Asunnottomuus Suomessa

Asunnottomuus Suomessa

Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomien määrä laskee. Se ei ole sattumaa. Valtio, vapaaehtoiset, kunnat ja kansalaisjärjestöt ovat tehneet 1980-luvulta lähtien määrätietoisesti töitä asunnottomuuden vähentämiseksi.

Asunto ensin -periaate on ajattelutapa

Ohjelmien avulla esimerkiksi järjestöt ja kunnat ovat hankkineet asunnottomille uusia asuntoja ja uudistaneet heille suunnattuja palveluja. Kaikki nämä toimijat ovat halunneet 30 vuoden aikana samaa asiaa: inhimillistää asunnottomien elämää.

Valtion jämäkkä ohjaus teki asunnottomuuden vähentämisestä koko Suomen yhteisen tavoitteen, jonka toteutumista ei estänyt edes vuonna 2008 alkanut talouden taantuma, jonka aikana karsittiin monista muista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Ennen kaikkea onnistuminen kuitenkin edellytti täyskäännöstä tavassa ajatella asunnottomuutta: koko järjestelmä rakennettiin Asunto ensin -periaatteen pohjalta.

Kun katto pään päällä on varma, ihminen voi helpommin keskittyä ratkomaan muita ongelmiaan.

Asunto ensin on ennen kaikkea periaate, mutta se on myös toimintamalli, ideologia ja ajattelutapa. Asunto ensin -periaatetta ohjaa ajatus, että asunto on osa ihmisoikeuksia ja ihmisen perusoikeus. Siinä kaikki asunnottomien eteen tehtävä työ lähtee siitä, että tukitoimista ensimmäinen on asunnon tarjoaminen. Työ voidaan järjestää eri malleilla ja tarjoamalla erityyppisiä asuntoja, mutta asunto on aina ykkössijalla.

Vielä 1980-luvulla asunnoton sai Suomessa kodin vasta, kun oli osoittanut yhteiskuntakelpoisuutensa. Usein tämä tarkoitti päihteettömyyttä. Yksi retkahtaminen ei vielä johtanut häätöön, mutta päihteiden aiheuttamat lieveilmiöt, kuten väkivaltaisuus tai muu huono käytös, saattoivat johtaa asunnon menettämiseen.

Yömajatyyppisissä asuntoloissa jaettiin varoituksia ja liian moni varoitus johti uloskirjaamiseen. Asuntoloihin ei myöskään päässyt sisään päihtyneenä. Tiukan kurin seurauksena asunnoton päätyi kiertämään kehää, jossa pysyvä asunto jäi kaukaiseksi haaveeksi.

Asunto ei ole palkinto

Asunto ensin -mallissa asunto ei ole palkinto, jonka asunnoton saa sitten, kun muu elämä on raiteillaan. Sen sijaan asunto on se, minkä avulla muu elämä rakennetaan.

Kun katto pään päällä on varma, ihminen voi helpommin keskittyä ratkomaan muita ongelmiaan. Tämä ajattelutavan muutos muutti erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olleiden pitkäaikaisasunnottomien elämän. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujia.

Mallin soveltaminen on vahvistanut ajatusta, että hekin voivat pärjätä tavallisessa vuokra-asunnossa, jos saavat oikeanlaista tukea. Yhdelle riittää tueksi vuokrasopimus ja turvallinen oma asunto, toinen tarvitsee lisäksi säännöllistä keskusteluapua ja kolmas korvaushoitoa.

Asuntoja ei luonnollisesti voi tarjota asunnottomille, ellei niitä ole olemassa. Mallin toteuttamisessa on ollut tärkeää, että kohtuuhintaisia asuntoja tulee markkinoille lisää.

Vuoden 1987 jälkeen noin 12 000 ihmistä on saanut kodin.

Uusien, kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttaminen ja ostaminen oli yksi tärkeimmistä valtion käynnistämän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen tähtäävän PAAVO-ohjelman (2008–2011) tavoitteista. Kunnat, kaupungit ja erilaiset järjestöt ostivat ja rakensivat asuntoja, mutta myös valtio tuki asuntotuotantoa.

Asunto ensin -periaatteeseen nojaava asunnottomuustyö tuottaa tulosta. Yksittäisten asunnottomien lisäksi asunto ensin -mallista hyötyy koko yhteiskunta. Esimerkiksi Tampereella asunto ensin -mallia toteuttaneessa tuetussa asumispalveluksikkö Härmälässä saavutettiin mallin ansiosta vuodessa lähes 250 000 euron säästöt.

Yksiköstä tehdyn tutkimuksen mukaan säästöt yhden henkilön tarvitsemien palvelujen osalta voivat olla jopa 9 600 euroa vuodessa, kun verrataan kustannuksiin, jotka aiheutuisivat ihmisen ollessa asunnottomana. Lisäksi tutkimusten mukaan yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästää yhteiskunnan varoja noin 15 000 euroa vuodessa.

Tärkeintä on kuitenkin, että vuoden 1987 jälkeen noin 12 000 ihmistä on saanut kodin.

Suomalaisen asunnottomuuden erikoispiirteitä

Yli 60 prosenttia Suomen asunnottomista elää Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudulla. Koska töitä on saatavilla eniten pääkaupunkiseudulla, muuttoliike suuntautuu sinne. Asunnottomuus keskittyy lisäksi muihin suuriin kasvukeskuksiin.

Toinen suomalainen erityispiirre on se, että asuntokannasta valtaosa on omistusasuntoja, joihin kaikilla ei ole varaa. Myöskään asuntokannan rakenne ei vastaa ihmisten tarpeita. Erityisesti pääkaupunkiseudulla rakennetaan ihmisten tarpeisiin nähden liian kalliita ja suuria asuntoja.

Asunto ensin -mallissa on Suomessa huomioitu olemassa oleva sosiaalietuuksien järjestelmä niin, että sitä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Sen sijaan, että asiakkaille tarjottaisiin apua vain Asunto ensin -palveluiden piiristä, auttavat palveluntarjoajat asiakkaita pääsemään kiinni valtiolta saataviin avustuksiin ja palveluihin.

Asunto ensin -mallin mukainen asunnottomuustyö perustuu siihen, että asunnottomuus ymmärretään laajasti. Asunnottomuus ei siis ole pelkkää katuasunnottomuutta eikä siten ongelma, joka on mahdollista ratkaista yhden toimialan sisällä.

Asunnoton voi olla nuori lukiolainen tai eläkkeellä oleva alkoholisti.

Laaja määritelmä mahdollistaa sen, että kaikki ne toimijat, joita asunnottomuusilmiö koskee, tulevat mukaan torjumaan ja ratkaisemaan sitä kaupungin tai valtion tasolla.

Useimmiten Asunto ensin -mallia ovat mukana toteuttamassa valtio, kunta tai kaupunki (ja sen sisällä esimerkiksi sosiaalitoimi ja/tai terveydenhuolto), yritykset, järjestöt, kiinteistöyhtiöt, kiinteistönomistajat ja rakennuttajat. Toimijat, jotka osallistuvat asunnottomuuden ratkaisemiseen, vaihtelevat sen mukaan, miten palvelut on kaupungissa järjestetty.

Laaja asunnottoman määritelmä auttaa huomioimaan kaikki ne polut, jotka johtavat asunnottomuuteen. Ihminen voi joutua asunnottomaksi niin päihteidenkäytön kuin sairastumisen takia. Asunnoton voi olla nuori lukiolainen tai eläkkeellä oleva alkoholisti.

Laajan määritelmän mukaista asunnottomuutta on myös helpompi ennaltaehkäistä kuin pelkkää katuasunnottomuutta. Suomessa painopiste asunnottomuustyössä on vuodesta 2016 lähtien ollut nimenomaan asunnottomuuden ennaltäehkäisyssä. Siinäkin on tehokkainta tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen.

Suomalainen asunnottomuus on ollut laskussa viimeiset vuodet. Lähde ARA.

Kuka on asunnoton?

Asunto ensin -periaatetta noudattavissa palveluissa asunnottomalla tarkoitetaan ketä tahansa, jolla ei ole omaa vuokra- tai omistusasuntoa. Asunnottoman määrittely on silti hankalaa, koska ihmisten tilanteet vaihtelevat. Pahimmillaan asunnoton joutuu viettämään yönsä kadulla. Moni taas asuu tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Siksi he eivät välttämättä edes näy asunnottomuustilastoissa.

Suomessa asumistilastoja keräävä Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA jakaa tilastoinnissaan asunnottomuuden viiteen luokkaan:

  1. Ulkona porrashuoneissa, ensisuojissa yms. asuvat
  2. Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asuvat
  3. Erilaisissa laitoksissa asuvat
  4. Vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa
  5. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvat

Asunto ensin -filosofia: neljä periaatetta

Asunto ensin -periaatteen tavoite on mahdollista tiivistää kahteen lauseeseen: Ne palvelut, jotka toteuttavat asunto ensin -periaatetta, eivät halua asiakkaistaan eroon. Sen sijaan tarkoitus on tarjota asiakkaille pysyvä asunto eli koti.

Asunto ensin -mallin mukaista työtä ohjaa kolme periaatetta: Itsenäisen elämän mahdollistava asuminen, valinnanvapauden kunnioittaminen ja asumisen ja palveluiden eriyttäminen toisistaan. Työn keskiössä on ihminen, jolla on päätösvaltaa elämäänsä. Asunnon saanutta ei jätetä yksin, vaan häntä tuetaan pääosin hänen omien toiveidensa mukaisesti.

1. Itsenäisen elämän mahdollistaminen

Asukkaan sitoutuminen palveluihin ja motivaatio oman tilanteensa kohentamiseen voivat toteutua vain silloin, kun asukkaalla on oikeus itse valita toimenpiteet, joita häneen kohdistetaan. Toipumista tukevat asunto ensin -palvelut rakentuvat asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavien sekä valinnanvapautta ja osallisuutta vahvistavien arvojen pohjalle.

Asunto ensin -palveluissa hoidollinen lähestymistapa on haittojen vähentäminen. Riittävä tavoite on päihteiden käytön ja psykiatristen oireiden aiheuttamien haittojen vähentäminen siten, että asuminen saadaan turvatuksi. Keskeistä on , että päihde- ja/tai mielenterveyspalveluista kieltäytyminen ei vaikuta asunnon saamiseen eikä asumisen jatkuvuuteen.

Muutto omaan asuntoon voi jo yksin herättää kuntoutusmotivaation, kun voimavaroja ei enää kulu yösijan etsimiseen.

2. Valinnanvapaus ja vaikutusmahdollisuudet

Asukkaan sitoutuminen palveluihin ja motivaatio oman tilanteensa kohentamiseen voivat toteutua vain silloin, kun asukkaalla on oikeus itse valita toimenpiteet, joita häneen kohdistetaan. Toipumista tukevat asunto ensin -palvelut rakentuvat asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavien sekä valinnanvapautta ja osallisuutta vahvistavien arvojen pohjalle.

Asunto ensin -palveluissa hoidollinen lähestymistapa on haittojen vähentäminen. Riittävä tavoite on päihteiden käytön ja psykiatristen oireiden aiheuttamien haittojen vähentäminen siten, että asuminen saadaan turvatuksi.

Keskeistä on , että päihde- ja/tai mielenterveyspalveluista kieltäytyminen ei vaikuta asunnon saamiseen eikä asumisen jatkuvuuteen. Muutto omaan asuntoon voi jo yksin herättää kuntoutusmotivaation, kun voimavaroja ei enää kulu yösijan etsimiseen.

 

3. Kuntoutuminen ja voimaantuminen

Asumissosiaalisen työ on läsnäolotyötä, joka perustuu arvostavaan ja yhdenvertaiseen kohtaamiseen vahvistaen kaikkien toimijoiden keskinäistä luottamusta ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Tällöin myös kuntoutuminen ja voimaantuminen tapahtuu asukkaan omilla ehdoilla.

Asunto ensin -palveluissa asukkaan kanssa keskustellaan aktiivisesti hänen tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan sekä etsitään dialogisesti uusia näkökulmia kuntoutumiseen. Tämä vaatii tarpeettomista valtarakenteista luopumista niin organisaatio- kuin yksilötasolla. Asukkailta pyydetään myös palautetta säännöllisesti.

Kuntoutumisen ja voimaantumisen tukemisessa työntekijän ammattitaitoa on myös nähdä ja sanoittaa pienetkin onnistumisen hetket. Asukkaan osaaminen ja pystyvyys huomioidaan arjessa ja asukkaalle annetaan johdonmukaisesti kannustavaa palautetta hänen arkisista tekemisistä ja onnistumisista.

4. Yhteiskuntaan integroituminen

Koti on perusta elämän järjestämiselle, osallisuuden kokemukselle ja ympäristöön kiinnittymiselle. Asunto ensin -työssä vahvistetaan asukkaan mahdollisuutta kokea asunto kodiksi, esim. vuokrasopimukset ja hallinnolliset ratkaisut tukevat asumisen jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Mahdolliset muutot toteutetaan asukkaan tarpeet huomioiden ja muutostilanteisiin taataan asukkaalle riittävä tuki.

Integroituminen yhteiskuntaan ja yhteisöihin lähtee osallisuudesta omaan elämään. Asunto ensin -työssä tuetaan asukkaan osallisuutta omaa elämää koskevissa asioissa, kiinnittymistä ympäröivään yhteisöön sekä vahvistetaan yhteydenpitoa luonnollisiin verkostoihin, kuten perheenjäseniin.

Asunto ensin -asumisyksiköissä tehdään suunnitelmallista ympäristötyötä (naapurustotyö), jossa asukkailla on keskeinen rooli. Yhdessä asukkaiden kanssa edistetään suvaitsevuutta ja ehkäistään leimaantumista lähiyhteisöissä ja valtakunnallisesti.

Kuinka Suomen asunto ensin -malli eroaa amerikkalaisesta Housing First -mallista?

Suomessa noudatettava asunto ensin -malli on syntynyt samoihin aikoihin mutta erillään Yhdysvalloista lähteneestä Pathways Housing First -liikkeestä.

Malleilla on ainakin kaksi keskeistä eroa: Suomessa asukas maksaa vuokransa itse. Kuten kuka tahansa suomalainen, hän voi hakea maksamiseen asumistukea ja muita tukia, mikäli ei kykene siihen itse. Asukkaalla on kuitenkin itse vastuu vuokran maksamisesta ja tukien hakemisesta.

Yhdysvalloissa puolestaan 30 prosenttia asukkaan tuloista menee automaattisesti vuokraan, ja vuokranantaja tai organisaatio, joka asumisen on järjestänyt, kantaa vastuun vuokran maksamisesta.

Toinen ero on siinä, miten asukkaan tukeminen järjestetään. Suomessa ei Yhdysvaltojen tapaan automaattisesti rakenneta valmiiksi moniammatillista isoa ryhmää hoitamaan asukasta. Asukkaalle tarjotaan sen sijaan tukea aina vain tarpeen mukaan.

Tässä hyödynnetään jo valmiiksi yhteiskunnassa olevia palveluita sen sijaan, että asukkaan tuki tulisi aina asuntoon liittyviltä työntekijöiltä. Tämä on mahdollista, koska sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden taso on korkea.

 

Juttukokonaisuus julkaistu Y-Säätiön kustantamassa kirjassa A Home of Your Own (2017).

Tilasto suomalaisista asumistyypeistä
Miten Suomessa asutaan? Omistusasuminen korostuu tilastoissa. Lähde Tilastokeskus.

Tilaa Y-Säätiön uutiskirje!

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet ensimmäisenä ajankohtaisista asioistamme.

Tilaa kirje
Muut sivustomme: m2kodit.fi | asuntoensin.fi | housingfirsteurope.eu