Yhteistyöllä eteenpäin – pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaa tukeva työpaja Helsingissä 1.11.2024 Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Tämän tavoitteen tukemiseksi ympäristöministeriö on julkistanut haun lähes 10 miljoonan euron jakamiseksi pitkäaikaisasunnottomuutta ehkäisevien rakenteiden ja toimintatapojen luomiseksi. Avustushaku on suunnattu ohjelmaan kutsutuille kaupungeille ja niiden alueilla toimiville hyvinvointialueille. Y-Säätiön ja ympäristöministeriön yhteisen työpajan tarkoituksena oli lisätä niin hyvinvointialueiden, kuntien kuin järjestöjen tietoa valtionavustushaun mahdollisuuksista ja reunaehdoista sekä edistää yhteistyötä ja asunnottomuustyön käytäntöjen jakamista eri sektoreilla. ”Päätimme järjestää työpajan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, sillä luotamme, että yhdessä toimimalla voimme edistää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja hyvinvointialueilla”, kertoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Hyvillä käytännöillä kohti asunnottomuuden poistamista Päivän alussa kuultiin monipuolisia esityksiä avustushausta ja asunnottomuustyön hyvistä käytännöistä. Tilaisuuden avasi puheenjohtajana toiminut Ojankoski, jonka jälkeen ympäristöministeriön erityisasiantuntija Hanna Kettunen esitteli avustushaun prosessia. Pirkanmaan hyvinvointialueen kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö esitteli alueensa vaikuttamistyötä, asumisneuvontaa sekä Nopsajalka-tiimin toimintaa. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävää kaupunkistrategiaa esitteli Helsingin kaupungin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen. Strategian keskeisinä käytäntöinä korostuvat segregaation ehkäisy, riittävän asuntotuotannon varmistaminen ja myös erityisryhmille suunnattu asumisneuvonta. Sininauhasäätiön kehittämisjohtaja Leena Rusi puolestaan korosti matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnan ja kohtaamistyön tärkeyttä erityisesti heikommassa asemassa olevien asunnottomien tukemisessa. Y-Säätiön projektipäällikkö Janita Kannonkari esitteli Onnistunut asuminen -hankkeen toimintaa, jossa painotetaan asukkaiden nivelvaiheen tuen merkitystä asuttamisessa. Kuvassa Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov puhuu työpajan osallistujille. Työpajassa kuultiin myös Y-Säätiön tutkimuspäällikön Saija Turusen havaintoja hankearvioinnin merkityksestä ja korosti sen liittämistä hankkeen suunnitteluvaiheeseen alusta alkaen. Tällöin arviointi tukee kehittämisprosessia alusta alkaen. Helsingin kaupungin apulaispormestari ja pitkäaikaisasunnottomuusohjelman puheenjohtaja Daniel Sazonov piti inspiroivan puheen, jossa hän korosti avustushakujen tarjoamia mahdollisuuksia kehittää käytännönläheisiä hankkeita. Hän painotti, että on ratkaisevan tärkeää saada hyviä hankehakemuksia sisään, ja iloitsi ohjelman tarjoamasta avustusprosentista, joka on jopa 80 prosenttia. Päivän aikana käydyt mielenkiintoiset ja yhdistävät keskustelut tukivat yhteisten tavoitteiden saavuttamista pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Osallistujat esittivät toiveita yhteisten työpajojen jatkumiselle, mikä osoittaa sitoutumista yhteistyön syventämiseen ja yhteisten päämäärien edistämiseen. Tutustu avustushakuun ympäristöministeriön sivuilta.
Voitto kotiin kansainvälisessä Folio: Eddie & Ozzie Awardsissa 28.10.2024 M2-Kodit on tehnyt palkittua ja kiiteltyä asukaslehteään yhdessä Kubo Creative Agencyn kanssa jo vuodesta 2017. M2-lehti on paljon enemmän kuin perinteinen asukaslehti – se tuo esiin yhteisöllisyyden, asumisen laadun ja kestävän kehityksen teemoja sekä nostaa esiin asukkaidemme ääniä. ”Tämä palkinto on hieno osoitus siitä, miten voimme viestinnän kautta vahvistaa Y-Säätiön ja M2-Kotien arvoja ja työtä asukkaidemme hyväksi”, kommentoi viestintä- ja markkinointijohtaja Minna Pääkkönen Y-Säätiöstä. Olemme ylpeitä arvokkaasta voitosta, sillä Folio: Eddie & Ozzie Awards on maailman arvostetuin digimedioiden ja printtilehtien kilpailu. Siihen osallistuu vuosittain tuhansia medioita eri puolilta maailmaa. M2-lehti palkittiin kilpailussa jo toista kertaa. Vuonna 2018 lehti sai kilpailussa kunniamaininnan. M2-Kotien asukaslehti kertoo elämänmakuisia tarinoita kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen asukkaista. Kahdesti vuodessa ilmestyvällä M2-lehdellä on omaleimainen ja tunnistettava ulkoasu. Lehden vakikuvittajana toimii Leena Kisonen värikkäille kuvituksille.Tutustu palkinnon voittaneeseen M2-lehteen tästä linkistä.
Seilaamista, seikkailua ja luovaa ilmaisua 23.10.2024 Olen osallistunut Jiippi-hankkeen purjehduksille, Vaakkoin talviretkelle, ilmaisutaitoprojektiin, Repoveden vaellukseen ja Ranskaan suuntautuneeseen nuorisovaihtomatkaan. Tänä vuonna lähdin mukaan vertaisohjaajaksi eli vertsiksi: suoritin vertsiprojektini kesällä, kun ranskalaiset olivat vuorostaan nuorisovaihdossa Helsingissä. Vedin ranskalaisille kahden muun vertaisohjaajan kanssa ohjatun valokuvauskierroksen Helsingin keskustassa. Erityisesti nuorisovaihto viime vuonna oli vuoden kohokohta ja olen kiitollinen Jiipin tarjoamisista monipuolisista mahdollisuuksista. Olen myös osallistunut Jiipin Instagramin päivittämiseen ja tehnyt esimerkiksi videoita kesän purjehduksilta. Tämän viestinnän vapaaehtoishomman myötä olen saanut hyvää kokemusta, jonka olen voinut mainita myös CV:ssäni. Tänä syksynä sainkin kokopäivätyön viestinnän alalta työssä, jossa pääsen tekemään myös apuohjaustyötä. Vertsinä olemisesta ja viestinnän tekemisestä oli varmasti hyötyä työn saamisen kannalta. Suosittelen kaikkia lähtemään mukaan Jiippiin. Alla oleva runo syntyi viimeisimmän Helenalla purjehditun Turku-Hanko -purjehduksen jälkeen. Merillä olo tuo vapauden tunteen ja siellä pääsee irrottautumaan omasta arjestaan. Meri on rauhoittava elementti ja se voi saada myös miettimään elämäänsä. Näistä ajatuksista syntyi Elämän Tuulet -runo. Elämän Tuulet ”Merillä me seilataan Elämän tuulet kuljettaa meitä kohti seikkailujaan Vaikka olisimme eksyksissä voimme löytää uuteen suuntaan Ja lopulta kotisatamaan Purjeet pitää välillä nostaa ja laskea Yhteisvoimin taakat keventyy Joskus aallokot täytyy kokea Mutta kyllä rajuilma myös tyyntyy Matka on usein tärkeämpi kuin määränpää Merituuli ajatuksia selventää Silloin kaiken kirkkaampana näät Kurssin löydät helpommin ja unelmia kohti tähtäät” – Max
Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari kokosi alan toimijat keskustelemaan asumisen turvaamisesta 17.10.2024 Seminaarin avasi päivän puheenjohtajana toiminut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn johtaja Jarmo Lindén, joka esitteli samalla ARAn tulevaisuuden näkymiä. Hän totesi, että erityisryhmien investointiavustukseen on kehyspäätösten jälkeen käytettävissä vain 15 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Suomen valtiovallan videotervehdyksessä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painotti hallituksen päätösten merkitystä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä ja tukipalvelujen saatavuudessa. Mykkäsen mukaan 10 miljoonan euron lisärahoitus olisi tulossa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön kehittämiseen. Helsingin kaupungin apulaispormestari ja pitkäaikaisasunnottomuusohjelman puheenjohtaja Daniel Sazonovin kertoi puheenvuorossaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman tärkeydestä ja valtionavustusmahdollisuuksista asunnottomuushankkeille. Hänen mukaansa kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on keskeistä ohjelman onnistumisessa. Sazonov nosti kuitenkin esille häätöjen määrän kasvun ja huomautti, että ne alkoivat lisääntyä jo ennen sosiaaliturvaan tehtyjä muutoksia vuokratasojen ja elinkustannusten nousun seurauksena. On tärkeää pysähtyä tarkastelemaan häätöjen kasvua ja sen taustalla olevia syitä. Seminaarin neljännen puheenvuoron piti erityisasiantuntija Jarkko Nieminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Steasta. Nieminen käsitteli tulevia leikkauksia avustuksiin ja selitti, että avustusten myöntäminen tullaan porrastamaan niiden suuruuden mukaan. Stean toiminnallisten avustusten kautta rahoitetaan muun muassa asunnottomille suunnattuja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, asumisneuvontaa ja asumiskurssitoimintaa, kun taas investointiavustukset on tarkoitettu suoraan asuntojen hankintaan. Seminaariin vuokralaisen arjen näkökulmaa toi videotervehdyksellään Anne Viita Vuokralaiset VKL ry:stä. Hän nosti esille puheenvuorossaan kiristyneen taloustilanteen vaikutuksia, jotka ovat saaneet perheet yhä suurempaan ahdinkoon. Viita nosti esiin yhteydenottojen ja häätöjen merkittävän kasvun sekä perheiden siirtymisen pienempiin asuntoihin, mikä uhkaa heidän turvaverkkojaan ja lisää arjessa koettavaa stressiä. Asunnottomuustyön vaikuttavuus Lounaan jälkeen seminaarissa siirryttiin keskustelemaan asunnottomuustyön vaikuttavuudesta, kun RADAR –Rekisteritietoanalyysi asunnottomuuden ymmärtämiseksi ja vähentämiseksi -tutkimusprojektin tutkijat Elisabetta Leni Y-Säätiöstä ja Veera Niemi Turun yliopistosta esittelivät ensimmäisiä tutkimustuloksiaan. Tutkimus tarjoaa asunnottomuustyöhön konkreettista tietoa niistä poluista, jotka johtavat pitkäaikaisasunnottomuuteen, ja auttaa tarkastelemaan aiempia kehityslinjoja. Alustavien tutkimustulosten valossa vuokra-asuntojen ja tuen tarjoamisen on havaittu muuttavan ihmisten tapaa käyttää palveluja, mikä samalla alentaa kustannuksia. Iltapäivän toisessa puheenvuorossa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Markus Paananen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta esitteli alueensa konkreettisia asunnottomuustyön toimia ja tulevaisuuden näkymiä. Hän nosti esiin huolestuttavan trendin nuorten ja maahanmuuttajien osuudessa asunnottomuudessa sekä häätöjen lisääntymisen erityisesti Espoon alueella. Helsingin kaupungin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen avasi keskustelun ihmisten eriarvoisuudesta asunnottomuuden kontekstissa. Tammisen mukaan asunnottomuuden vähentäminen ei automaattisesti johda yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähenemiseen, ja hän korostaa, että tarvitaan sekä korjaavia että ennaltaehkäiseviä toimia pitkäaikaisasunnottomuuden ratkaisemiseksi. Hänen mielestään on elintärkeää keskittyä pitkäaikaisasunnottomuuden juurisyihin ja löytää keinoja tukea asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Tammisen puheenvuoron jälkeen käynnistyi paneelikeskustelu Y-Säätiön toimitusjohtajan Teija Ojankosken johdolla. Keskusteluun osallistuivat Helsingin kaupungin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen, Turun yliopiston tutkija Veera Niemi sekä Suuntasi Päihdepalvelut Oy:n toimitusjohtaja Sanni Joutsenlahti. Paneelissa Tamminen nosti esiin, kuinka päihde- ja mielenterveysongelmat, köyhyys sekä jatkuva pärjäämisen stressi ovat keskeisiä tekijöitä pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla. Joutsenlahti ilmaisi huolensa maahanmuuttajien ja nuorten kasvavasta asunnottomuudesta sekä lapsiperheköyhyydestä. Niemi painotti tiedon jakamisen tärkeyttä poliittisen päätöksenteon tueksi ja kohtuuhintaisten asuntojen riittävyyttä asunnottomuuden poistamisessa. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että häätöjen lisääntyminen on vasta alkusoittoa ja tuloperusteinen asunnottomuus on jo kasvanut. Pelkkä asunto ei riitä, vaan tarvitaan yksilöllisesti räätälöityjä tukipolkuja, jotka edistävät toipumista ja yhteiskuntaan integroitumista. Päivän toiseksi viimeisen puheenvuoron pitivät Sininauhasäätiön maahanmuuttaneiden toiminnan päällikkö Anna-Leena Myllylä ja tutkija Nasibeh Hedayati, jotka kertoivat maahanmuuttajien poluista asunnottomuuteen pääkaupunkiseudulla. Sininauhasäätiön tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten perheiden asunnottomuus on merkittävä ilmiö, ja erityisesti asunnon saamisen vaikeus ja piiloasunnottomuus herättivät huolta. Päivän lopetuspuheenvuoron piti etäyhteyksillä Itävallasta neunerhausin toimitusjohtaja Elisabeth Hammer. Sosiaalisilla innovaatioilla ja monitahoisella yhteistyöllä on merkitystä asunnottomuuden poistamisessa. Hammerin mukaan tehokas yhteistyö eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten kanssa, on keskeistä kestävien ratkaisujen löytämisessä. Kaiken ei tarvitse olla täysin uutta – meillä on jo useita hyviä ideoita, joita voimme rohkeasti toteuttaa ja kehittää eteenpäin. Valtakunnallisen asunnottomuusseminaarin järjestivät yhdessä Asunto ensin Verkostokehittäjät, Espoon kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Y-Säätiö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. Y-Säätiö ja Asunto ensin Verkostokehittäjät kiittävät kaikkia seminaariin osallistuneita ja muita järjestäjiä.
Osallisuus, kestävyys ja asuntopolitiikan kriittiset kysymykset: näkökulmia ENHR-konferenssista 8.10.2024 Tässä blogissa reflektoimme ENHR-konferenssin antia kolmesta painotetusti sosiaalisesta näkökulmasta: osallisuus asuntopolitiikassa, ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden tasapaino ja oikeiden kysymysten esittämisen merkitys asuntopolitiikassa. Koti kaikille – siis ihan jokaiselle ENHR:n varapuheenjohtaja Montserrat Pareja-Eastaway avasi konferenssin viittaamalla yhteen aikamme polttavimmista kysymyksistä: miten varmistaa turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen asuminen jokaiselle. Konferenssin aikana keskusteltiin paljon vallitsevasta asuntokriisistä ja ratkaisevasta hetkestä, joka Euroopalla on käsillä. Euroopan unioni saa pian ensimmäisen asumiseen keskittyvän komissaarinsa, mikä voi olla merkki muutoksesta asumisen priorisoinnissa poliittisella tasolla. Myös Housing Europen viimeisimmässä eurooppalaista asumista käsittelevässä raportissa korostetaan hallitusten kasvavaa aktiivisuutta asuntopolitiikassa. Eri puolilla Eurooppaa myös yhteiskunnalliset liikkeet, jotka vaativat, että asumista pidetään perusoikeutena eikä hyödykkeenä, ovat saamassa yhä enemmän jalansijaa. Euroopan tasolla tapahtuvien, mahdollisesti historiallisten asuntopoliittisten muutosten kynnyksellä pohdimme, mitä kohtuuhintaisen asumisen puolustaminen jokaiselle tarkoittaa. Osallistavasta retoriikasta huolimatta asuntopolitiikan käsite ”jokainen” harvoin kattaa käytännössä kaikkia. Esimerkiksi osuuskuntamuotoista asumista käsitelleessä keskustelussa useat panelistit totesivat, että tämä malli ei välttämättä sovellu asunnottomuuden ratkaisemiseen. Vaikka osuuskunnat voivat olla arvokas väline kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden lisäämiseksi, on syytä kysyä, miksi esimerkiksi juuri asunnottomia, ei pidetä kohderyhmänä. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen kaikille voi vaatia perinteisten toimintatapojen ja käytäntöjen haastamista. Konferenssissa käsiteltiin tilanteita, joissa ihmiset joutuvat poistumaan sosiaalisen asumisen piiristä. Keskusteluissa oli havaittavissa yleistä kritiikkiä sosiaaliseen asumiseen liittyvien käytäntöjen ja toimintatapojen rankaisevaa luonnetta kohtaan. Valtaosa kuitenkin tiedostaa, että tarvitaan rajoja, joiden ylittyessä vuokra-asumisen mahdollisuutta ei tarvitse enää jatkaa. Esimerkiksi suuret vuokrarästit tai talossa tapahtuva rikollinen toiminta usein johtavat häätöihin. Asunnottomuustutkimuksen näkökulmasta on olennaista tunnistaa ristiriita, joka syntyy yhtäältä oikeudesta asumiseen ja toisaalta vaatimuksista, joita vuokrasopimukset ja yleisemmin osallisuus yhteiskunnassa asettavat. Miten voimme varmistaa, että oikeus asumiseen toteutuisi myös niille, jotka eivät selviä tavanomaisista vuokrasuhteen vaatimuksista ja yhteiskunnan säännöistä? Osuuskuntamuotoista asumista käsittelevässä paneelissa keskusteltiin myös kiinnostavasta IKEA-ilmiöstä. Käsitteen mukaan ihmiset tuntevat voimakkaampaa tunnesidettä, kun he ovat mukana luomassa tai suunnittelemassa jotakin. Panelistit ehdottivat, että osuuskuntamuotoinen asuminen voisi hyödyntää tätä vaikutusta ottamalla asukkaat mukaan asuntojensa ylläpitoon ja kunnossapitoon, mikä voisi lisätä heidän sitoutumistaan kiinteistöön. Tämän ajatuksen pohjalta voisi kehittää IKEA-ilmiötä hyödyntävää asuntopolitiikkaa, joka vastaisi kaikista vaikeimmin asutettavien ihmisten haasteeseen. Voisiko vastuunkantaminen ja yhteisten ponnistusten edistäminen tehdä oikeudesta asumiseen yhtenäisemmän ja helpommin saavutettavan sekä kaikkien jakaman tavoitteen? Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tasapainottaminen Osallistuimme kiinnostavaan vierailuun Rijswijk-Buiteniin, joka on kestävästi rakennettu asuinalue Delftin laitamilla. Rijswijk-Buitenia mainostettiin ekologisen kestävyyden malliesimerkkinä, joka tarjoaa energiatehokkuutta, viheralueita ja uusiutuvaa energiaa sisältävää edistyksellistä suunnittelua. Hankkeen vastuullisuussaavutukset olivat vaikuttavia. Rijswijk-Buitenissa 10 prosenttia asunnoista oli osoitettu sosiaaliseen asuntotuotantoon, ja hankkeen rakennuttajan mukaan tämä osuus oli asetettu kustannussyistä. Vierailun jälkeen pohdimme, miten alueella onnistuttiin kestävyydessä ympäristön ja sosiaalisen vastuun näkökulmista. Ympäristövastuu hallitsee usein uusien alueiden kehittämisen ympärillä käytävää keskustelua, mutta sosiaalinen kestävyys voi olla yhtä tärkeää sekä naapuruston pitkän aikavälin menestyksen että yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta. Keskeistä on, miten naapurustossa ehkäistään segregaatiota. Vaikka kohtuuhintaisen asuntokannan sisällyttäminen rakennettavalle alueelle on tärkeä toimenpide, pieni osuus ei välttämättä riitä ehkäisemään sosiaalista eriytymistä, etenkään jos asuntoja ei ole integroitu hyvin kokonaisuuteen. On myös tärkeää arvioida maankäytön vaikutusta olemassa oleviin asuinyhteisöihin ja huomioida, syrjäyttävätkö uudet rakennushankkeet alueen aiempia asukkaita tai johtavatko ne heidän näkökulmastaan viheralueiden menetykseen. Voimmeko saavuttaa tulevaisuudessa tasapainon ympäristöinnovaatioiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä, ja rakentaa naapurustoja, jotka ovat sekä vihreitä että inklusiivisia? Asuntopoliittisiin kysymyksiin voi olla jo vastauksia, mutta kysymmekö oikeita kysymyksiä? Open Systems Labin toimitusjohtaja Alistair Parvin korosti teollista rakentamista käsitelleessä paneelissa, että vaikka teknologia tarjoaa välineitä rakentamisen kohtuuhintaisuuden parantamiseen, se ei pysty ratkaisemaan syvällisiä järjestelmäkysymyksiä. Parvin lainasi arkkitehti Cedric Pricen, lentävää lausetta, jonka mukaan ”teknologia on vastaus, mutta mikä olikaan kysymys”, ja korosti, että laajat rakenteelliset ongelmat ovat usein ristiriidassa teknologian tarjoamien ratkaisujen kanssa. Paneelissa keskusteltiin esimerkeistä, joissa käytettiin kohtuuhintaisia rakennusmenetelmiä, mutta asunnoista tuli silti kalliita maan arvon nousun vuoksi. Vaikka teknologiset edistysaskeleet voivat nopeuttaa rakentamista, ne voivat myös pahentaa esimerkiksi sosiaalista eriytymistä. Pricen sitaatin valossa pohdimme asumisen merkitystä asunnottomuuden ratkaisemisessa. Tiedämme, että toimiva asuntokanta on vastaus, mutta… mikä onkaan kysymys? Asuntopolitiikka, joka jättää huomioimatta haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, voi lisätä asunnottomuutta ja asumisen turvattomuutta, jos ei huomioida muita tekijöitä, kuten kohtuuhintaisuutta tai esteettömyyttä. Ilman kohdennettua tukea nämä ryhmät voivat kohdata yhä suurempia esteitä pitkäaikaisen asunnon saamisessa, mikä voi johtaa häätöjen kasvuun tai vaikeuksiin siirtyä asuntomarkkinoille niiden ulkopuolelta. Tämä osallisuuden puute voi voimistaa eriarvoisuutta ja syventää asuntokriisiä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Mielestämme asunto- ja asunnottomuuspolitiikan yhdistäminen on keskeistä, kun pyritään puuttumaan asunnottomuuden taustalla oleviin rakenteellisiin ongelmiin. Kysymys kuuluukin: Onko asunnottomuuden poistaminen aidosti yksi myös laajemman asuntopolitiikan kysymyksistä? Tällä kysymyksellä olemme jo lähempänä vastausta. Lisätietoa Y-Säätiö on osa European Network for Housing Research –verkostoa. Teksti on julkaistu osana RADAR-tutkimushanketta, jota rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) 2024-2026, ja ASKE, jota rahoittaa Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö Turun kaupunkitutkimusohjelman 2024-2025 kautta.
Vastuullista ja tehokasta rakentamista – Klaukkalan uudiskohde tarjoaa kestäviä ja energiatehokkaita asumisratkaisuja 27.9.2024 Kohtuuhintaisten ja energiatehokkaiden asuntojen rakentamisessa vastuullisuus on tärkeä osa prosessia alusta alkaen. Y-Säätiön uudisrakentamisen keskeisenä tavoitteena on kehittää ympäristöystävällisiä ja vastuullisia rakennusprojekteja ja ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa. ”On ollut innostavaa nähdä, kuinka nykyaikainen kerrostalokohde voidaan teollisin menetelmin rakentaa lähes puolet tavanomaista nopeammin. Tämä tuottava ja tehokas rakennustapa mahdollistaa hienojen tulosten saavuttamisen niin ympäristöluokituksessa, energiatehokkuudessa, hiilijalanjälkilaskennassa kuin perinteisissä rakentamisen mittareissa, kuten työturvallisuudessa”, kertoo Y-Säätiön palvelut Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kampman ja jatkaa: “Kuitenkin erityisen mieleenpainuvaa on ollut ennätyksellinen seitsemän kuukauden rakentamisaika. Y-Säätiön uudisrakentamisen alueelliset painopisteet ovat kasvukeskuksissa, erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on kysyntää. Tänä vuonna rakennushankkeiden myötä nousee yhteensä 577 asuntoa, joista 48 löytyy Klaukkalasta osoitteesta Isoseppälä 10. Klaukkalan uudiskohteessa hyödynnetään innovatiivisia ratkaisuja Klaukkalan uudiskohteen rakentamisesta vastaa rakennusyhtiö COfLOW, joka on erikoistunut tehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin uudisrakentamisessa. Yrityksen kehittämä ASSIÓ-asuntoallianssimalli ja virtaavan betonirakentamisen konsepti mahdollistavat kiinteistön valmistumisen jopa alle seitsemässä kuukaudessa. ”Olemme iloisia yhteistyöstämme Y-Säätiön kanssa, erityisesti heidän halustaan toteuttaa edistyksellisiä hankkeita. Yhdessä olemme pystyneet rakentamaan sekä tehokkaammin että ympäristöystävällisemmin uudiskohteita”, iloitsee COfLOWn perustajaosakas Jan Lund. Klaukkalan rakennustyömaata esitteli COfLOWn Jan Lund. Uudiskohteet pyritään aina rakentamaan vähähiilisesti, ja Klaukkalan uudiskohteen rakentamisessa COfLOW:n lähestymistapa vähentää hiilijalanjälkeä noin 20 prosenttia verrattuna perinteiseen rakentamiseen. Hiililaskelman on tehnyt COfLOWlle ulkopuolinen konsulttiyritys Ramboll. Vastuullinen rakentaminen näkyy asukkaiden arjessa Rakentamisen vastuullisuus heijastuu konkreettisesti uudiskohteidemme asukkaiden arkeen. Klaukkalan uudiskohteen katoille on asennettu aurinkopaneeleita, joiden ansiosta sähkö sisältyy asukkaiden kiinteään vuokrahintaan. Lisäksi pihalle rakennetut viisi sähköauton latauspistettä tulevat asukkaiden käyttöön. Aurinkopaneelit ja latauspisteet eivät vain vähennä hiilijalanjälkeä, vaan tekevät asumisesta edullisempaa ja sujuvampaa. Asukkaiden käytössä on KNX-kotiautomaatiojärjestelmä, jonka avulla voi seurata omaa sähkön- ja vedenkulutusta. Kohde on varustettu myös vedensäästöhanoilla, joiden tarkoituksena on minimoida vedenkäyttöä. Näiden uudistusten tavoitteena on edistää asukkaiden tietoisuutta ja vähentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. Katoille on asennettu aurinkopaneeleita. Rakentamisessa pyritään aina saavuttamaan A-energialuokka, ja tämä tavoite täyttyy myös pian valmistuvassa Klaukkalan kohteessa. A-energialuokka tarkoittaa erinomaista energiatehokkuutta, mikä vähentää energiankulutusta ja alentaa asukkaiden energiakustannuksia. Klaukkalassa lämmönlähteenä käytetään maalämpöä, joka varmistaa mukavan sisäilman. Tutustu kohteeseen M2-Kotien sivuilta.
Bränditutkimus: M2-Kodit vakuuttaa turvallisuudellaan ja asiakaslähtöisyydellään 26.9.2024 Vuokra-asumisessa arvostetaan luotettavuutta Taloustutkimuksen toteuttama bränditutkimus nosti esiin useita M2-Kotien vahvuuksia, jotka tekevät siitä erottuvan vuokra-asuntomarkkinassa. M2-Koteja pidetään erittäin turvallisena ja luotettavana valintana, mikä lisää yhtiön houkuttelevuutta nykyisten ja potentiaalisten vuokralaisten keskuudessa. ”Erottuva ja vahvuuksiamme korostava brändi on arvokas työkalu – erityisesti nykyisessä markkinatilanteessa, jossa tarjontaa asunnoista on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla normaalia enemmän. Erotumme turvallisena, luotettavana ja vastuullisena toimijana”, kommentoi Y-Säätiön viestintä- ja markkinointijohtaja Minna Pääkkönen tutkimuksen havaintoja. Tutkimukseen osallistuneista noin 40 prosenttia tunnisti M2-Kodit nimeltä. Kuitenkin yli 80 prosenttia vastaajista olisi valmis harkitsemaan muuttoa M2-Kotien vuokra-asuntoon. “M2-Kodit perustettiin vuonna 2016, joten vuokra-asuntomarkkinassa emme lukeudu vanhimpien tai tunnetuimpien toimijoiden joukkoon. Tunnettuuden lisääminen onkin tärkeä kehityskohde. Haluamme, että asuntojemme hakeminen on mahdollisimman saavutettavaa”, jatkaa Pääkkönen. Tukea asukkaille kaikkiin elämäntilanteisiin M2-Kodit ei ainoastaan tarjoa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, vaan myös konkreettista tukea elämän haastavissa tilanteissa. Jokaisella on oikeus mukavaan kotiin ja huoletonta arkea tukevaan asumiseen. M2-Kotien asukkaille on tarjolla asumisneuvontaa, joka auttaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi vuokranmaksuasioissa, sosiaalitoimiston ja Kelan palveluiden hakemisessa sekä talouden hallinnassa. ”Olemme halunneet profiloitua yhteiskuntavastuullisena toimijana, jonka kohtuuhintaiset vuokra-asunnot vastaavat asunnonhakijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Tiedämme, että asukkaamme arvostavat erityisesti M2-Kotien tarjoamaa joustavaa ja asiakaslähtöistä palvelua sekä asuntojen kohtuullista hintatasoa”, Pääkkönen lisää. M2-Kotien tulevaisuuden suunta M2-Kodit on osa Y-Säätiö-konsernia, jonka keskeisenä tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen Suomesta, asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, siirtyminen kohti hiilineutraalia elämää sekä eriarvoisuuden vähentäminen asuntomarkkinoilla. Bränditutkimus kuuluu Y-Säätiön ja M2-Kotien kehittämistyöhön. “Brändiin tiivistyy paljon meille tärkeää tietoa. Minkälaisia toiveita, tarpeita, kokemuksia ja mielikuvia vuokralaisilla on, ja miten sijoitumme osaksi asuntomarkkinoita. Toisaalta se kertoo myös omasta toiminnastamme ja onnistumisista”, kertoo Pääkkonen. Vastuullinen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa sekä sitoutuminen asukkaiden hyvinvointiin ovat avaintekijöitä, jotka ohjaavat M2-Kotien toimintaa ja vahvistavat brändiä.
Parempia palveluja asunnottomille: Uudet laatusuositukset matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnalle 19.9.2024 Monilla hyvinvointialueilla lakiuudistus on parantanut tukea tarvitsevien tavoittamista ja antanut heille mahdollisuuden saada tarvitsemaansa apua. Toisaalta muutoksista on seurannut heikennyksiä palveluihin. Joillain hyvinvointialueilla järjestöjen ylläpitämät päiväkeskukset ovat joutuneet kaventamaan asiakkaiden tarvitsemia palveluita, koska hyvinvointialueiden vastuulla olevaa lakisääteistä toimintaa ei rahoiteta. Päiväkeskusten rooli ja vaikutus asiakkaiden elämässä Perinteisesti Suomessa matalan kynnyksen palvelut ovat olleet järjestöjen vastuulla, ja nämä palvelut ovat usein Stean rahoittamia. Järjestöjen tuottamat palvelut ovat täydentäneet julkisia palveluja, ja niiden merkitys on ollut suuri erityisesti heikommassa asemassa olevien auttamisessa. Matalan kynnyksen päiväkeskukset tarjoavat helposti saavutettavia palveluja, kuten ruokailua ja henkilökohtaista hygieniaa, sekä mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen, aktiviteetteihin osallistumisen ja tukipalveluiden hyödyntämisen. Näiden palvelujen tarkoituksena on tarjota tukea laajalle joukolle apua tarvitsevia ihmisiä, erityisesti niille, jotka muuten voisivat jäädä palveluiden ulkopuolelle tai kokevat häpeää ongelmistaan. Lakiuudistuksen seurauksena esimerkiksi Helsingissä ei ole enää yhtään päiväkeskusta, joka tarjoaisi suihkumahdollisuuden ongelmallisesti päihteitä käyttäville ja asunnottomille. Pyykinpesumahdollisuudet ovat myös rajautuneet muutoksen myötä lähes olemattomiin. Kohti laadukkaampaa asunnottomuustyötä Asunto ensin Verkostokehittäjät ovat yhdessä verkostonsa kanssa laatineet uudet laatusuositukset matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnalle varmistaakseen, että palvelut tarjoavat jatkossakin asiakkailleen turvallisen ja tarpeisiin vastaavan ympäristön. Laatusuositusten kehittämiseksi tutustuttiin kolmeentoista eri päiväkeskuksen toimintaan, minkä perusteella luotiin kokonaiskuva siitä, millaista ihanteellisen päiväkeskustoiminnan tulisi olla asiakkaiden ja palveluntarjoajien näkökulmasta. Laatusuositukset koostuvat kahdeksasta kohdasta, joissa korostetaan turvallisen, kutsuvan ja tukevan ympäristön luomista, yksilöllisen tuen tarjoamista, osallisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämistä, avoimuutta päätöksenteossa, turvallisuutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistamista. Päiväkeskustoiminnan kokonaisvaltainen lähestymistapa tukee ihmisten elämänhallintaa ja edistää heidän hyvinvointiaan, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Laatusuositukset matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnalle Matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnan perustehtävä kiteytettiin seuraavaan lauseeseen: hyvä päiväkeskus tarjoaa asiakkailleen turvallisen, kutsuvan ja tukevan ympäristön, jossa he voivat viettää aikaa sekä saada osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Lataa laatusuosituksista tehty juliste. 1. Yksilöllinen tuki Hyvä päiväkeskus tarjoaa yksilöllistä tukea asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tämä voi sisältää mahdollisuuden perustarpeista huolehtimiseen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin, työntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden tarjoamaan tukeen ja palveluohjaukseen. 2. Osallisuuden tukeminen Päiväkeskuksessa edistetään asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta erilaisten aktiviteettien kautta. 3. Sosiaalinen yhteisö Hyvä päiväkeskus edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla mahdollisuuksia tavata muita ja viettää aikaa yhdessä. Tämä auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. 4. Avoimuus ja läpinäkyvyys Päiväkeskuksen toiminta ja päätöksenteko ovat avoimia ja läpinäkyviä asiakkaille, heidän läheisilleen ja lähiympäristölle. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja antaa palautetta toiminnasta. 5. Turvallinen ympäristö Päiväkeskus tarjoaa turvallisen ja esteettömän ympäristön, jossa asiakkaat voivat liikkua ja viettää aikaa luottavaisin mielin. Mahdollisiin epäkohtiin puututaan. Päiväkeskuksessa toteutetaan myös naapurustotyötä. 6. Henkilökunnan pätevyys ja välittävä asenne Päiväkeskuksen henkilökunnalla on tarvittava osaaminen ja kokemus asiakkaiden tukemiseen sekä haittoja vähentävään työotteeseen. Asiakkaita kohdellaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. 7. Jatkuva kehittämisen kulttuuri Hyvä päiväkeskus pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa ja palveluitaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tähän voi kuulua asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi sekä henkilökunnan koulutus ja kehittäminen. 8. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Päiväkeskuksessa tunnistetaan yhteiskunnallisia ilmiöitä, tuotetaan tietoa niiden vaikutuksista asiakkaiden elämäntilanteisiin ja edistetään yhteiskunnallista keskustelua.
Y-Säätiön tutkimus esillä eurooppalaisessa asunnottomuuskonferenssissa 17.9.2024 ”Y-Säätiö ja sen asunnottomuuden poistoon tähtäävä työ tunnetaan kyllä kansainvälisellä asunnottomuuskentällä suhteellisen hyvin. Olemme hyvin poikkeuksellinen toimija, enkä tiedä toista yleishyödyllistä vuokranantajaa, joka panostaisi näin vahvasti tutkimukseen ja hyödyntäisi tutkimusta sekä päätöksenteossa että kehittämistyössä”, kertoo Y-Säätiön tutkimuspäällikkö Saija Turunen. Asunto ensin -mallin soveltaminen Euroopassa Vuonna 2023 käynnistyneessä Adapting Housing First -hankkeessa selvitetään Asunto ensin -mallin soveltamista eri Euroopan maissa. Euroopan unionin rahoittamassa hankkeessa tehdään yhteistyötä neljän organisaation kesken. Y-Säätiön lisäksi hankeessa on mukana Sophia Housing Irlannista, Arrels Fundació Espanjasta ja Housing First Berlin Saksasta. Y-Säätiön vastaa hankkeessa tehtävästä tutkimuksesta. ” Tällainen eurooppalainen tutkimuskonferenssi on meille äärimmäisen tärkeä tilaisuus paitsi tuoda esiin meillä tehtävää monitieteistä tutkimusta, niin myös luoda yhteistyöverkostoja ja oppia uutta. Adapting Housing First -hankkeen kaltaista toimintaa ei syntyisi ilman kansainvälistä yhteistyötä”, sanoo Turunen. Hankkeen tavoitteena on syventää ymmärrystä Asunto ensin -malliin liittyvistä koulutustarpeista ja siitä, mikä mallin soveltamisessa eri maissa toimii ja mikä ei. Tutkijatohtori Riikka Perälä, tutkimuspäällikkö Saija Turunen ja tutkimusharjoittelija Axel Morgan esittelivät hankkeen ensimmäisiä asiantuntijahaastatteluihin perustuvia tuloksia konferenssissa. ”Suomalaiset asunnottomuustyön asiantuntijat näkevät, että Asunto ensin -mallia voidaan soveltaa asukkaiden tarpeiden mukaan, kun mallin perusperiaatteista pidetään kiinni. Uusi työtapoja ja ajatuksia voidaan täällä ottaa mukaan Asunto ensin -työhön. Soveltavaa lähestymistä suositeltiin kokeiltavaksi myös muissa maissa”, kertoo Saija Turunen. Adapting Housing First -hanke järjestää webinaarin Suomessa käytössä olevista asumismuodoista Asunto ensin -mallissa 10.10.2024. Tutustu seminaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu täältä. Riikka Perälä Y-Säätiöstä, Veera Niemi Turun yliopistosta, Elisabetta Leni Y-Säätiöstä, Nasibeh Hedayati Sininauhasäätiöstä ja Axel Morgan Y-Säätiöstä Budapestissa. Asumisyksiköstä itsenäisempää asumista kohti Tutkija Krista Kosonen esitteli Budapestissa Tuettu asunnonvaihto -tutkimushanketta, jossa selvitetään tuettua muuttoprosessia asumisyksiköstä vuokra-asuntoon ja kevyempään asumisen tukeen. Tutkimuksessa kartoitetaan tuetun asunnonvaihdon toimintamallia, tunnistetaan prosessiin avainkysymyksiä ja esitellään muutosympyräksi kutsuttu työkalu, jonka tarkoituksena on helpottaa onnistuneen asunnonvaihdon lähtökohtia eri osa-alueilla. Tutkimuksen tulokset peräänkuuluttavat asunnonvaihtamiseen liittyvien näkökulmien vahvempaa huomioimista. Muuttaminen itsenäisempää asumista kohti on sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, kun monet arjen ja elämän elementit muuttuvat samanaikaisesti. Asumisyksikköihin kohdistuu painetta ja asukkaiden toivotaan ”virtaavan” muihin asumisen muotoihin – yleensä kohti kevyempää tukea. Virtaavuuteen liittyvät tavoitteet ja käytännöt kaipaavat tarkempaa yhdessä tehtyä määrittelyä. Asunto ensin -mallin kustannusvaikutukset ja asunnottomuuden polut Tutkimushanke RADARin tavoitteena on tuottaa tietoa ja syventää ymmärrystä asunnottomuudesta rekisteritietoja hyödyntämällä. Hankkeessa on kaksi tutkimusosiota. Y-Säätiön tutkija Elisabetta Leni selvittää Asunto ensin -ohjelmien kustannusvaikuttavuutta ja Turun yliopiston Veera Niemi johtaa asunnottomien asumis-, palvelu- ja etuuspolkuja koskevaa tutkimusosuutta. Leni ja Niemi esittelivät tutkimuksen edistymistä konferenssissa. Tutkimus perustuu rekisteritietojen yhdistämiseen edistyksellisillä tavoilla, joita suomalaisessa asunnottomuustutkimuksessa ole tehty. Vastaava tutkimus olisi monessa muussa Euroopan maassa mahdotonta ja tutkimuksen tulokset ovat myös kansainvälisesti odotettuja. RADAR-tutkimuksen tuloksia ja havaintoja viedään osaksi asunnottomuustyötä jo hankkeen aikana. Vuoteen 2026 jatkuvaa hanketta voit seurata hankkeen verkkosivuilta.