Y-Säätiön tietojärjestelmä uudistuu – Tee uusi hakemus 26.3. alkaen 25.3.2025 Y-Säätiön tietojärjestelmä uudistuu 25.3.2025. Aiemmat hakemukset eivät siirry uuteen järjestelmään. Täytä uusi hakemus 26.3. alkaen, jos tarve asunnolle on edelleen ajankohtainen. Varmistaaksesi hakemuksesi voimassaolon, täytä uusi hakemus verkkosivuillamme 26.3. alkaen osoitteessa hakemus.ysaatio.fi. Pahoittelemme muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa. Huomaathan, että muutos ei vaikuta hakemuksen käsittelyyn tai asunnonsaannin nopeuteen. Liitteitä ei tarvitse lähettää uudestaan. Päivitämme uutista tarpeen mukaan saamiemme kysymysten ja palautteen perusteella.Tarkistathan ajantasaisimmat tiedot tältä sivulta. Usein kysytyt kysymykset (UKK) Hakemuksen uusiminen Miksi hakemukset eivät siirry? Järjestelmä vaihtuu uuteen, eikä vanhoja hakemuksia voida siirtää. Jos tarve asunnolle on edelleen ajankohtainen, uuden hakemuksen täyttäminen on välttämätöntä. Miten teen uuden hakemuksen? Voit täyttää uuden hakemuksen verkkosivuillamme osoitteessa hakemus.ysaatio.fi 26.3. alkaen. En voi täyttää hakemusta netissä, mitä teen? Voimme postittaa sinulle paperisen hakemuslomakkeen. Voit pyytää sitä sähköpostitse asiakaspalvelu@ysaatio.fi tai soittamalla asiakaspalveluumme 09 7742 5540. Voiko asiakaspalvelu täyttää hakemuksen puolestani? Asuntohakemus tulee täyttää itse, eikä asiakaspalvelu voi tehdä sitä hakijan puolesta. Tarvittaessa asiakaspalvelu voi kuitenkin neuvoa hakemuksen täyttämisessä. Asuntotarjouksen saaminen ja hakemuksen käsittely Miten muutos vaikuttaa asunnonsaantiin? Muutos ei vaikuta asuntotarjouksen nopeuteen tai asuntohakemuksen käsittelyyn. Hakemuksia ei aseteta jonoon saapumisjärjestyksessä, vaan asukasvalinta tehdään edelleen asunnontarpeen kiireellisyys, varallisuusrajat ja tulorajat huomioiden. Entä hakemuksen liitteet tai muut selvitykset? Liitteitä ei tarvitse toimittaa asuntohakemuksen yhteydessä. Ne pyydetään tarvittaessa vasta siinä vaiheessa, jos sinulle ollaan tarjoamassa asuntoa. Huomaathan, että asiakaspalvelu ei voi tietosuojasyistä vastaanottaa liitteitä. Jos kuitenkin haluat liittää dokumentteja hakemukseesi jo etukäteen, voit tehdä sen suoraan asuntohakemuksen yhteydessä. Kuinka kauan asuntohakemus on jatkossa voimassa? Asuntohakemus on voimassa kolme (3) kuukautta sen lähettämisen jälkeen. Hakemuksen voimassaolo päivittyy, jos käyt muokkaamassa sitä kolmen kuukauden sisällä, jolloin kolmen kuukauden voimassaoloaika käynnistyy alusta. Näin viestimme hakemusjärjestelmän muutoksesta Olen saanut teiltä tekstiviestin, jonka lähettäjänä näkyy YSaatio, onko tämä luotettava? Y-Säätiö on lähettänyt tiedon järjestelmämuutoksesta tekstiviestillä niille hakijoille, joilla ei ole voimassa olevaa sähköpostiosoitetta. Numero on luotettava, eikä siihen pysty vastaamaan. Sain sähköpostin/tekstiviestin, mutta en ole teidän asiakkaanne. Mitä teen? Kyseessä on todennäköisesti hakemuksen yhteydessä virheellisesti ilmoitettu yhteystieto. Voit ilmoittaa asiasta asiakaspalveluun. Hakemuksen muokkaaminen ja muut tilanteet Miten voin muokata jo lähettämääni hakemusta? Järjestelmämuutoksen vuoksi aiemmin lähetetyt hakemukset vanhenevat automaattisesti, eikä niitä voi muokata 26.3. jälkeen. Uudistuksen jälkeen, 26.3. alkaen, voit täyttää uuden hakemuksen ja muokata sitä milloin tahansa. Hakemus on voimassa kolme kuukautta kerrallaan, ja sen voimassaoloaika päivittyy aina, kun teet siihen muutoksia. Asunnonhakuni ei ole enää ajankohtainen, miten toimin? Jos asunnonhaku ei tällä hetkellä ole ajankohtainen, muutos ei edellytä sinulta toimenpiteitä eikä yhteydenottoa. Kaikki 26.3. ennen tehdyt hakemukset vanhenevat automaattisesti uudistuksen yhteydessä. Lisätiedot Jos muutoksesta heräsi kysymyksiä, joihin et löydä vastausta uutisestamme, voit aina olla yhteydessä asiakaspalveluumme. Tarkistathan aukioloaikamme sekä mahdolliset poikkeusaukioloajat. Yhteystiedot asiakaspalvelu@ysaatio.fi, p. 09 7742 5540 (ma-pe klo 9–15) Huomioithan, että uuteen järjestelmään siirtymisen vuoksi asiakaspalvelussamme voi olla ruuhkaa. Kiitämme ymmärryksestäsi!
Neljä seinää voi muuttaa elämän. Neljäkymmentä vuotta voi muuttaa yhteiskunnan. 20.3.2025 Y-Säätiö perustettiin vuonna 1985 vastaamaan polttavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Suomessa oli lähes 20 000 asunnotonta ihmistä, joiden joukkoon kuului tuhansia ulkona ja tilapäismajoituksissa yöpyviä. Valtaosa heistä oli yksinäisiä miehiä ja säätiö sai nimensä tästä. Y-kirjain säätiön nimen alussa viittaakin yksin olemiseen ja yksinäisyyteen. Y-Säätiön tavoitteet ja toimintamallit olivat tuolloin aikaansa edellä ja radikaaleja. Kun katsoo, miten asunnottomuutta ei onnistuta ratkaisemaan maailmalla, ne taitavat olla sitä edelleen. Säätiön tavoitteena oli alusta asti asunnottomuuden poistaminen kohtuuhintaisten asuntojen avulla. Asunnottomuustyö on perinteisesti perustunut erilaisille väliaikaisille ratkaisuille ja Y-Säätiön toimintamalli poikkesi tästä edukseen. Nyt, 40 vuotta myöhemmin, on helppo olla kiitollinen Y-Säätiön perustajille ja heidän tekemilleen valinnoille. Asunnottomuuden poistaminen asuntoja hankkimalla oli rohkea strategia. Näin pitkäjänteisiä päätöksiä ei ole helppo tehdä, kun välitön avuntarve asunnottomuutta kokevilla on suuri. Yhdessä kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on koti Y-Säätiön toiminta on perustunut aina yhteistyölle, ja siksi Y merkitsee meille nykyisin yksinäisyyden sijasta yhteistyötä. Säätiö syntyi monipuolisen toimijajoukon perustamana ja yhteistyö on ollut avain toiminnan vaikuttavuudessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Asunnottomuuden vähentäminen Suomessa on onnistunut, kun vastuu yhteiskunnan heikoimmissa asemissa olevista on jaettu. Resursseja on kohdistettu ennaltaehkäisyyn ja asumisen turvaa on luotu kaikille. Olemme vuosikymmenien myötä luoneet kokonaisvaltaisesti toimivan järjestelmän, joka on tukenut, kun talous, terveys tai muu elämän alue on ihmisellä pettänyt. Kokemus on osoittanut, että asunnottomuutta kokevia on autettava viipymättä omaan kotiin, ja suomalainen Asunto ensin -malli on kehitetty tämän periaatteen mukaisesti. Asumisen turvaaminen kaikille on poliittinen valinta Kevään kunta- ja aluevaaleissa valitaan paikallistason päättäjät, jotka jakavat vastuun asumisesta, sosiaali- ja terveyspalveluista ja esimerkiksi asumisneuvonnan järjestämisestä. Asunnottomuustyön kannalta keskeistä on, että yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden välillä toimii ja asunnottomuuden poistamisen tavoitteisiin sitoudutaan. Olemme koonneet tuleville valtuutetuille Y-Säätiön tavoitteet kunnille ja hyvinvointialueille tukemaan päätöksentekoa ja yhteistä työtä asunnottomuuden poistamiseksi sekä hyvän asumisen turvaamiseksi kaikille Suomessa: Kunnat ja hyvinvointialueet sitoutuvat asunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2027 mennessä ja noudattavat asunnottomuustyössä Asunto ensin -mallia Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee laatia yhteinen toimintaohjelma asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Asumisneuvonta vakiinnutetaan pysyväksi palveluksi Asunnottomuuden kehitystä alueilla seurataan jatkuvasti Kunnat rakentavat vähintään 20 prosenttia kohtuuhintaisia asuntoja Asunnottomuuden merkittävä vähentyminen on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion yksi kirkkaimmista onnistumisista. Y-säätiöläisenä olen ylpeä säätiön panoksesta viimeisen neljän vuosikymmenen aikana sekä kiitollinen, että voin jatkaa työtä asunnottomuuden poistamisen eteen. Nyt on tärkeää vahvistaa ja turvata arvokkaat rakenteet, jotka ovat mahdollistaneet asunnottomuuden vähentymisen sekä luoneet turvaa, hyvinvointia ja vakautta kaikille suomalaisille. Asumisen turvaaminen ja asunnottomuustyö ovat kestävyyslajeja, jotka vaativat pitkäjänteistä päätöksentekoa sekä yhteistyötä. Näillä me ylläpidämme toivoa ja teemme kestävää tulevaisuutta.
Y-Säätiön 40-vuotisjuhlissa korostettiin kotien voimaa 14.3.2025 Juhlaseminaari käynnistyi Y-Säätiön näkökulmilla, joita toivat esiin toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja hallituksen puheenjohtaja Maria Viljanen. Viljanen korosti puheenvuorossaan ennaltaehkäisyn merkitystä asunnottomuuden poistamisessa: tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja kaikille ja tuetun asumisen ratkaisuja erityisryhmille, jotka tarvitsevat arjessaan tukea. Teija Ojankoski toivotti juhlavieraat tervetulleeksi Musiikkitalossa. Ojankoski kertasi Y-Säätiön 40-vuotista historiaa, korosti yhdessä tekemisen arvoa ja esitteli juhlien teemaa sekä juhlavuoden sloganin: ”Neljä seinää voi muuttaa elämän. Neljäkymmentä vuotta voi muuttaa yhteiskunnan. Siihen on kiteytetty Y-Säätiön toiminnan ydin, sen toiminnan tarkoitus ja kotien voima.” Seminaarin ensimmäisen osuuden päätteeksi lavan jakoi Y-Säätiön entiset toimitusjohtajat, Hannu Puttonen ja Juha Kaakinen, jotka johtivat Y-Säätiötä yhteensä yli 35 vuoden ajan. Puttonen ja Kaakinen muistelivat lämmöllä, yleisöä naurattaen, huippuhetkiä ja mieleen painuneita tilanteita. Ira Hammerman haastatteli Ari Huldenia, joka perusti Suomea asunnottomien jalkapallon MM-kisoissa edustavan Homeless Academyn. Päivän juontaja Ira Hammermann johdatti seminaariyleisön Y-Säätiön strategian kolmen kärkiteeman, asukkaiden hyvinvoinnin, hiilineutraalin siirtymän ja asunnottomuuden poistamisen, pariin haastattelusarjalla, jossa lavalla vieraili M2-Kotien asukas Maija Hallikainen, Sami Päivärinta AFRY Finland Oy:stä sekö Ari Hulden Homeless Academysta. Kansainvälisen näkökulman Suomessa tehtävään työhön asunnottomuuden vähentämisessä antoi Matt Downie, joka johtaa Iso-Britanniassa asunnottomuustyötä tekevää Crisis -hyväntekeväisyysjärjestöä. Downie kertoi, että Suomen onnistumiset asunnottomuuden vähentämisessä ovat olleet korvaamattoman arvokkaita, kun Briteissä ja muualla maailmalla pyritään vakuuttamaan päättäjiä siitä, että asunnottomuus voidaan poistaa. Asumisesta ja asunnottomuuden vähentämisestä vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala onnitteli tervehdyksessään 40-vuotiasta Y-Säätiötä ja esitti kiitoksensa asunnottomuuden poistamisen eteen tehdystä työstä. Ministeri toi puheessaan esiin kuntien ja hyvinvointialueiden sekä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman merkityksen asunnottomuuden vastaisessa työssä. Seminaarin päätti filosofi Esa Saarinen. Koskettava ja inhimillinen puheenvuoro asetti Y-Säätiön toiminnan osaksi suomalaista tarinaa ja mielenmaisemaa tavalla, johon vain Saarinen pystyy. Juhlallisuudet jatkuivat Pasilassa Y-Säätiön toimitilojen yhteydessä. Toimitusjohtaja Ojankoski avasi tilaisuuden ja puheenjohtaja Viljanen luki tasavallan presidentti Alexander Stubbin tervehdyksen: Asunnottomuus väheni Suomessa pitkäjänteisen työn seurauksena yli kymmenen vuoden ajan. Nyt suunta on valitettavasti kääntynyt kasvuun. Maassamme on nyt lähes neljä tuhatta suomalaista ilman vakinaista asuntoa, monet heistä yhteiskunnan katseen ulottumattomissa. Suomella on edelleen kaikki mahdollisuudet tehdä maastamme ensimmäinen maailman maa, jossa kaikilla on asunto. Tämä tavoite olisi vain kaukainen unelma ilman Y-Säätiön kaltaista asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjää. Asunnottomuus on olosuhde, se ei ole ketään ihmistä määrittävä tekijä. Jos joku ei pärjää, me autamme häntä yhdessä. Tämä oli keskeinen periaate, jonka päälle Y-Säätiö perustettiin 40 vuotta sitten. Kiitän kaikkia säätiön entisiä ja nykyisiä työntekijöitä. Olette auttaneet tuhansia suomalaisia asunto ensin –periaatteen mukaisesti.Teidän työnne ansiosta moni asunnoton saa mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi. Alexander StubbTasavallan presidentti Ilta jatkui Pasilassa hyvässä seurassa ja iloisessa tunnelmassa. Kiitämme juhlijoita eilisestä ikimuistoisesta päivästä sekä kaikkia kumppaneitamme yhteistyöstä ja tuesta vuosien varrella. Iltajuhlassa juhlavuoden kunniaksi nautittiin herkullisesta ruoasta ja juomasta.
Suomen ensimmäinen viiden tähden ympäristöluokitus myönnetty M2-Kotien asuinrakennukselle Järvenpäähän 12.2.2025 Rakennustiedon ympäristöluokitus on apuväline, joka tukee rakennusten ympäristövastuullista suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koko niiden elinkaaren ajan. Luokitusasteikko on 1–5 tähteä, ja siinä on erilliset kriteerit uudisrakentamiselle, peruskorjauksille ja jo käytössä oleville rakennuksille. Myllytien rakennushankkeessa keskityttiin vastuullisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin yhteistyössä urakoitsijan COfLOW Oy:n kanssa. ”Tämä on merkittävä saavutus, sillä Y-Säätiön uudisrakentamisen keskeisenä tavoitteena on edistää ympäristöystävällisiä ja vastuullisia rakennushankkeita sekä hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Nyt olemme saaneet konkreettisen tunnustuksen tästä työstä”, kertoo Y-Säätiön palvelut Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kampman. Rakennustieto kokosi keskiviikkona 12.2. alan asiantuntijat ’Vastuullista kiinteistöliiketoimintaa Rakennustiedon ympäristöluokituksen avulla’ -tilaisuuteen, jossa Pekka Kampman ja Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski ottivat vastaan Myllytielle myönnetyn tunnustuksen. Pekka Kampman yhdessä COfLOW Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehtisen kanssa. Kestävä rakentaminen kohtaa asumismukavuuden Järvenpäässä Ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus ovat kulkeneet käsi kädessä laadukkaan asumisen kanssa. Vastuullisuus ei ole tarkoittanut kompromisseja innovatiivisuuden tai estetiikan suhteen – jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kiinteistössä on huomioitu ympäristöystävälliset ratkaisut, jotka tukevat kestävää ja innovatiivista asumista. Energiatehokkuus on huomioitu kaikissa ratkaisuissa. Katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat uusiutuvaa energiaa, ja rakennuksen tekniset järjestelmät on suunniteltu tukemaan mahdollisimman vähähiilistä ja resurssiviisasta asumista. Pitkäikäisyys, helppokäyttöisyys ja joustava säädettävyys varmistavat, että kiinteistö toimii tehokkaasti koko elinkaarensa ajan. Vuonna 2023 valmistuneessa M2-Kotien Myllytie 14:n kohteessa osa asunnoista on varattu kulttuurialan ammattilaisille. Ylimmän kerroksen neljä ateljeeasuntoa tarjoavat jopa viiden metrin huonekorkeuden, mikä lisää avaruutta ja mahdollistaa tilan monipuolisen käytön. Lisäksi asukkaat voivat hyödyntää kerhohuonetta työtilana taiteen tekemiseen. Rakennuksen julkisivua elävöittää paikallisen taiteilijan Susanna Aution suunnittelema grafiikkateos. Kohti kestävämpää tulevaisuutta Rakennustiedon ympäristöluokituksen auditointi on käynnissä myös toisessa Y-Säätiön M2-Kodeille rakennuttamassa kohteessa, Nurmijärven Isoseppälä 10:ssä. Tämä rakennushanke oli poikkeuksellinen, sillä se valmistui alle seitsemässä kuukaudessa ja tuottaa osan tarvitsemastaan sähköstä aurinkopaneeleilla. Lisäksi Y-Säätiö aikoo laajentaa ympäristöluokitusten vertailua tulevaisuudessa ja selvittää kotimaisen Joutsenmerkki-luokituksen mahdollisuuksia osana vastuullista rakennushankkeiden kehittämistä.
Asunnottomuus kääntyi Suomessa kasvuun 10.2.2025 ”Kehityksen kääntyminen on huolestuttava signaali, joka päättäjien on otettava vakavasti. Lukujen takana on suuri määrä inhimillistä kärsimystä ja kohtuutonta eriarvoisuutta. Asunnottomuuden kasvua ei voi hyväksyä ja korjausliikkeet on tehtävä pikimmiten”, kommentoi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Asunnottomuus ratkaistaan kaupungeissa – ja Arkadianmäellä Asunnottomuus keskittyy Suomessa kaupunkeihin ja isoimpien kaupunkien kehitys määrittää pitkälti koko maan kehitystä. Asunnottomuutta onnistuttiin vähentämään eniten Espoossa (-32) ja Vantaalla (-25). Kasvua puolestaan tapahtui eniten Tampereella (+117), Turussa (+52) ja Helsingissä (+47). ”Helsinki on edellisinä vuosina onnistunut vähentämään asunnottomuutta poikkeuksellisen tehokkaasti ja varmistanut kansallisten lukujen laskusuunnan. Nyt asunnottomien määrä kasvoi Helsingissä, vaikka asunnottomia asutettiin vuoden aikana vaikuttava määrä”, arvioi Ojankoski ja jatkaa: ”Helsingissä tehdään epäilemättä maailman parasta asunnottomuustyötä ja tulokset ovat puhuneet puolestaan. Nyt vaikuttaa siltä, että ihmisiä päätyy asunnottomaksi niin paljon, että palvelut eivät yksinkertaisesti pysy perässä.” Helsingissä asumisneuvonnan asiakaskontaktien määrä nousi vuoden aikana lähes 80 prosentilla. ARAn selvityksessä kaupungit esittävät arvioita asunnottomuuden paikallisesta kehityksestä. Asunnottomien määrän kasvun nähdään olevan seurausta erityisesti elinkustannusten noususta ja sosiaaliturvaan tehdyistä leikkauksista. Asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset arvioiden mukaan heijastuvat niin asumisneuvonnan ja kohtuuhintaisten asuntojen kysyntään kuin häätöjen ja asunnottomuuden kasvuun. ”Y-Säätiössä näemme saman ilmiön. Aiempiin vuosiin verrattuna moninkertainen määrä asukkaista joutuu irtisanomaan asunnon vuokratason takia ja vastaavasti edullisempia asuntoja haetaan Kelan pyynnöstä enemmän. Uudistusten tavoitteena oli ohjata tukia saavia ihmisiä edullisempiin asuntoihin, mutta seurauksena joukko ihmisiä syrjäytetään asunnottomiksi. Pienten ja edullisten asuntojen kysyntä on kasvanut olosuhteiden ja päätösten seurauksena, eikä sopivia asuntoja riitä kaikille”, sanoo Ojankoski. Sosiaalitukien leikkausten lisäksi asunnottomuustyön kentällä tuntuu asumisneuvonnan määrärahojen puolittaminen. Asumisneuvonnalla pyritään turvaamaan asumisen jatkuvuutta ja ennaltaehkäisemään häätöjä ja asunnottomuutta. ”Asumisneuvonnan leikkausten peruminen olisi helpoin tapa aloittaa korjausliikkeet. Asumisneuvonta on todistettu vaikuttavaksi tavaksi ehkäistä häätöjä. Se tuottaa lisäksi poikkeuksellisen selkeitä kustannussäästöjä.” Asunnottomuus Suomessa 1987–2024. Lähde: ARA. Katuasunnottomuuden kasvu huolen aiheena Erityisen huolestuttavaa on katuasunnottomuuden nopea yleistyminen. Tällä tarkoitetaan ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa majoittuvien ihmisten määrää, joka nousi vuodessa 50 prosentilla 694:ään. Kasvua tapahtui kaikissa suurissa kaupungeissa Lahti pois lukien. ”Katuasunnottomuus on yhteiskunnasta syrjäyttämisen äärimmäinen muoto. Kadulla olevat asunnottomuutta kokevat ovat palveluiden ulkopuolella, vaikka tarve tuelle olisi sitäkin suurempi”, kommentoi Ojankoski. Asumisen ja asunnottomuustyön ammattilaiset ovat kuluneen vuoden aikana havainneet myös pitkälti uuden asunnottomuutta kokevien ryhmän. Asunnottomien palveluissa on kohdattu pienituloisia ihmisiä, joilla ei ole asunnottomuuden lisäksi muita merkittäviä haasteita elämässä. ”Ilmiö kertoo, miten ahtaalla osa suomalaisista asuntomarkkinoilla on. Elinkustannusten nousu kaventaa arjen talouden marginaalit minimiin. Jos tällaisessa tilanteessa tulee elämäntilanteen muutoksia, terveydellisiä haasteita tai sosiaalitukien laskua, voi riski oman asunnon menettämiseen realisoitua yllättävän monelle”, kuvaa Ojankoski. Ratkaisut tunnetaan Suomen tuloksellinen asunnottomuustyö on perustunut kokonaisvaltaiseen lähestymiseen. Asunnottomuus on vähentynyt, koska resursseja on suunnattu riittävästi ennaltaehkäiseviin rakenteisiin, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen ja sosiaaliturvaan, sekä vaikuttavaan asunnottomuustyöhön. Asunnottomia autetaan Asunto ensin -periaatteella, joka lähtee siitä, että asunto on ihmisoikeus. Ensiksi huolehditaan, että jokaisella on oma koti, ja lisäksi tarjotaan yksilöllistä tukea. ”Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ilmiö ja asunnottomien määrä riippuu yhteiskunnallisista olosuhteista – ei yksilöiden ominaisuuksista. Asunnottomuuden vähentyminen on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion yksi kirkkaimmista onnistumisista. Nyt olemme siirtymässä kohti yhteiskuntaa, joka vähentämisen sijaan tuottaa asunnottomuutta. Tiedämme tarkalleen, miten asunnottomuus saadaan taas vähentymään. Kyse on valinnasta: haluammeko tehdä sen”, summaa Ojankoski. Keväällä hallituksen ohjelma poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä käynnistyy toden teolla, kun kaupungit ja hyvinvointialueet aloittavat paikalliset kehittämishankkeet, joihin on myönnetty rahoitusta yli 8 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena varmistaa, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvitsemansa tuen ja samalla luoda pysyvät rakenteet ja prosessit kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. ”Nyt vahvistettu tieto asunnottomuuden noususta korostaa tarvetta yhteiselle ohjelmatyölle ja paikallisille hankkeille. Asunnottomuuden nousu kertoo myös sen, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen keskittyminen ei riitä, jos ennaltaehkäisyssä epäonnistutaan. Pitää reagoida nyt, ennen kuin ongelmat kriisiytyvät syvemmin. Tilanne ei ole syntynyt mistään yksittäisestä pullonkaulasta, tarvitaan monipuolista asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Asunnottomuustyö on parhaimmillaan sitä, että asunnottomuuden kokemukset vältetään kokonaan”, kertoo Ojankoski.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vaatii rohkeutta ja yhteistyötä 29.1.2025 Suomen hallituksen sitoutuminen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2027 mennessä on toivottavasti askel kohti oikeudenmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Lisätalousarviossa ohjelmalle on esitetty tälle vuodelle 3,65 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 4,65 miljoonaa euroa. Panostus osoittaa, että asunnottomuustyötä pidetään tärkeänä osana kansallista asuntopolitiikkaa. Yhteistyö keskiössä Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen ei onnistu ilman laajaa yhteistyötä. Ohjelma tuo yhteen yhdeksän kaupunkia ja hyvinvointialuetta, jotka yhdessä valtion ja järjestöjen kanssa laativat paikallisia suunnitelmia ja toimenpiteitä. Kaupunkien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on ratkaisevaa, sillä asunnottomuuden juurisyyt ja ratkaisut vaihtelevat alueittain. Erityisen tärkeää on varmistaa, että palvelut ja tukimuodot tavoittavat ihmiset heidän omassa elämäntilanteessaan. Tämä tarkoittaa paitsi asuntojen tarjoamista myös kokonaisvaltaista tukea, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä työllistymisen edistämistä. Resurssit ja rakenteet tukemaan tavoitteita Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen tulokset ovat olleet nähtävissä Helsingissä, jossa pitkäjänteinen työ ja riittävät resurssit ovat tuottaneet tulosta. Tämä osoittaa, että oikeilla rakenteilla ja riittävällä rahoituksella asunnottomuutta voidaan tehokkaasti vähentää. Nyt haasteena on laajentaa tämä onnistunut malli muihin kaupunkeihin ja hyvinvointialueille. Suomessa oli viime vuonna noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Vaikka luku on laskenut, se on edelleen liian korkea. Lisäksi kiristynyt taloustilanne näyttää nostaneen asunnottomuutta. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvitsemansa tuen ja mahdollisuuden vakaaseen elämään. Haastava taloustilanne ei saa pysäyttää edistystä Taloushaasteet luovat paineita kaikille yhteiskunnan sektoreille, mutta pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen ei voi odottaa. Asunnottomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat – niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Onkin tärkeää, että hallitus näkee ohjelman investointina, joka maksaa itsensä takaisin säästöinä terveys-, sosiaali- ja rikosseuraamusjärjestelmässä. Mitä seuraavaksi? Ohjelman alueellinen työ alkaa, kun kaupunkien ja hyvinvointialueiden suunnittelemat hankkeet nyt keväällä käynnistyvät. Pitkäaikaisasunnottomuuden nykytilanteen analysointi ja paikallisten suunnitelmien toteutus vaativat aktiivista sitoutumista ja seurantaa. Johtoryhmän ja ohjelmaryhmän työskentely varmistaa, että edistystä tapahtuu kaikilla tasoilla. Myös Verkostokehittäjät tukevat omalta osaltaan ohjelman tavoitteiden toteutumista. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on kunnianhimoinen tavoite, mutta saavutettavissa. Yhteistyöllä, resursseilla ja ihmisten tarpeita kuunnellen voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokaisella on koti. Tämä on tavoite, josta meidän ei tule tinkiä – ei nyt, eikä tulevaisuudessa.
Kierrätystapahtuma keräsi runsaasti ostajia paikalle 15.1.2025 Raappavuorenrinteen kiinteistössä järjestetyssä tapahtumassa myytiin hyväkuntoista kodin irtaimistoa, kuten peilikaappeja, jääkaappi-pakastimia, parvekkeen kuivaustankoja ja hanoja. Tavarat löysivät nopeasti uudet omistajat edullisin 2–20 euron hinnoin. Tapahtuman tavoitteena oli edistää kiertotaloutta ja vähentää purkujätteen määrää, sillä Raappavuorenrinne 2 kiinteistön neljä kerrostaloa puretaan uuden ja tehokkaamman asuinrakentamisen tieltä. Kierrätysmyyjäisten avulla pyrittiin antamaan hyväkuntoisille irtaimistolle uusi elämä ja pienentämään ympäristökuormitusta. Osallistujat kiittelivät tapahtuman ilmapiiriä ja mahdollisuutta hankkia käytännöllisiä tavaroita edullisesti. Kierrätysmyyjäiset toimivat samalla Raappavuorenrinteen kiinteistöjen uudistuksen käynnistyksenä, sillä purkutyöt alkavat tammikuussa 2025. Uudistuksen tavoitteena on lisätä alueelle laadukkaita vuokra-asuntoja ja luoda entistä toimivampi asuinympäristö. Vaikka kiertotalous-pop-up-myyjäiset houkuttelivat paikalle runsaasti innokkaita kierrätyksen ystäviä, kiinteistö on kokenut myös ilkivaltaa. Tämän vuoksi olemme tehostaneet alueen valvontaa, erityisesti yöaikaan. Näin varmistamme alueen turvallisuuden ennen purkutöiden alkamista. Y-Säätiö ja M2-Kodit haluavat kiittää lämpimästi kaikkia tapahtumaan osallistuneita aktiivisesta mukanaolosta ja toivottaa kaikki tervetulleiksi tuleviin tapahtumiin, joissa kiertotalous ja yhteisöllisyys ovat keskeisessä roolissa.
Asukaslähtöisiä ja kestäviä koteja – Y-Säätiö ja Aalto-yliopiston opiskelijat kehittävät yhdessä tulevaisuuden asumisratkaisuja 19.12.2024 Hankkeen tavoitteena oli kehittää tulevaisuuden asumisen malleja Y-Säätiön omistamalle M2-Kotien kiinteistöille Helsingin Liusketiellä ja Rapakiventiellä. Suunnitelmissa painotettiin ekologisuutta, yhteisöllisyyttä ja joustavuutta. Aalto-yliopiston opiskelijat toivat suunnitteluun ajankohtaisia näkökulmia, kun taas M2-Kotien asukkaat tarjosivat arvokasta käytännön tietoa asumisen arjesta ja ideoita asuntojen muunneltavuuteen. Innovatiivisia näkökulmia asumiseen Space in Practice -hankkeen osana järjestettiin työpajoja, joissa opiskelijat työstivät suunnitelmiaan ja saivat niihin palautetta Y-Säätiön työntekijöiltä jatkokehitystä varten. Ensimmäisessä työpajassa M2-Kotien asukkaat jakoivat arvokasta käytännön tietoa asumisen arjesta, mikä ohjasi suunnittelua vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita. Lisäksi opiskelijoille esiteltiin Y-Säätiön arvot ja tavoitteet, jotta ideat heijastaisivat säätiön visiota ja kestävän asumisen periaatteita. Hankkeen päätöstapahtumassa raati valitsi yhteistyössä voittajan. Työpajan keskusteluissa painottuivat asuinalueiden turvallisuuden ja yhteisöllisyyden parantaminen sekä asuntojen muuntuvuus erilaisiin ja muuttuviin elämäntilanteisiin. Hanke huipentui päätöstapahtumaan Hotelli Arthurissa, jossa palkittiin hankkeen paras ehdotus. Voittajaksi valittiin Soma-tiimi, jonka suunnitelma erottui edukseen yhdistämällä luovaa asuntosuunnittelua ja kustannustehokkuutta innovatiivisella tavalla. Yhteisellä suunnittelulla kohti käytännön toteutusta Y-Säätiö jatkaa projektissa syntyneiden ideoiden kehittämistä ja toteuttamista itsenäisesti M2-Kotien kiinteistöllä Liusketiellä ja Rapakiventiellä. Voittajatiimin konsepti luo vahvan pohjan muunneltavien ja kustannustehokkaiden asumisratkaisujen kehittämiselle, jotka vastaavat asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. ”Meille on tärkeää kuunnella nuoria opiskelijoita, sillä he tuovat mukanaan raikkaita ja ajankohtaisia näkemyksiä asumisen ja tilasuunnittelun ratkaisuihin,” kertoo Y-Säätiön palvelut Oy toimitusjohtaja Pekka Kampman. ”Opiskelijoiden luovuus ja innovatiiviset ratkaisut tuovat uutta ajattelua perinteisen suunnittelun rinnalle, ja tämä yhteistyö auttaa meitä kehittämään koteja, jotka vastaavat paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.” Y-Säätiössä odotetaan innolla muutostöiden alkamista, ja Helsingin Liusketiellä sijaitsevassa M2-Kotien kiinteistössä toteutus käynnistyy ensin yhdestä huoneistosta. Tavoitteena on parantaa huoneiston muunneltavuutta siten, että sitä voidaan joustavasti sopeuttaa erilaisiin perhetilanteisiin. Esimerkiksi huoneistossa voidaan muuttaa huonejärjestelyjä niin, että kaksio muuntuu helposti kolmioksi tai toisin päin. Kiitämme lämpimästi M2-Kotien vaikuttajaryhmämme asukkaita, opiskelijoita ja Y-Säätiön työntekijöitä arvokkaasta panoksesta hankkeeseen.
Naisten tarinat -hanke nostaa marginaalin äänen näkyviin 19.12.2024 ”Asunnottomuutta kokevat naiset ovat vähemmistö asunnottomien joukossa. Heidän äänensä jää usein marginaaliin, vaikka heidän kokemuksistaan voidaan saada arvokasta tietoa siitä, vastaako olemassa oleva tuki heidän tarpeisiinsa”, Y-Säätiön tutkimuspäällikkö Saija Turunen kuvailee hankkeen yhteiskunnallista merkitystä. ”Naiset tietävät itse parhaiten, mikä heille on tärkeää. Usein esille nousee turvallisuuteen liittyvät asiat.” Hankkeeseen osallistuvat Y-Säätiön lisäksi Suomesta Vailla vakinaista asuntoa ry, Naistenkartano ry, Supernovat-toiminta ja Suur-Helsingin Valkonauha sekä kansainvälisiä kumppaneita: BMSZKI Unkarista, Kings of the Street Sloveniasta, Armée du Salut Ranskasta, SOMOS Portugalista, South East Technology University Irlannista sekä eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA. Y-Säätiö koordinoi hankkeen toimintaa Suomessa. Hankkeessa hyödynnetään osallistavaa Visual Voices -menetelmää, jossa valokuvien avulla tehdään näkyväksi naisten kokemuksia. Kohti parempia palveluita Asunnottomuutta kokevien tukipalveluihin kohdistuu säästöpaineita monelta suunnalta, kun sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustustaso laskee ja hyvinvointialueet hakevat tasapainoa talouteensa. Palveluiden käyttäjien osallisuus niiden kehittämisessä on nyt erityisen tärkeää. ”Kun resurssit ovat niukat, on kriittistä varmistaa, että ne kohdennetaan oikein. Naisten kokemukset voivat toimia punaisena lankana ohjaamassa palveluiden kehitystä”, sanoo Turunen. Hankkeen aikana järjestetään koulutuksia ja työpajoja sekä tehdään vaikuttamistyötä esimerkiksi valokuvanäyttelyiden kautta. ”Palveluiden kehittämisen lisäksi Naisten tarinat -hanke voi nostaa naisten asunnottomuutta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valokuvan avulla voidaan tuoda esiin asunnottomuutta kokevien naisten maailma, joka jää yleensä näkymättömiin.”