Luottamuksellinen vuorovaikutus juurruttaa omaan kotiin

  • 10.8.2020
  • Blogi

Kovasti toivottu oma asunto ei aina tunnu kodilta, jos aiempia kotikokemuksia rasittavat muistot häädöistä, väkivallasta tai alistavista ihmissuhteista. Tutkijamme Riitta Granfelt bloggaa ajankohtaisesta tutkimuksesta.

Asunto ensin -periaatteella toimivan hankkeen työntekijä alkaa yhdessä asiakkaansa kanssa siivota tämän kotia. Samalla keskustellaan niistä asioista, joita asiakkaalla on juuri sillä hetkellä mielessä.

Tuossa kodissa tehdään suhdeperustaista auttamistyötä, jonka tavoitteena on tukea asiakkaan suhteellista toimijuutta ja kunnioittaa samalla hänen itsemääräämisoikeuttaan. Tutkija puolestaan tiskaa keittiössä ja tämän nauhurille tallentuu nuo arkiset keskustelut. Tutkija on tavannut asiakkaan huumeita käyttävien päiväkeskuksessa ja kertonut tutkimuksestaan yksityiskohtaisesti. Asukkaan kotona varmistetaan vielä, haluaako hän aivan varmasti osallistua.

Tutkimus, johon edellä mainittu asiakas ja lähes 50 muuta ihmistä (asiakkaita, ammattilaisia ja asiakkaiden läheisiä) halusivat osallistua, on YTM Johanna Rannan perjantaina 14.8.2020 Tampereen yliopistossa tarkastettava sosiaalityön tieteenalaan kuuluva väitöskirja.

Väitöstyöllään Johanna Ranta liittyy meidän asunnottomuustutkijoiden pieneen joukkoon. Väitöskirja avaa huumeita käyttävien ihmisten ja heidän parissaan työskentelevien arkisia kohtaamisia matalan kynnyksen paikoissa. Tutkimuksesta välittyy paitsi teoreettinen ajattelu ja metodologinen osaaminen, myös haavoittuvassa tilanteessa elävien ihmisten ja heidän parissa työtä tekevien ammattilaisten kunnioitus. Johanna Rannan väitöskirja ravistelee ajattelua ja tunteita.

Kyseessä on etnometodologinen tutkimus liikkuvan etnografian keinoin. Tutkimuskohteena on institutionaalinen vuorovaikutus.

Kodilta tuntuva kämppä

Johanna Rannan väitöstutkimuksen keskeinen käsite on suhdeperustainen auttamistyö. Sen ydin on inhimilliseen kohtaamiseen perustuva asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutussuhde, mutta siihen kietoutuu laajempia sosiaalisia suhteita, jotka läpäisevät tätä vuorovaikutussuhdetta ja vaikuttavat sen myötä asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuuteen. Näitä laajempia suhteita ovat esimerkiksi yhteiskunta- ja palvelujärjestelmäsuhteet sekä suhteet paikkoihin.

Suhdeperustaisen auttamistyön yksi keskeisistä suhteista on paikkasuhde. Rannan väitöstutkimuksessa se on usein joko vasta toiveissa oleva asunto tai asukkaan koti. Asunto ei aina tunnu kodilta, jos aiempia kotikokemuksia rasittavat muistot häädöistä, väkivallasta tai eri tavoin alistavista ihmissuhteista.

Suhdeperustaisen auttamistyön yksi keskeisistä suhteista on paikkasuhde.

Kodin tunnun esteenä voi myös olla häpeä siitä, että kauan toivotusta omasta asunnosta onkin tullut sotkuinen läävä, kun voimat eivät riitä asunnosta huolehtimiseen. Rannan selvityksen mukaan asiakkaan toimijuutta voidaan vahvistaa ja sen myötä asunnottomuuden uusiutumista ennaltaehkäistä kotiin vietävällä, asiakkaan juuri sen hetkiset tarpeet huomioon ottavalla tuella, vaikkapa siten, että asukas ja työntekijä yhdessä ryhtyvät siivoamaan kaoottista asuntoa.

Kun ”me ollaan nyt täällä” laittamassa asuntoa kuntoon, siinä ohessa käydyn keskustelun myötä myös asukkaan päihteiden ja monenlaisten huolten sekoittama mieli voi rauhoittua luottamukseen perustuvassa vuorovaikutuksessa.

Väitöskirjan pääosassa ovat ihmiset

Johanna Rannan väitöskirjassa huumeita käyttävät ihmiset ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset ovat pääosassa. Diskursiivisin metodein analysoidun tutkimusaineiston ja monipuolisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta on rakentunut teoreettis-metodologisesti vahva kokonaisuus, joka on samanaikaisesti eläytymisen mahdollistava lukukokemus.

Tutkijan omakohtainen kokemus sosiaalityöstä huumeita käyttävien parissa näkyy matalan kynnyksen työn erityisten piirteiden oivaltavana ymmärryksenä. Aineisto-otteiden taidokkaasti toteutettu analyysi kertoo esimerkiksi siitä, kuinka hienovaraisesti ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen asiakkaiden kanssa neuvotellaan eri vaihtoehdoista huumehoidon ja asumisen poluilla.

Se kertoo myös siitä, kuinka vähissä valinnan vaihtoehdot saattavat olla, jäädään toiminnalliseen loukkuun, palvelujen ulkopuolelle.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata perjantaina 14.8. klo 12 etäyhteydellä. Riitta Granfelt toimii Johanna Rannan vastaväittäjänä. Osallistumisohjeet Tampereen yliopiston verkkosivuilla. 

Väitöskirja luettavissa: Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa. Tutkimus institutionaalisesta vuorovaikutuksesta.