Maailmanlaajuinen asunnottomuusliike haastaa päättäjät

YK arvioi, että ainakin 150 miljoonaa ihmistä kärsii asunnottomuudesta eri puolilla maailmaa. The Shift -organisaation alullepanema Global Homelessness Action -kansanliike vaatii, että tähän tulee muutos.

Liikkeen jäsenet vaativat, että asuminen nähdään ihmisoikeutena, ei sijoituskohteena tai rahantekovälineenä. Ajattelu on hyvin samankaltaista kuin suomalaisessa Asunto ensin -mallissa. Kampanjan jäsenet haluavat, että jokaisella on oma koti.

Tänä vuonna perustetun The Shift -organisaation takana on YK:n entinen asumisen erityisraportoija Leilani Farha. Organisaatio puhuu kohtuuhintaisen asumisen ja asunnottomuuden poistamisen puolesta. Global Homelessness Action -kansanliikkeessä on mukana 30 asunnottomuustoimijaa 20 maasta.

Y-Säätiö on mukana Global Homelessness Action -liikkeessä. Olemme kertomassa erityisesti Suomen hyvistä tuloksista, joita Asunto ensin -mallilla on saatu aikaan. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuusluvut laskevat ja katuasunnottomuutta ei juurikaan ole.

Kampanjassa halutaan tuoda erityisesti asunnottomuutta kokevien ihmisten ääni kuuluville. Toimijat ympäri maailmaa ovatkin keränneet muun muassa kaduilla asuvilta ihmisiltä vetoomuksia päättäjille.

Juha Kaakinen ja Leilani Farha toivovat The Guardianin kirjoituksessaan Asunto ensin -mallin leviävän

Osana kansanliikkeen käynnistämistä Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen ja Leilani Farha kirjoittivat The Guardianiin maailmanlaajuisen asunnottomuuskriisin vaativan nyt tekoja.

Kirjoituksessaan he toteavat, että valtiot ympäri maailmaa ovat antaneet asunnottomuudesta kärsivien ihmisten määrän kasvaa vuosia. Asuminen on nähty monessa maassa ainoastaan voittoa tuottavana liiketoimintana. Esimerkiksi Britanniassa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta on luovuttu lähes kokonaan. Tämä on aiheuttanut sen, että erityisesti suurkaupungeissa asunnottomuus on läsnä päivittäisenä ilmiönä.

Vaadittiin koronaviruksen aiheuttama pandemia ja pelko virustartuntojen leviämisestä, että valtiot etsivät asunnottomuutta kokeville turvallisen asuinsijan. Koronaviruksen myötä ratkaisun avaimet asunnottomuuden poistamiseksi ovatkin nyt käsillä.

Hyviä asioita on jo tapahtunut. Euroopan unioni teki vastikään päätöksen, joka katsoo oman kodin olevan osa ihmisoikeuksia. Samalla unioni velvoitti jäsenmaat poistamaan asunnottomuuden vuoteen 2030 mennessä. Kanadassa on tehty samankaltainen päätös.

Pelkkä lainsäädäntö ei Kaakisen ja Farhan mukaan kuitenkaan vielä riitä.

Tarvitaan poliittista tahtoa ja nopeita käytännön tekoja, jotta asunnottomuutta kokevat ihmiset saadaan pysyvään, omaan kotiin. Tässä Asunto ensin -malli on ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Mallin myötä asunnottomuutta kokevien ei tarvitse ansaita kotiaan tekemällä elämäntapamuutosta, vaan asunto taataan jokaiselle.

Toimiakseen malli vaatii kuitenkin riittävän määrän aidosti kohtuuhintaisia koteja, Kaakinen ja Farha kirjoittavat.

Lue Juha Kaakisen ja Leilani Farhan teksti The Guardiassa.