Yhteistyön voima asumisessa – Y-Säätiön innoittamana Ruotsiin rakentui kohtuuhintaisia asuntoja 28.4.2025 Y-Säätiön kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa toimivien ratkaisujen jakamisen ja paikallisten toimintamallien kehittämisen eri maissa. Hyvänä esimerkkinä vuonna 2023 Y-Säätiö perusti Pohjoismaiden asunnottomuustoimijoiden verkoston, Nordic Homelessness Alliancen, jonka tavoitteena on syventää alueellista yhteistyötä ja levittää parhaiksi todettuja käytäntöjä. Pohjoismaisella yhteistyöllä on voimaa Tukholman katulähetystön vuokratalo toimii esimerkkinä muille ruotsalaisille toimijoille ja osoittaa, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa voidaan lisätä. Y-Säätiön toimintamalli on tarjonnut arvokasta inspiraatiota ja konkreettisia keinoja hankkeen toteuttamiseen. Yhteistyö osoittaa, kuinka kansainvälinen tiedonvaihto voi johtaa merkittäviin muutoksiin. “Y-Säätiön esimerkki on ollut todella merkittävä ja ilman sitä taloa tuskin olisi. Inspiraation saimme 2016 vierailun yhteydessä ja kahdeksan vuotta myöhemmin meidän talomme on valmis, ja tarjoaa kohtuuhintaisen kodin lähes 100 asukkaalle”, kertoo Pernilla Parding Tukholman katulähetyksestä. Y-Säätiön kansainvälisten asioiden päällikkö Juha Kahila korostaa hankkeen merkitystä laajemmassa mittakaavassa: ”Tukholman Katulähetyksen rakentama talo on sekä symbolinen että konkreettinen osoitus kansainvälisen yhteistyön voimasta. Lähes 100 ihmistä on saanut turvallisen, kohtuuhintaisen kodin, ja olemme Y-Säätiössä ylpeitä, että olemme voineet toimia inspiraationa ja esimerkkinä.” Uusi alku lähes sadalle asukkaalle Monelle talon asukkaalle muutto uuteen kotiin on ollut iso elämänmuutos. Monet heistä ovat aiemmin kamppailleet asunnottomuuden tai epävarman asumisen kanssa. Nyt heillä on vakaa ja turvallinen koti, joka mahdollistaa itsenäisen elämän ja paremman tulevaisuuden rakentamisen. “Tämä rakennus on enemmän kuin pelkkä talo – se on symboli siitä, miten yhteistyöllä ja innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan tuoda pysyviä parannuksia ihmisten elämään. Se toimii uudenlaisena ratkaisuna Ruotsin asuntomarkkinoille ja inspiraationa muille toimijoille, jotka etsivät kestäviä keinoja asunnottomuuden vähentämiseen”, sanoo Parding. Talon valmistuminen on herättänyt kiinnostusta laajemmin Ruotsissa, ja Tukholman Katulähetys toivoo, että vastaavia hankkeita nähdään tulevaisuudessa lisää. Tukholman Katulähetys korostaa, että ilman Y-Säätiön tukea ja esimerkkiä hanke ei olisi toteutunut. Vaikuttavia tuloksia voidaan saavuttaa, kun toimivia ratkaisuja jaetaan yli maiden rajojen ja paikalliset toimijat saavat tukea niiden soveltamiseen omissa olosuhteissaan.
Katsaus RADAR-hankkeen ensimmäiseen vuoteen 16.4.2025 Ensikuukaudet keväällä 2024 RADAR käynnistyi keväällä 2024 ohjausryhmän perustamisella, verkkosivuston avaamisella ja hanketta esittelevällä blogikirjoituksella. Hanke saattoi yhteen Turun yliopiston sosiaalityön tutkija Veera Niemen ja Y-Säätiön taloustutkija Elisabetta Lenin, jotka olivat itsenäisesti valmistelleet aiheeseen liittyviä, osin rinnakkaisia, tutkimusasetelmia noin kahden vuoden ajan. Hankkeen alkaessa molemmat odottivat innokkaasti aineiston saamista käyttöön ja analyysivaiheen aloittamista. Niemi sai osan aineistosta käyttöönsä pian hankkeen alkamisen jälkeen, mutta Leni joutui odottamaan omaansa joulukuuhun 2024 asti. Viivästyksistä huolimatta ensimmäinen vuosi oli yhä kokonaisuudessaan intensiivistä tutkimuksen valmistelua yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findatan ja eri rekisterinpitäjien kanssa. Puheenvuoroja ja julkaisuja Syyskuussa hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmätapaamisessa keskusteltiin tutkimussuunnitelmista ja Niemi esitteli myös ensimmäisiä alustavia tuloksia. Ryhmän keskustelut tuottivat arvokasta tietoa analyysien tarkentamisen tueksi ja sen suunnittelemiseksi, miten tuloksista kannattaa viestiä eri sidosryhmille ja miten tulkita niitä yhteistyössä keskeisten eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti on tärkeää kaikessa tieteellisessä työskentelyssä. Esittelimme tutkimussuunnitelmaamme ja ensimmäisiä tutkimustuloksiamme useissa konferensseissa vuoden aikana: Kaupunkitutkimuksen päivät Helsingissä toukokuussa Sijaishuollosta itsenäistymistä tutkivan kansainvälisen tutkimusverkoston (INTRAC) pohjoismainen kokous Göteborgissa, Ruotsissa toukokuussa (Niemi piti esityksen erityisesti asunnottomien lastensuojeluhistorian näkökulmasta) European Network for Housing Research -konferenssi (ENHR) Delftissä, Alankomaissa elokuussa European Research Conference on Homelessness Budapestissä, Unkarissa syyskuussa. Sosiaalipolitiikan päivät Joensuussa lokakuussa Akateemisten konferenssien lisäksi osallistuimme RADARissa moniin asunnottomuutta käsitteleviin julkisiin keskustelutapahtumiin. Esittelimme alustavia tutkimustuloksia Asunnottomien yön yhteydessä järjestetyssä Valtakunnallisessa asunnottomuusseminaarissa, johon kokoontui yli sata sosiaali-, terveys- ja asuntosektorin työntekijää ja asiantuntijaa. Niemi osallistui myös kahteen paneelikeskusteluun, toiseen mainitussa valtakunnallisessa seminaarissa ja toiseen paikallisessa Asunnottomien yön tapahtumassa Turussa. Tällä hetkellä työskentelymme painottuu aineiston analysointiin, ja kirjoitamme hankkeen ensimmäisiä tieteellisiä artikkeleita. RADARin ensimmäisenä vuonna Niemi julkaisi yhdessä muiden kollegoiden kanssa kuvailevan raportin, jossa eriteltiin Findatan tiedonlupaprosessin vaiheita ja uudenlaisen aineistolähteen tuottaman tiedon merkitystä laajemmin asunnottomuustutkimukselle. Jo mainitun RADARia esittelevän blogikirjoituksen lisäksi Niemi ja Leni kirjoittivat yhdessä toisen blogikirjoituksen, jossa käsiteltiin osallisuutta, kestävyyttä ja asuntopolitiikan kriittisiä kysymyksiä. Alueellinen yhteistyö RADARin Turkuun keskittyvä osa toteutetaan yhteistyössä Asunnottomuuden polut Turun seudulla – murroksista kohti sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja teknologista kestävyyttä -tutkimushankkeen kanssa (ASKE 2024-2025, rahoittaja Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö Turun kaupunkitutkimusohjelman kautta). ASKEn puitteissa tehtiin vuoden 2024 aikana melko paljon yhteistyötä Turun paikallisten asunnottomuusverkostojen kanssa. ASKE-hankkeella on oma paikallinen ohjausryhmä, jossa osaltaan keskusteltiin Turkua koskevien analyysien alustavista tuloksista. Turun pormestari Minna Arve ja apulaiskaupunginjohtaja Mirka Muukkonen kutsuivat vuoden lopulla koolle alueellisen asunnottomuuden parissa työskentelevien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin johtajien verkoston. Yksi verkoston tavoitteista on saattaa lisää aiheen asiantuntemusta ajankohtaisen Turun asuntopoliittisen ohjelman laatimistyön tueksi. Niemi liittyi verkostoon tutkimuksen edustajana, edustaen ASKEa ja RADARia. Lisäksi Niemi ja kollega ASKEsta esittelivät Turun alustavia tuloksia asumisen tuen parissa työskentelevien työntekijöiden Asumisen toimijat -verkoston joulukuun kokouksessa. Kaikki RADARin kohdekaupungit, Helsinki, Espoo ja Turku, ovat mukana Ohjelmassa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Tammikuun 2025 lopulla Ympäristöministeriö myönsi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteiselle TurVa-hankkeelle lähes miljoonan euron rahoituksen alueelliseen asunnottomuuden poistamista tavoittelevaan työhön (2025-2026). Turussa Niemi ja ASKE-hanke tekevät aktiivista yhteistyötä TurVa-hankkeen kanssa keskittyen jatkuvan tiedonkeruun ja tilannekuvajohtamisen käytäntöjen kehittämiseen ja ajantasaisen tutkimustiedon soveltamiseen tukemiseen käytännön kehittämistyössä. TurVa-hankkeella on tärkeä rooli sateenvarjohankkeena muille edellä mainituille Turun verkostoille ja hankkeille. Lisäksi se mahdollistaa Turun osallistumisen kansainväliseen EU:n Homeless Counts -projektiin, jossa 35 eurooppalaista kaupunkia vaihtaa kokemuksia asunnottomien määrän laskennan keinoista ja pilotoi laskentakäytäntöjen kehittämistä. Turku on projektissa mukana ainoana Suomen kaupunkina, ja Niemi toimii tutkimuksen edustajana Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen asiantuntijan Vilja Kamppilan työparina. Pohjoismaiden yhteistyö Nordic Homelessness Alliance on pohjoismainen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on asunnottomuuden päättyminen Pohjoismaissa, ja joka kokoaa yhteen aiheelle keskeisiä sidosryhmiä. Y-Säätiö on yksi verkoston perustajajäsenistä. Leni osallistui vuonna 2024 verkoston edunvalvontaa, tutkimusta ja tiedonkeruuta käsittelevään työryhmään ja oli mukana kirjoittamassa tulevaa tutkimusmuistiota ”The Role of Real-Time Data in Ending Homelessness”: Insights and Perspectives from Nordic Countries” yhdessä muiden alueen tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Muistiossa eritellään asunnottomien määrän laskennan haasteita ja mahdollisuuksia Pohjoismaissa, ja Leni käsittelee tekstissä Suomen asunnottomuutta kuvaavia rekisteritietoja perustuen tähän mennessä RADARissa saatuihin kokemuksiin. Verkostossa käyty keskustelu muiden asiantuntijoiden kanssa oli yksimielistä siitä, että vaikuttavat poliittiset toimet perustuvat asunnottomuuden taustalla olevien syiden ymmärtämiseen ja että rekisteritietojen käytettävyys on tässä ratkaisevassa asemassa. Katse eteenpäin Kirjoitettaessa tätä RADARin ensimmäisen vuoden koontitekstiä julkaistiin Suomen uusimmat valtakunnalliset asunnottomuustilastot. Asunnottomien määrä kasvoi niissä ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen ja yksin eläviä asunnottomia on nyt 3806. Kunnat ilmoittivat selvityksessä syiksi kasvuun muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, viimeaikaiset merkittävät ja nopeatahtiset muutokset sosiaalihuollossa, korkeat asumis- ja elinkustannukset sekä lisääntyvät vuokrarästit. Asunnottomien asumishistorioiden, elämäntilanteiden muutosten ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tosiasiallisen käytön ymmärtäminen sekä laadukas analyysi Asunto ensin -mallin kustannusvaikuttavuudesta RADARin pitkittäisaineistojen analyysien avulla ovat siksi nyt entistäkin tarpeellisempia. Kolmivuotisen RADAR-hankkeen toinen vuosi on alkanut, ja olemme syvällä analyysivaiheessa. Valmistelemme ensimmäistä Verkostokehittäjien kanssa järjestettävää pyöreän pöydän tapaamista, jossa tarkoituksena on tulkita yhteistyössä eturivin asiantuntijoiden kanssa analyysien alustavia tuloksia. Työstämme vertaisarvioitavia artikkeleita ja osallistumme asunnottomuutta käsitteleviin yhteisjulkaisuihin. Kuluvana vuonna on tiedossa monia kiinnostavia tapahtumia ja yhteistyötä paikallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kerromme RADARin verkkosivuilla ajantasaisesti myös näistä uutisista.
Kehysriihessä on turvattava rahoitus asunnottomuuden poistamiseen ja ehkäisyyn 16.4.2025 Asunnottomuustoimijat luovuttivat tänään hallituspuolueiden edustajille kannanoton ja vetoavat hallitukseen, että se pitäisi kehysriihessä kiinni tavoitteestaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. ”Asunnottomuuden merkittävä vähentyminen on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion yksi kirkkaimmista onnistumisista. Siihen on päästy panostamalla kokonaisvaltaiseen järjestelmään, jossa investoidaan ennaltaehkäisyyn ja asunnottomuutta kokevien auttamiseen. Asunnottomuutta poistavat rakenteet eivät voi olla leikkauskohteena tilanteessa, jossa asunnottomuus kasvaa”, kommentoi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Turvaamalla asuminen omassa kodissa ehkäistään asunnottomuutta Jotta asunnottomuutta voidaan vähentää, on tuettava ihmisten asumista ja varmistettava, että asunnottomuuden riski pysyy mahdollisimman matalana. Asunnottomuutta ehkäisevän asumisneuvonnan määrärahat sekä sosiaalitukien taso ovat keskeisiä nopeavaikutteisia toimia, joihin kehysriihessä voidaan vaikuttaa. Asumisneuvonta ehkäisee tehokkaasti vuokravelkojen kasvua, häätöjä sekä asunnottomuuden riskiä nostavia asumisen kriisitilanteita. Asumisneuvonta on todettu kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi tavaksi selvittää asumiseen liittyviä ongelmia. Elinkustannusten nousu ja sosiaalitukiin tehdyt leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisten mahdollisuuksia pitää kiinni omasta kodistaan. Asumistuen kuntakohtaiset enimmäisrajat eivät vastaa asumiskustannuksia ja luovat epävarmuutta monelle. Toimeentulotuen joustoa lisäämällä voitaisiin ehkäistä asunnottomuutta ja valmiiksi haastavassa asemassa olevien asumisen kriisiytyminen. Koti kaikille on koko yhteiskunnan etu Asunnottomuuden vähentäminen luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Koti on perusoikeus ja turvaamalla kaikille oma asunto rakennetaan luottamusta, turvallisuutta ja vakautta. Asunnottomuuden ehkäisy tarkoittaa muun muassa kestävää asuntopolitiikkaa ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden hyödyt eivät rajaudu asunnottomuutta kokeneille. Asunnottomuuden poistamisella on myös taloudellisia hyötyjä ja sillä pystytään vähentämään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta. ”Asunnottomuutta voidaan ennaltaehkäistä ja poistaa toimilla, jotka luovat kustannussäästöjä yhteiskunnalle. Hallituksen oman asunnottomuustavoitteen saavuttaminen ei ole ristiriidassa valtiontalouden tasapainottamisen kanssa”, muistuttaa Ojankoski. Investoinnit ennaltaehkäiseviin rakenteisiin, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen, toimivaan sosiaaliturvaan ja järjestöjen työn turvaamiseen, tuottavat hyvinvointia vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilman näitä panostuksia syntyy enemmän asunnottomuutta kuin mitä pystytään poistamaan. Kannanoton allekirjoittivat Y-Säätiön lisäksi Pelastusarmeija, Sininauhasäätiö, Moniheli ry:n Katto-toiminta, Diakonissalaitos, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Nuorisoasuntoliitto NAL ry. Tutustu koko kannanottoon linkistä.
Y-Säätiön ja Pelastakaa Lasten kannanotto: Pienituloisten lapsiperheiden elämää ei tule enää vaikeuttaa 11.4.2025 Vaadimme, että päättäjät pysäyttävät kehityssuunnan, jonka seurauksena yhä useampi lapsiperhe kamppailee toimeentulonsa ja asumisensa kanssa. Lapsiperheköyhyyden on arvioitu lisääntyvän ja syvenevän hallituksen tekemien sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Jo nykyisellään yli 123 000 lasta elää pienituloisissa perheissä. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat yksinhuoltajataloudet, joihin kohdistuu useita samanaikaisia sosiaaliturvaleikkauksia. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset heikentävät merkittävästi asumisen turvaa, kun elinkustannukset kohoavat samanaikaisesti. Häädöt ja asunnottomuus ovat kasvussa, ja hälyttävä tilanne vaatii pikaisia toimenpiteitä. Joillain paikkakunnilla häädön kohteena on yhä useammin juuri lapsiperheitä. Lapsiperheiden heikentyneet mahdollisuudet pysyvään, turvalliseen ja kohtuuhintaiseen kotiin uhkaavat lasten oikeuksien toteutumista Suomessa. Perheiden selviytymistä vaikeuttavat esimerkiksi asumistuen leikkaukset, jotka voivat olla kuukaudessa satoja euroja. Perheiden asumisen ongelmat kuormittavat lapsia. Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2024 -kyselyssä pienituloisten perheiden lapset kertovat huolestuneina perheensä joutuneen etsimään edullisempaa asuntoa tukien leikkausten vuoksi. Koska kohtuuhintaisia perheasuntoja ei ole riittävästi tarjolla, ovat perheet joutuneet vaihtamaan jopa asuinaluetta. Lapselle tämä aiheuttaa usein surua ja turvattomuutta, sillä äkillisen muuton myötä vaihtuu usein myös päiväkoti tai koulu sekä harrastusryhmä. Myös tärkeät ystävyyssuhteet saattavat katketa. Epävarma perheen tilanne voi johtaa oppimisen ja mielenterveyden haasteisiin. Turvallisen asumisen varmistaminen jokaiselle lapselle kannattaa. Epävarmat asuinolot kasvattavat tutkitusti riskiä syrjäytyä ja päätyä lastensuojelun piiriin, mikä on puolestaan yhteydessä vakavimpiin syrjäytymisen muotoihin, kuten nuorten asunnottomuuteen. Asumisen ja vakaan arjen turvaaminen lapsiperheille ennaltaehkäisee syrjäytymiskehitystä ja sen yhteiskunnallisia kustannuksia. Lasten ja nuorten pienentyneet ikäluokat tulevat kantamaan suuren vastuun tulevaisuuden hyvinvoinnista Suomessa. Lapsiperheiden asumisesta ei ole varaa tinkiä. Päättäjät ovat vastuussa lasten oikeuksien turvaamisesta. Suomen sosiaaliturvan taso on jo ennen nykyisiä leikkauksia todettu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteassa liian matalaksi. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosittanut kesällä 2023 Suomen valtiota välttämään sosiaaliturvan leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin. Lapsiperheiden epävakaat asumistilanteet ja häädöt loukkaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kaikille lapsille taattua oikeutta tasapainoiseen kehitykseen, turvattuun elämään ja riittävään elintasoon. Lapsiperheiden haastavaa asumisen tilannetta voidaan helpottaa. Asumistuen tasoa tulee nostaa riittävälle tasolle eri alueiden tilanteita vastaaviksi. Sosiaaliturvan leikkauksia pitää pystyä uudelleenarvioimaan vaikutusten näkökulmasta. Asumisneuvonnan määrärahojen palauttaminen entiselle tasolleen parantaisi kotitalouksien mahdollisuuksia selvitä haastavista asumiseen liittyvistä tilanteista. Asumisneuvonta on tutkitusti vaikuttava ja kustannustehokas tapa ehkäistä häätöjä sekä asunnottomuutta. Pelastakaa Lapset ja Y-Säätiö muistuttavat, että asumista koskevia päätöksiä tehtäessä tulee arvioida huolellisesti lapsen etu aina silloin, kun lainsäädäntöä uudistetaan tai uudistettuja lakeja toimeenpannaan. Jos lapsenoikeusloukkauksia havaitaan toimeenpanossa, on päätöksiä mitä pikimmin korjattava lapsen edun mukaisiksi. Lapsen edun huomioiminen rakentaa hyvinvointia sekä turvaa ja on koko yhteiskunnan eduksi.
Asunnottomuusohjelman kumppanit kokoontuivat verkostoitumaan ja Verkostokehittäjien työpajaan 10.4.2025 Verkostoitumistilaisuuteen osallistui edustajia yhdeksästä suurimmasta kaupungista ja hyvinvointialueilta, jotka ovat saaneet avustuksia pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen tähtääviin kehittämishankkeisiin. Työpajojen järjestämiseen osallistui asiantuntijoita Asunto ensin Verkostokehittäjissä mukana olevista valtakunnallisesti toimivista kolmannen sektorin toimijoista. Tavoitteena oma koti kaikille Tilaisuuden avasi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimiva Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov. Hän muistutti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyörakenteiden luomisen ja vahvistamisen olevan keskeinen tekijä ohjelman varsinaisten tavoitteiden, eli pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ja asunnottomuuden vähentämisen, saavuttamiseksi. Ohjelmassa on onnistuttu suuntaamaan resursseja myös asiakastyöhön. Suunnitelmana on virittää ja mitoittaa asunnottomuustyön toimintamallit ja asunnottomien palvelut tasolle, jossa asunnottomuutta onnistutaan poistamaan, eikä asunnottomuuskehitys pääse kääntymään nousuun ohjelman päätyttyä. Hanna Kettunen ympäristöministeriöstä ja Virva Juurikkala STM:stä esittelivät puheenvuoroissaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmaa sekä tilannekatsauksen sosiaali- ja terveyspalveluihin asunnottomuustyön näkökulmasta. Vilja Kamppila Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta kävi läpi viime vuoden Asunnottomat 2024 -selvitystä, joka osoitti asunnottomuuden kääntyneen Suomessa nousuun. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman kokonaiskuva täydentyi, kun yhdeksän paikallista hanketta esittäytyivät ja esittelivät suunnitelmansa ohjelman ajalle. Asunto ensin Verkostokehittäjät ohjelman tukena Työpajassa kuultiin paikallisia näkökulmia asunnottomuustyöstä sekä kerättiin tietoa kehittämis- ja koulutustarpeista. Tilaisuus päättyi Asunto ensin Verkostokehittäjien hanketyöpajaan, jossa heräteltiin keskustelua hankkeiden työstä ja asunnottomuuden poistamisesta näkökulmia vaihtamalla. Työpajoissa nousi esiin yhteistyön ja verkostojen keskeisyys sekä ennaltaehkäisyssä että Asunto ensin -mallin toteutuksessa. Alueellisen yhteistoiminnan lisäksi tunnistettiin tiedonkulun ja parhaiden käytäntöjen merkitys myös kansallisessa työssä. Keskustelua heräsi myös asunnottomuustyön uusista ilmiöistä. Asunnottomien palveluiden käyttäjien keski-ikä näyttää laskeneen viime vuosien aikana. Vuokravelkatilanteet puolestaan ovat aiempaa haastavampia, sillä velkaa on usein kertynyt huomattavan paljon. Päivän ja työpäivän antia hyödynnetään ohjelman hankkeiden tukemiseksi. Asunto ensin Verkostokehittäjät ja ympäristöministeriö tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttavien palvelujen kehittämiselle. Asunto ensin Verkostokehittäjien toimintaan voi tutustua asuntoensin.fi-sivuilla, joissa löytyy tietoa muun muassa koulutuksista, tapahtumista ja jatkuvasti päivittyvästä asunnottomuustyön tietopankista.
Y-Säätiön tietojärjestelmä uudistuu – Uusi asuntohakemuksesi 26.3. alkaen 25.3.2025 Varmistaaksesi asuntohakemuksesi voimassaolon, täytä uusi hakemus verkkosivuillamme 26.3. alkaen osoitteessa hakemus.ysaatio.fi. Pahoittelemme muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa. Huomaathan, että muutos ei vaikuta hakemuksen käsittelyyn tai asunnonsaannin nopeuteen. Liitteitä ei tarvitse lähettää uudestaan. Päivitämme uutista tarpeen mukaan saamiemme kysymysten ja palautteen perusteella. Tarkistathan ajantasaisimmat tiedot tältä sivulta. Usein kysytyt kysymykset (UKK) Hakemuksen uusiminen Miksi hakemukset eivät siirry? Järjestelmä vaihtuu uuteen, eikä vanhoja hakemuksia voida siirtää. Jos tarve asunnolle on edelleen ajankohtainen, uuden hakemuksen täyttäminen on välttämätöntä. Miten teen uuden hakemuksen? Voit täyttää uuden hakemuksen verkkosivuillamme osoitteessa hakemus.ysaatio.fi 26.3. alkaen. En voi täyttää hakemusta netissä, mitä teen? Voimme postittaa sinulle paperisen hakemuslomakkeen. Voit pyytää sitä sähköpostitse asiakaspalvelu@ysaatio.fi tai soittamalla asiakaspalveluumme 09 7742 5540. Voiko asiakaspalvelu täyttää hakemuksen puolestani? Asuntohakemus tulee täyttää itse, eikä asiakaspalvelu voi tehdä sitä hakijan puolesta. Tarvittaessa asiakaspalvelu voi kuitenkin neuvoa hakemuksen täyttämisessä. Asuntotarjouksen saaminen ja hakemuksen käsittely Miten muutos vaikuttaa asunnonsaantiin? Muutos ei vaikuta asuntotarjouksen nopeuteen tai asuntohakemuksen käsittelyyn. Hakemuksia ei aseteta jonoon saapumisjärjestyksessä, vaan asukasvalinta tehdään edelleen asunnontarpeen kiireellisyys, varallisuusrajat ja tulorajat huomioiden. Entä hakemuksen liitteet tai muut selvitykset? Liitteitä ei tarvitse toimittaa asuntohakemuksen yhteydessä. Ne pyydetään tarvittaessa vasta siinä vaiheessa, jos sinulle ollaan tarjoamassa asuntoa. Huomaathan, että asiakaspalvelu ei voi tietosuojasyistä vastaanottaa liitteitä. Jos kuitenkin haluat liittää dokumentteja hakemukseesi jo etukäteen, voit tehdä sen suoraan asuntohakemuksen yhteydessä. Kuinka kauan asuntohakemus on jatkossa voimassa? Asuntohakemus on voimassa kolme (3) kuukautta sen lähettämisen jälkeen. Hakemuksen voimassaolo päivittyy, jos käyt muokkaamassa sitä kolmen kuukauden sisällä, jolloin kolmen kuukauden voimassaoloaika käynnistyy alusta. Näin viestimme hakemusjärjestelmän muutoksesta Olen saanut teiltä tekstiviestin, jonka lähettäjänä näkyy YSaatio, onko tämä luotettava? Y-Säätiö on lähettänyt tiedon järjestelmämuutoksesta tekstiviestillä niille hakijoille, joilla ei ole voimassa olevaa sähköpostiosoitetta. Numero on luotettava, eikä siihen pysty vastaamaan. Sain sähköpostin/tekstiviestin, mutta en ole teidän asiakkaanne. Mitä teen? Kyseessä on todennäköisesti hakemuksen yhteydessä virheellisesti ilmoitettu yhteystieto. Voit ilmoittaa asiasta asiakaspalveluun. Hakemuksen muokkaaminen ja muut tilanteet Miten voin muokata jo lähettämääni hakemusta? Järjestelmämuutoksen vuoksi aiemmin lähetetyt hakemukset vanhenevat automaattisesti, eikä niitä voi muokata 26.3. jälkeen. Uudistuksen jälkeen, 26.3. alkaen, voit täyttää uuden hakemuksen ja muokata sitä milloin tahansa. Hakemus on voimassa kolme kuukautta kerrallaan, ja sen voimassaoloaika päivittyy aina, kun teet siihen muutoksia. Asunnonhakuni ei ole enää ajankohtainen, miten toimin? Jos asunnonhaku ei tällä hetkellä ole ajankohtainen, muutos ei edellytä sinulta toimenpiteitä eikä yhteydenottoa. Kaikki 26.3. ennen tehdyt hakemukset vanhenevat automaattisesti uudistuksen yhteydessä. Lisätiedot Jos muutoksesta heräsi kysymyksiä, joihin et löydä vastausta uutisestamme, voit aina olla yhteydessä asiakaspalveluumme. Tarkistathan aukioloaikamme sekä mahdolliset poikkeusaukioloajat. Yhteystiedot asiakaspalvelu@ysaatio.fi, p. 09 7742 5540 (ma-pe klo 9–15) Huomioithan, että uuteen järjestelmään siirtymisen vuoksi asiakaspalvelussamme voi olla ruuhkaa. Kiitämme ymmärryksestäsi!
Neljä seinää voi muuttaa elämän. Neljäkymmentä vuotta voi muuttaa yhteiskunnan. 20.3.2025 Y-Säätiö perustettiin vuonna 1985 vastaamaan polttavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Suomessa oli lähes 20 000 asunnotonta ihmistä, joiden joukkoon kuului tuhansia ulkona ja tilapäismajoituksissa yöpyviä. Valtaosa heistä oli yksinäisiä miehiä ja säätiö sai nimensä tästä. Y-kirjain säätiön nimen alussa viittaakin yksin olemiseen ja yksinäisyyteen. Y-Säätiön tavoitteet ja toimintamallit olivat tuolloin aikaansa edellä ja radikaaleja. Kun katsoo, miten asunnottomuutta ei onnistuta ratkaisemaan maailmalla, ne taitavat olla sitä edelleen. Säätiön tavoitteena oli alusta asti asunnottomuuden poistaminen kohtuuhintaisten asuntojen avulla. Asunnottomuustyö on perinteisesti perustunut erilaisille väliaikaisille ratkaisuille ja Y-Säätiön toimintamalli poikkesi tästä edukseen. Nyt, 40 vuotta myöhemmin, on helppo olla kiitollinen Y-Säätiön perustajille ja heidän tekemilleen valinnoille. Asunnottomuuden poistaminen asuntoja hankkimalla oli rohkea strategia. Näin pitkäjänteisiä päätöksiä ei ole helppo tehdä, kun välitön avuntarve asunnottomuutta kokevilla on suuri. Yhdessä kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on koti Y-Säätiön toiminta on perustunut aina yhteistyölle, ja siksi Y merkitsee meille nykyisin yksinäisyyden sijasta yhteistyötä. Säätiö syntyi monipuolisen toimijajoukon perustamana ja yhteistyö on ollut avain toiminnan vaikuttavuudessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Asunnottomuuden vähentäminen Suomessa on onnistunut, kun vastuu yhteiskunnan heikoimmissa asemissa olevista on jaettu. Resursseja on kohdistettu ennaltaehkäisyyn ja asumisen turvaa on luotu kaikille. Olemme vuosikymmenien myötä luoneet kokonaisvaltaisesti toimivan järjestelmän, joka on tukenut, kun talous, terveys tai muu elämän alue on ihmisellä pettänyt. Kokemus on osoittanut, että asunnottomuutta kokevia on autettava viipymättä omaan kotiin, ja suomalainen Asunto ensin -malli on kehitetty tämän periaatteen mukaisesti. Asumisen turvaaminen kaikille on poliittinen valinta Kevään kunta- ja aluevaaleissa valitaan paikallistason päättäjät, jotka jakavat vastuun asumisesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja esimerkiksi asumisneuvonnan järjestämisestä. Asunnottomuustyön kannalta keskeistä on, että yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden välillä toimii ja asunnottomuuden poistamisen tavoitteisiin sitoudutaan. Olemme koonneet tuleville valtuutetuille Y-Säätiön tavoitteet kunnille ja hyvinvointialueille tukemaan päätöksentekoa ja yhteistä työtä asunnottomuuden poistamiseksi sekä hyvän asumisen turvaamiseksi kaikille Suomessa: Kunnat ja hyvinvointialueet sitoutuvat asunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2027 mennessä ja noudattavat asunnottomuustyössä Asunto ensin -mallia Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee laatia yhteinen toimintaohjelma asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Asumisneuvonta vakiinnutetaan pysyväksi palveluksi Asunnottomuuden kehitystä alueilla seurataan jatkuvasti Kunnat rakentavat vähintään 20 prosenttia kohtuuhintaisia asuntoja Asunnottomuuden merkittävä vähentyminen on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion yksi kirkkaimmista onnistumisista. Y-säätiöläisenä olen ylpeä säätiön panoksesta viimeisen neljän vuosikymmenen aikana sekä kiitollinen, että voin jatkaa työtä asunnottomuuden poistamisen eteen. Nyt on tärkeää vahvistaa ja turvata arvokkaat rakenteet, jotka ovat mahdollistaneet asunnottomuuden vähentymisen sekä luoneet turvaa, hyvinvointia ja vakautta kaikille suomalaisille. Asumisen turvaaminen ja asunnottomuustyö ovat kestävyyslajeja, jotka vaativat pitkäjänteistä päätöksentekoa sekä yhteistyötä. Näillä me ylläpidämme toivoa ja teemme kestävää tulevaisuutta.
Y-Säätiön 40-vuotisjuhlissa korostettiin kotien voimaa 14.3.2025 Juhlaseminaari käynnistyi Y-Säätiön näkökulmilla, joita toivat esiin toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja hallituksen puheenjohtaja Maria Viljanen. Viljanen korosti puheenvuorossaan ennaltaehkäisyn merkitystä asunnottomuuden poistamisessa: tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja kaikille ja tuetun asumisen ratkaisuja erityisryhmille, jotka tarvitsevat arjessaan tukea. Teija Ojankoski toivotti juhlavieraat tervetulleeksi Musiikkitalossa. Ojankoski kertasi Y-Säätiön 40-vuotista historiaa, korosti yhdessä tekemisen arvoa ja esitteli juhlien teemaa sekä juhlavuoden sloganin: ”Neljä seinää voi muuttaa elämän. Neljäkymmentä vuotta voi muuttaa yhteiskunnan. Siihen on kiteytetty Y-Säätiön toiminnan ydin, sen toiminnan tarkoitus ja kotien voima.” Seminaarin ensimmäisen osuuden päätteeksi lavan jakoi Y-Säätiön entiset toimitusjohtajat, Hannu Puttonen ja Juha Kaakinen, jotka johtivat Y-Säätiötä yhteensä yli 35 vuoden ajan. Puttonen ja Kaakinen muistelivat lämmöllä, yleisöä naurattaen, huippuhetkiä ja mieleen painuneita tilanteita. Ira Hammerman haastatteli Ari Huldenia, joka perusti Suomea asunnottomien jalkapallon MM-kisoissa edustavan Homeless Academyn. Päivän juontaja Ira Hammermann johdatti seminaariyleisön Y-Säätiön strategian kolmen kärkiteeman, asukkaiden hyvinvoinnin, hiilineutraalin siirtymän ja asunnottomuuden poistamisen, pariin haastattelusarjalla, jossa lavalla vieraili M2-Kotien asukas Maija Hallikainen, Sami Päivärinta AFRY Finland Oy:stä sekö Ari Hulden Homeless Academysta. Kansainvälisen näkökulman Suomessa tehtävään työhön asunnottomuuden vähentämisessä antoi Matt Downie, joka johtaa Iso-Britanniassa asunnottomuustyötä tekevää Crisis -hyväntekeväisyysjärjestöä. Downie kertoi, että Suomen onnistumiset asunnottomuuden vähentämisessä ovat olleet korvaamattoman arvokkaita, kun Briteissä ja muualla maailmalla pyritään vakuuttamaan päättäjiä siitä, että asunnottomuus voidaan poistaa. Asumisesta ja asunnottomuuden vähentämisestä vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala onnitteli tervehdyksessään 40-vuotiasta Y-Säätiötä ja esitti kiitoksensa asunnottomuuden poistamisen eteen tehdystä työstä. Ministeri toi puheessaan esiin kuntien ja hyvinvointialueiden sekä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman merkityksen asunnottomuuden vastaisessa työssä. Seminaarin päätti filosofi Esa Saarinen. Koskettava ja inhimillinen puheenvuoro asetti Y-Säätiön toiminnan osaksi suomalaista tarinaa ja mielenmaisemaa tavalla, johon vain Saarinen pystyy. Juhlallisuudet jatkuivat Pasilassa Y-Säätiön toimitilojen yhteydessä. Toimitusjohtaja Ojankoski avasi tilaisuuden ja puheenjohtaja Viljanen luki tasavallan presidentti Alexander Stubbin tervehdyksen: Asunnottomuus väheni Suomessa pitkäjänteisen työn seurauksena yli kymmenen vuoden ajan. Nyt suunta on valitettavasti kääntynyt kasvuun. Maassamme on nyt lähes neljä tuhatta suomalaista ilman vakinaista asuntoa, monet heistä yhteiskunnan katseen ulottumattomissa. Suomella on edelleen kaikki mahdollisuudet tehdä maastamme ensimmäinen maailman maa, jossa kaikilla on asunto. Tämä tavoite olisi vain kaukainen unelma ilman Y-Säätiön kaltaista asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjää. Asunnottomuus on olosuhde, se ei ole ketään ihmistä määrittävä tekijä. Jos joku ei pärjää, me autamme häntä yhdessä. Tämä oli keskeinen periaate, jonka päälle Y-Säätiö perustettiin 40 vuotta sitten. Kiitän kaikkia säätiön entisiä ja nykyisiä työntekijöitä. Olette auttaneet tuhansia suomalaisia asunto ensin –periaatteen mukaisesti.Teidän työnne ansiosta moni asunnoton saa mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi. Alexander StubbTasavallan presidentti Ilta jatkui Pasilassa hyvässä seurassa ja iloisessa tunnelmassa. Kiitämme juhlijoita eilisestä ikimuistoisesta päivästä sekä kaikkia kumppaneitamme yhteistyöstä ja tuesta vuosien varrella. Iltajuhlassa juhlavuoden kunniaksi nautittiin herkullisesta ruoasta ja juomasta.
Suomen ensimmäinen viiden tähden ympäristöluokitus myönnetty M2-Kotien asuinrakennukselle Järvenpäähän 12.2.2025 Rakennustiedon ympäristöluokitus on apuväline, joka tukee rakennusten ympäristövastuullista suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koko niiden elinkaaren ajan. Luokitusasteikko on 1–5 tähteä, ja siinä on erilliset kriteerit uudisrakentamiselle, peruskorjauksille ja jo käytössä oleville rakennuksille. Myllytien rakennushankkeessa keskityttiin vastuullisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin yhteistyössä urakoitsijan COfLOW Oy:n kanssa. ”Tämä on merkittävä saavutus, sillä Y-Säätiön uudisrakentamisen keskeisenä tavoitteena on edistää ympäristöystävällisiä ja vastuullisia rakennushankkeita sekä hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Nyt olemme saaneet konkreettisen tunnustuksen tästä työstä”, kertoo Y-Säätiön palvelut Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kampman. Rakennustieto kokosi keskiviikkona 12.2. alan asiantuntijat ’Vastuullista kiinteistöliiketoimintaa Rakennustiedon ympäristöluokituksen avulla’ -tilaisuuteen, jossa Pekka Kampman ja Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski ottivat vastaan Myllytielle myönnetyn tunnustuksen. Pekka Kampman yhdessä COfLOW Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehtisen kanssa. Kestävä rakentaminen kohtaa asumismukavuuden Järvenpäässä Ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus ovat kulkeneet käsi kädessä laadukkaan asumisen kanssa. Vastuullisuus ei ole tarkoittanut kompromisseja innovatiivisuuden tai estetiikan suhteen – jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kiinteistössä on huomioitu ympäristöystävälliset ratkaisut, jotka tukevat kestävää ja innovatiivista asumista. Energiatehokkuus on huomioitu kaikissa ratkaisuissa. Katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat uusiutuvaa energiaa, ja rakennuksen tekniset järjestelmät on suunniteltu tukemaan mahdollisimman vähähiilistä ja resurssiviisasta asumista. Pitkäikäisyys, helppokäyttöisyys ja joustava säädettävyys varmistavat, että kiinteistö toimii tehokkaasti koko elinkaarensa ajan. Vuonna 2023 valmistuneessa M2-Kotien Myllytie 14:n kohteessa osa asunnoista on varattu kulttuurialan ammattilaisille. Ylimmän kerroksen neljä ateljeeasuntoa tarjoavat jopa viiden metrin huonekorkeuden, mikä lisää avaruutta ja mahdollistaa tilan monipuolisen käytön. Lisäksi asukkaat voivat hyödyntää kerhohuonetta työtilana taiteen tekemiseen. Rakennuksen julkisivua elävöittää paikallisen taiteilijan Susanna Aution suunnittelema grafiikkateos. Kohti kestävämpää tulevaisuutta Rakennustiedon ympäristöluokituksen auditointi on käynnissä myös toisessa Y-Säätiön M2-Kodeille rakennuttamassa kohteessa, Nurmijärven Isoseppälä 10:ssä. Tämä rakennushanke oli poikkeuksellinen, sillä se valmistui alle seitsemässä kuukaudessa ja tuottaa osan tarvitsemastaan sähköstä aurinkopaneeleilla. Lisäksi Y-Säätiö aikoo laajentaa ympäristöluokitusten vertailua tulevaisuudessa ja selvittää kotimaisen Joutsenmerkki-luokituksen mahdollisuuksia osana vastuullista rakennushankkeiden kehittämistä.