Niskanen. Kuva: Lasse Lecklin Laitoksista omiin koteihin Vuokra-asuntokannan kasvun lisäksi 1990-luvun loppupuolella Y-Säätiön toimintaan vaikutti merkittävästi myös monen psykiatrisen sairaalan alasajo. Laitoksia suljettiin ja potilaita siirrettiin avohoitoon. Monia sairaala-alueilla sijaitsevia rakennuksia alettiin muuttamaan uudenlaisiksi mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköiksi. Y-Säätiö oli muutoksessa aktiivisesti mukana ja rakensi muuttuneiden tarpeiden mukaisia palvelutaloja. Ensimmäinen palvelutalo valmistui Ylöjärvelle vuonna 1998 ja on edelleen toiminnassa. ”Kuntien talousongelmien myötä erityisryhmien, kuten mielenterveyskuntoutujien palvelut heikkenivät. Säätiön kaltaiset toimijat alkoivat ottamaan isompaa roolia. Monet järjestöt kehittivät säätiön kumppanina palvelutaloihin tukea omille kohderyhmilleen. Esimerkiksi asumisneuvonnan juuret johtavat juuri tälle ajanjaksolle 1990-luvun loppupuolelle”, Niskanen muistelee. Yhteistyöllä apua ja tukea asukkaille Asumisen tukeminen ja asumisneuvonnan kehittyminen olivat tärkeä osa kansainvälisten asioiden päällikön Taina Hytösen työtä. Hytönen aloitti projektisihteerinä Y-Säätiön palveluksessa vuonna 1999. ”Alussa työtehtäväni oli koordinoida nuorten tuettua asumista. Myöhemmin käsittelin myös muun muassa asukashäiriöitä yhteistyökumppaneiden kanssa. Pohdimme yhdessä, kuinka häiriötä voitaisiin ehkäistä tarjoamalla asukkaille oikeanlaista apua ja tukea”, Hytönen muistelee. Y-Säätiön rooli yhteistyön koordinaattorina vahvistui entisestään vuonna 2011. Y-Säätiö alkoi Sari Timosen ja Taina Hytösen johdolla koordinoimaan Verkostokehittäjät-hanketta. Hanke oli syntynyt PAAVO II -asunnottomuusohjelman myötä. ”Järjestimme koulutuksia ympäri Suomea ja pyrimme rakentamaan laajapohjaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tavoitteenamme oli valtakunnallinen verkosto, jonka avulla pystyttäisiin jakamaan esimerkiksi hyviä asumisen tukityön malleja ammattilaisten kesken”, Hytönen kertoo. Y-Säätiö kansallisen ja kansainvälisen verkoston kehittäjänä Valtakunnallinen Verkostokehittäjät-hanke on ollut toiminnassa jo lähes 10 vuoden ajan ja jatkaa toimintansa tänäkin päivänä. Tarvetta hyvien työkäytäntöjen ja oppien jakamiselle alkoi 2010-luvulla kuitenkin nousta esiin myös Euroopan mittakaavassa. Vuonna 2016 sai alkunsa Y-Säätiön ja FEANTSAn toimesta Housing First Europe Hub, asunnottomuustyön oppimisalusta, jota Hytönen siirtyi koordinoimaan vuonna 2016. Monet ulkomaiset asunnottomuustoimijat ovat olleet kiinnostuneita Y-Säätiön toiminnasta ja roolista asunnottomuuden poistamisessa Suomessa. Vuosittain Suomeen saapuu useita kymmeniä ulkomaalaisvieraita tutustumaan säätiön toimintaan ja asuntoihin. ”Koen, että Y-Säätiöllä on tärkeä rooli kertoa myös ulkomaisille toimijoille, että asunnottomuuden vähentäminen kunnollisia vuokra-asuntoja tarjoamalla on todella mahdollista. Mielestäni vastavuoroisuus on kuitenkin yhtä tärkeää. Me haluamme kuulla, missä yhteistyökumppanimme ovat onnistuneet ja mitä me voisimme oppia heiltä”, Hytönen korostaa. Kansainvälisten asioiden päällikkö Taina Hytönen. Kuva: Lasse Lecklin. Ihmisarvoisen asumisen tarjoaminen edelleen kaiken toiminnan lähtökohtana 35 vuoden aikana Y-Säätiöstä on kasvanut Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja, jonka strategiaan vuosille 2020 – 2030 on kirjattu tavoite asunnottomuuden poistamisesta Suomesta kokonaan. Juha Niskasen ja Taina Hytösenkin toimenkuvat ovat vuosien saatossa muuttuneet. Niskanen toimii tällä hetkellä kiinteistöjohtajana ja Hytönen kansainvälisten asioiden päällikkönä. ”Tuskin olisin viihtynyt Y-Säätiössä 30 vuoden ajan, ellen kokisi sen perustehtävää tärkeänä. Minusta on hienoa, että yhteiskunnan huono-osaisimmista pidetään huolta. Vaikka väki on kasvanut ja toiminta laajentunut, tämä arvo on pysynyt työssämme kirkkaana”, Niskanen toteaa.