M2-Kotien maine vahvistui – suomalaiset arvostavat vastuullista asumista 12.6.2025 Y-Säätiö ja M2-kodit tunnetaan myös aiempaa paremmin. Erityisesti M2-Kotien tunnettuus nousi vuodesta 2023. Nyt lähes puolet suomalaisista tuntee M2-Kodit ainakin nimeltä, mikä tarkoittaa 26 prosentin kasvua aiemmasta tutkimuksesta On hienoa todeta, että sekä Y-Säätiö että M2-Kodit koetaan luotettavina ja vastuullisina toimijoina. Kohtuuhintainen asuminen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä, ja tutkimuksen tulokset kertovat, että tämä työ huomataan ja sitä arvostetaan”, kertoo Y-Säätiön viestintä- ja markkinointijohtaja Minna Pääkkönen. Hyvä hinta-laatusuhde vuokra-asumisessa ”Se, että M2-Kotien maine on noussut johdonmukaisesti, kertoo onnistuneesta ja pitkäjänteisestä työstä vuokramarkkinoilla. Kohtuuhintainen asuminen on erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys monelle suomalaiselle, ja olemme tyytyväisiä, että M2-Kodit tunnistetaan tässä kentässä positiivisesti”, Pääkkönen jatkaa. Y-Säätiö on asuntomäärältään Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja ja tarjoaa kohtuuhintaista vuokra-asumista yli 60 paikkakunnalla. M2-Kodit on Y-Säätiön omistama tytäryhtiö, joka vuokraa yli 11 600 kohtuuhintaista asuntoa ympäri Suomen. Lisäksi Y-Säätiö toimii aktiivisesti asunnottomuuden poistamisen ja ehkäisyn edistämisessä Suomessa sekä kansainvälisesti. Luottamus & Maine 2025 -tutkimuksen toteutti T-Media huhti-toukokuussa 2025. Suuren yleisön tutkimukseen vastasi 1 169 suomalaista. Tulokset ovat vertailukelpoisia aiempien vuosien tutkimusten kanssa.
RADAR tarkentaa kuvaa asunnottomuudesta ja sen poistamisesta 30.5.2025 RADAR-tutkimushanke kokosi joukon asunnottomuustyön asiantuntijoita pyöreän pöydän keskusteluun keskustakirjasto Oodiin 20. toukokuuta. Tilaisuudessa esiteltiin tutkimushankkeen alustavia tuloksia sekä järjestettiin osallistujille työpaja, jossa keskusteltiin tuloksista ja koottiin näkemyksiä, miten asunnottomuustyössä voidaan hyödyntää tutkimushankkeen tuloksia. Tilaisuuden järjesti Asunto ensin Verkostokehittäjät. Kuva asunnottomuudesta ja sen poistamisesta tarkentuu Asunnottomuutta kokeneita tai Asunto ensin -mallin vaikuttavuutta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa yhtä kattavasti. Vuonna 2026 päättyvä RADAR-hanke on jo nyt tuottanut arvokasta uutta tietoa asunnottomuudesta ja asunnottomuustyöstä. Alustavat tulokset ovat sekä vahvistaneet voimassa olleita käsityksiä että nostaneet esiin uusia ilmiöitä ja näkökulmia. Keitä asunnottomat ovat? Asunnottomuuden kehityksen seuraaminen perustuu pitkälti ARAn koostamiin vuosittaisiin selvityksiin, mutta ne tarjoavat rajallisen kuvan asunnottomuutta kokeneiden taustoista. RADARin aineistossa eri rekisteritietoja yhdistelemällä päästään tarkastelemaan ilmiötä aiempaa tarkemmin ja laajemmin. Tutkimus on tarkentanut kuvaa esimerkiksi asunnottomien ikäjakaumasta. Asunnottomuus on yleisempää nimenomaan nuoremmilla ikäluokilla. Yli puolet asunnottomuutta kokevista on alle 35-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita noin viidennes. Tulokset vahvistavat asunnottomia työssään kohtaavien ammattilaisten havainnot siitä, että stereotypiat asunnottomista ikääntyneinä miehinä eivät vastaa nykyistä tilannetta. Tutkimuksen aineistossa korostuu sosioekonomisten tekijöiden yhteys asunnottomuuteen. Ulkomaalaistausta, työttömyys ja matala koulutustaso ovat selvästi yliedustettuja. Lähes 90 %:lla asunnottomuutta kokeneista ei ole ylioppilaistutkintoa. Vaikka asunnottomilla henkilöillä voi joissain tapauksissa olla taustalla pitkääkin omistusasumista ja myös työssä käyvät voivat päätyä asunnottomaksi, tutkimus vahvistaa ymmärrystä siitä, että asunnottomuus on tiiviisti kytkeytynyt eriarvoisuuteen. Tiedot asunnottomuutta kokeneiden taustoista perustuvat RADARin Turkuun sijoittuvaan tutkimusosioon. Asunto ensin -mallin vaikuttavuus Y-Säätiön tutkija Elisabetta Leni avaa yleisölle alustavia havaintoja RADARissa tutkitaan myös Asunto ensin -mallia ja, miten asunnon ja tuen tarjoaminen vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Tarkoituksena on laskea Asunto ensin -mallin kustannusvaikutuksia vertaamalla niitä, jotka saivat asunnon ja tuen nopeasti, niihin, jotka joutuivat odottamaan puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Kustannusvaikutuksista saadaan tuloksia myöhemmin, mutta alustavat havainnot vastaavat kansainvälisiä tutkimustuloksia. Asunnottomuuteen liittyvät kustannukset jakautuvat epätasaisesti: osa käyttää palveluita vain vähän, kun taas toiset kuormittavat palveluita, kuten hätämajoitusta ja ensihoitoa, erityisen paljon.Palveluiden runsas käyttö kasvattaa merkittävästi asunnottomuudesta syntyviä kustannuksia. Pieni joukko asunnottomia tarvitsi ensihoitoa, eli kiireellistä paikan päällä annettavaa hätäapua, 6 vuoden tarkastelujaksolla yli 50 kertaa. Keskimääräisesti tämä tarkoittaa, että hätätilanteisiin jouduttiin 8 kertaa vuodessa tai, pahimmassa tapauksessa, joka toinen viikko. Asunnottomuuden yhteys terveyteen näkyi traagisella tavalla myös kuolemissa. Tutkimusjoukkoon kuuluvista 1049:stä asunnottomuutta kokeneesta ihmisestä 73 kuoli 6 vuoden tarkastelujakson aikana keskimäärin 50 vuoden iässä. Asunnottomien palveluiden kehittäminen on asunnottomuutta kokeville kirjaimellisesti elämän ja kuoleman asia. Asunto ensin -mallissa asunnottomia autetaan tarjoamalla heille asunto ja tarvittava tuki. Alustavien havaintojen perusteella Asunto ensin -mallin tulokset ovat hyviä. Ne, jotka saivat tarvitsemansa avun ja asunnon, näyttävät saavan vakautta asumiseensa. Jos palveluita ei tarjottu nopeasti, asunnottomuus tyypillisesti jatkui ja pitkittyi. Vain harvat asunnottomuutta kokevat onnistuvat järjestämään itselleen asunnon ilman tukea. Alustavat havainnot olivat odotettuja, mutta niiden varmistamiseksi tarvitaan vielä syvempää analyysia. Vuosina 2018 ja 2019 Helsingissä yli neljännes asunnottomista joutui odottamaan tukea yli 2 vuotta tai ei saanut tukea ollenkaan. Alle kuukaudessa palveluiden piiriin pääsi melkein noin 45 %. Tilanne onneksi parantui seuraavina vuosina ja pitkäaikaisasunnottomien määrä on saatu Helsingissä puolitettua vuoden 2019 tasosta. Asunnottomuus koskettaa Yksi tutkijat yllättänyt havainto liittyi asunnottomuutta kokevien väestötietoihin: noin 40 %:lla oli omia biologisia lapsia. Lapsien ikää ei selvitetty, ja he voivat olla myös yli 18-vuotiaita. Suomessa perheiden asunnottomuus on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen harvinaista, ja asunnottomat elävät valtaosin yksin. Tästä syystä perheiden näkökulma jää usein varjoon, vaikka tutkimuksen perusteella se voi olla merkityksellinen. Tuhansilla suomalaisilla on asunnottomuutta kokenut vanhempi, mikä varmasti aiheuttaa huolta, surua ja turvattomuuden kokemuksia perheissä. Lisää RADARista RADAR-tutkimushanke koostuu kahdesta erillisestä tutkimusosiosta. Y-Säätiön tutkija Elisabetta Leni tutkii Asunto ensin -mallin kustannusvaikutuksia Helsingissä ja Espoossa. Aineistossa on mukana asumisen palveluihin jonottaneita vuosina 2018 ja 2019 asunnottomuutta kokeneita henkilöitä, joista on kerätty tietoja kuuden vuoden ajalta. Turun yliopiston tutkija Veera Niemi tutkii asunnottomien asumis-, palvelu- ja etuuspolkuja Turussa. Aineistoon kuuluu vuosina 2022 ja 2023 asunnottomuuslaskennoissa asunnottomiksi tunnistettuja henkilöitä.RADAR tuottaa tietoa asunnottomuuden poistamiseksi ja yhteistyötä tehdään asunnottomuuskentän toimijoiden kanssa koko hankkeen ajan.
Onko yhä harvempi nuori turvassa asunnottomuudelta tulevaisuudessa? 27.5.2025 Nuoret ja erityisesti korkeakouluopiskelijat eivät ehkä ole ensimmäinen kohderyhmä, kun keskustellaan asunnottomuudesta, mutta siitä huolimatta tai oikeastaan juuri sen takia siitä on mielestäni hyvä puhua. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa laajasti yhä enemmissä määrin erilaisia ihmisiä, mikäli emme aktiivisesti ylläpidä asunnottomuutta ehkäiseviä rakenteita. Asunnottomuustilastojen ulkopuolella piiloasunnottomana voi olla esimerkiksi nuori korkeakoulutettu, joka asuu tilapäisesti läheistensä luona, koska ei ole varaa asua omassa asunnossa. Oma koti on ensiarvoisen tärkeä perusta muun elämän edellytyksille. Oma koti luo turvaa, pysyvyyttä, ylläpitää hyvinvointia ja perustaa sille, että voi keskittyä myös muuhun elämään. Kun puhumme asunnottomuudesta, puhumme yhteiskunnan epäonnistumisesta sen perustehtävässä. Asunnottomuus ei ole yksilön huonojen valintojen tulosta, vaan yhteiskunnallisissa rakenteissa. Syitä ovat talouden suhdannevaihtelut, väestönkasvu, kaupungistuminen sekä suuret tuloerot. Yksilötason syitä on esimerkiksi sosioekonominen asema, elämänhallinnan haasteet, sairaus, työttömyys, kriisit ja muutokset sekä päihde- ja mielenterveysongelmat ja näiden taustatekijöiden kasaantuminen. Asunnottomuuden tulevaisuudennäkymät Uusimpien asunnottomuustilastojen mukaan asunnottomuus on lähtenyt kasvuun myös Suomessa. Suomessa oli 3806 asunnotonta vuonna 2024, mikä on 377 henkilöä viime vuotta enemmän. 15 prosenttia asunnottomista on alle 25-vuotiaita. Asunnottomuus on sitä ennen laskenut peräkkäiset 11 vuotta. Syiksi kasvuun kunnat ilmoittivat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, sosiaalietuuksien leikkaukset sekä korkeat asumis- ja muut elinkustannukset. Lisäksi lisääntyneiden maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen vuoksi asunnon saaminen on vaikeutunut. Nämä nivoutuvat osaksi laajempaa eurooppalaista asumiskriisiä, jonka äärimmäinen seuraus asunnottomuus on. Kriisin myötä pienituloisten ja keskiluokan asumisvaihtoehdot kaventuvat ja pakkomuutot lisääntyvät. (Niemi ym. 2025.) Kuluneen vuoden aikana Suomessa on havaittu uusi asunnottomuutta kokevien ryhmä, pienituloiset, joilla ei ole muita merkittäviä elämän haasteita. Tämä herättää kysymyksen, onko riski asunnottomaksi joutumisesta entistä korkeampi tänä päivänä laajemmalle osalle väestöstä. Nuoret ovat erityisen haavoittuvaisia juuri pienten tulojen ja vähäisen työkokemuksen vuoksi. Tulevaisuuteen ja toimeentuloon liittyvät asiat huolettavat monia nuoria ja korkeakoulutettuja. Korkeakoulutettujen työttömyystilanne on haastavin koko 2000-luvulla. Korkeakoulutus ei näytä tarjoavan enää varmuutta työllistymisestä ja sitä kautta taloudellisesta turvasta ja hyvinvoinnista. (Yle 2025). Lisäksi yhä useammalle kertyy huomattava määrä velkaa opintojen ajalta. Tähän yhdistettynä tilannetta hankaloittaa sosiaaliturvaleikkaukset, opiskelijoiden siirtäminen yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin, muutokset valtiontukeman asuntotuotannon tuissa sekä STEA-avustusten ja asumisneuvonnan määrärahojen leikkaus. On mielestäni aiheellista pohtia, mitä seurauksia muutoksilla voi olla, jotta voimme estää niiden toteutumisen. Pelkään, että harveneva joukko nuorista on suojassa asunnottomuudelta tulevaisuudessa, mikäli heillä ei ole läheisistä koostuvaa turvaverkkoa, joka voi tukea niin henkisesti kuin rahallisesti elämässä eteenpäin. Jos yhteiskunnan turvaverkot heikkenevät, korostuu lähipiirin merkitys myös asunnottomuuden ehkäisyssä. Se asettaa useat epätasa-arvoiseen asemaan sen perusteella, millaisesta sosioekonomisesta taustasta tulee sekä, onko turvallisia läheisiä, joilta pystyä tai uskaltaa kysyä apua. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja poistaminen vaatii resursseja Asunnottomuuden vähentymisen on mahdollistanut asumista turvaavat rakenteet, kuten ennaltaehkäisevät palvelut, kattava sosiaaliturvajärjestelmä sekä julkisesti tuettu, pienituloisille tarkoitettu asuminen. Huoleni on, että mikäli näistä ei pidetä kiinni myös jatkossa, on tulevaisuus entistä epävarmempi nuorille sekä korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille. Keskeistä asunnottomuuden ehkäisemiseksi on, että kohtuuhintaista asumista on riittävästi. Jotta myös nuorille riittää kohtuuhintaisia asuntoja esimerkiksi opiskelijakaupungeista, on tärkeää tukea opiskelija-asumista ja muuta kohtuuhintaista asumista. Tämä vaatii valtiolta tuotantotukia. Asumisneuvonnalla on tutkitusti merkittävä vaikutus asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja erityisesti nuorille tämänkaltainen palvelu on keskeistä, sillä omat taloustaidot eivät välttämättä ole kovin vahvat. Neuvonnan saatavuus kuitenkin vaihtelee alueittain. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja poistaminen vaatii resursseja ja keskeisenä onkin riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kohtuullinen sosiaaliturvan taso. Ilman tätä asumisen turvaaminen on vaarassa ja yhä harvempi nuori turvassa asunnottomuudelta. Viitteet: Niemi, V., Raitakari, S., & Sudenkaarne, T. (2025). Asumiskriisin vaikeuttaman asunnottomuuden ratkaisut ovat kaikkien vastuulla. Yhteiskuntapolitiikka, 90(2), 0. ARA. (2023). Asunnottomat 2022. Selvitys 2/2023. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Esimerkkejä: Yle. (31.1.2025). Näillä aloilla työttömyys kasvoi eniten – kärjessä alat, joilla on kärsitty työvoimapulasta. https://yle.fi/a/74-20140190
Tuulta purjeisiin Itäkeskuksessa 23.5.2025 Hankkeessa ei ole aikaisemmin pidetty jollapurjehdukseen liittyvää teoriakoulutusta, joten lähdimme liikkeelle perusasioista. Käsittelimme teoriaopinnoissa muun muassa veneen osia, tuulen ja purjeen dynamiikkaa sekä ajotekniikkaa sekä turvallisuuteen liittyviä asioita. Koulutuksessa käsiteltiin myös köliveneen ja kevytveneen eroja. Kevytveneessä oman painon siirroilla on suuri merkitys veneen pystyssä pitämiseen. Jollailussa on myös tärkeää oppia, milloin vene on rauhallisimmallaan ja kuinka peräsimellä ja skuuttauksella voi vaikuttaa jollan liikkeisiin. Mietimme myös, miten välttää vahinkokäännöksiä. S/Y Hottis on kuivaharjoitteluun muokattu vanha vanerijolla. Sen alla on pyörät, joten sillä pystyy harjoittelemaan melko aidon tuntuisia liikeratoja. Teorian lisäksi käytännön harjoittelua tehtiin simulaattorin avulla. Simulaattorilla pystyy kätevästi harjoittelemaan muun muassa ohjaamista ja skuuttaamista eli purjeen säätämistä kulkusuuntaan nähden. Simulaattorissa harjoiteltiin myös vendaa (käännös vastatuulessa) ja jiippiä (käännös myötätuulessa). Kävimme myös läpi halssit ja kurssin nostamisen sekä laskemisen. Ensimmäisellä kerralla käytimme perinteistä optimistijollasimulaattoria, jossa jolla on nostettu pyörivän alustan päälle. Toisella simulaattorikerralla käytössämme oli hieman suurempi, paremmin aikuisille soveltuva jolla, jonka pohjaan oli asennettu pyörät. Näiden pyörien ansiosta pystyimme liikuttamaan venettä melko aidon tuntuisesti ottaen huomioon tuulen suunnan, peräsimen liikkeet ja skuuttauksen. Simulaattorilla harjoittelu on todella hyvä ja tehokas tapa oppia asioita harjoittelun alkuvaiheessa. Teoriaosuus toteutettiin Valo-Valmennusyhdistyksen toimitila Lysiksessä Itäkeskuksessa. Simulaattoriosuudet toteutettiin ulkona Lyypekinkujalla, jossa purjeveneen näkeminen herätti suurta hilpeyttä. Osallistujat olivat motivoituneita ja halusivat oppia uusia asioita sekä syventää jo opittua. He esittivät todella hyviä tarkentavia kysymyksiä asiakokonaisuuksiin ja yksityiskohtiin liittyen. Kuten Jiipin toiminnassa on tapana, myös koulutuskerrat alkoivat ryhmäyttävillä harjoitteilla ja leikeillä. Jokaisella koulutuskerralla kerättiin osallistujilta kirjallinen reflektio anonyymisti. Palaute otettiin huomioon seuraavaa koulutuskertaa rakennettaessa. Palautteesta tuli esille esimerkiksi se, että teorian opettelu on lievittänyt jännitystä liittyen kesällä toteutettaviin käytännön jollapurjehduskokeiluihin. Hienoa oli huomata palautteesta, että koulutuksen jälkeen moni odottaa innolla tulevaa kesää ja jollapurjehdusta vesillä. Kuvassa harjoitellaan SPV:n optimistijollasimulaattorilla Lyypekinkujan iltavalaistuksessa. Osallistujapalautteen mukaan ”Simulaattorilla harjoittelu oli hauskaa ja opettavaista.” Myös simulaattorilla harjoittelu koettiin hyödylliseksi ja mukavaksi tavaksi oppia asioita: -”Simulaattori antaa hyvät peruskäsitteet ohjauksesta ja tilan käytöstä”. Palautteen perustella teoria- ja simulaattorikoulutukselle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Kun teoriasta ja liikeradoista on jo jonkinlainen kokemus, helpottuu vesillä tapahtuva toiminta. Toiminnan tavoitteena oli myös osoittaa, että purjehdus kuuluu kaikille. Lajin aloittaminen ei edellytä välttämättä oman veneen hankkimista. Veneilyseurat pitävät alkeiskoulutuksia ja ohjattua jolla- ja kölivenetoimintaa. Purjehdustoimintaa järjestävät myös erilaiset säätiöt ja yritykset Koin koulutuksen pitämisen mielekkääksi ja hyvien kysymyksien kautta opin tarkastelemaan jollapurjehduksen aihealueita laajemmin eri näkökulmista. Oli hienoa nähdä jokaisen osallistujan kehittyminen ja sisäinen motivaatio oppia uusia asioita. Vaikka purjehdukselliset opit eivät lukeudu hankkeen tai merivalmennusmenetelmän päätavoitteisiin, koulutukseen osallistuneet jiippiläiset oppivat joitakin purjehduksen perusasioita, josta on hyötyä myös suurilla purjealuksilla ja -laivoilla seilattaessa. Toivon, että koulutus tarjosi kaikille mahdollisuuden oppia uusia asioita ja sytytti kipinän purjehdukseen. Tähän viittaa ainakin osallistujilta keräämäni palaute: ”Kaatuminen jännittää vähän, mutta teoriaopetus helpotti hieman”, yksi raportoi. Toisella oli jo kiire vesille: ”Nopeemmin! kesä heti tänne nyt!”
”Kaupungeilla ja hyvinvointialueilla on työkalut asumisen ja asunnottomuuden kysymysten ratkaisemiseen.” 21.5.2025 Asumisen ja arjessa pärjäämisen haasteet ovat laajentuneet viime vuosina koskettamaan yhä useampaa suomalaista. Asumiseen liittyvät kysymykset, kuten asumisen kustannukset, asunnottomuuden kääntyminen nousuun, häätöjen kasvun voimistuminen sekä segregaatiokehityksen suunta, ovat nousseet voimakkaammin julkiseen keskusteluun ja haastavat päättäjiä ympäri Suomea. ”Paikallisen ja alueellisen tason päättäjillä on paljon mahdollisuuksia ratkaista asumisen keskeisiä kysymyksiä. Asuinalueita ja palveluita kehittämällä rakennetaan hyvinvoivia kaupunkeja ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Kun valtio on esimerkiksi ottanut askeleen taakse asuntopolitiikassa, kaupunkien oma rooli ja vastuu korostuu. Vaikka monet yhtälön muuttujat, kuten asumistuen taso ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitus, perustuvat hallituksen päätöksiin, paikallinen ja alueellinen päätöksenteko on kriittisessä roolissa. Kaupungeilla ja hyvinvointialueilla on työkalut asumisen ja asunnottomuuden kysymysten ratkaisemiseen”, kertoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Jotta jokaisella on koti Y-Säätiö on koonnut kevään alue- ja kuntavaaleissa valituille päättäjille tietoa asumisen tukemisen ja asunnottomuuden poistamisen merkityksestä sekä keinoja näihin asioihin vaikuttamiseen. ”Tietoon ja asiantuntijuuteen perustuvaan päätöksenteon tarve on korostunut nyt, kun julkistalouden säästöpaineet ovat suuret. Haluamme Y-Säätiössä tarjota tietoa ratkaisuista, jotka ovat vaikuttavia ja tuloksellisia. Esimerkiksi Asunto ensin -mallin avulla asunnottomuus laski Suomessa yli kymmenen peräkkäistä vuotta. Tiedämme myös, että kun asunnottomille kokeville järjestetään asunto ja tarvittava tuki, asunnottomuuden kustannukset yhteiskunnalle vähenevät ja saadaan merkittäviä kustannussäästöjä. Investoinnit Asunto ensin -työhön maksavat siis itsensä takaisin”, sanoo Ojankoski. Tuloksellinen asunnottomuustyö on Suomessa perustunut yhteistyöhön ja jaettuihin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle, mutta asuminen ja siihen liittyvä päätöksenteko on edelleen kunnilla. Asunnottomuuden vähentämiseksi on tärkeä varmistaa, että yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden välillä toimii. Y-Säätiön suositukset päättäjille onkin jaoteltu hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisiin asioihin sekä kunta- ja aluepäättäjien omiin vastuualueisiin. Voit tutustua suosituksiin alla: Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteiset asiat Tavoitteena asunnottomuuden poistaminen Hallitus on asettanut tavoitteeksi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen vuoteen 2027 mennessä ja ohjelmassa ovat mukana suurimmat kunnat ja hyvinvointialueet. Kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä asunnottomuuden poistamiseksi yhteinen toimenpideohjelma, joka sisältää tavoitteet, työnjaon, vastuut sekä yhteistyön syventämistä keskeisten toimijoiden välillä. Verkostoyhteistyö Asumisen turvaaminen, asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja asunnottomuustyö perustuvat vaikuttavimmillaan hyvään yhteistyöhön. Haasteita ei selvitä kukaan yksin: mukaan tarvitaa ainakin sote-sektori, asumisen toimijat, palvelun tuottajat, järjestöt sekä kokemusasiantuntijoita ja asukkaita. Päättäjien on tärkeä varmistaa, että verkostoyhteistyön rakenteet ovat kunnossa ja verkostot ovat kattavia. Ajantasainen tilannekuva Asunnottomuuden poistamiseksi tarvitaan oikea tilannekuva ja ajantasaista seurantaa asunnottomuuden kehityksestä päätöksenteon tueksi ja palveluiden kehittämiseksi. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee seurata ympäri vuoden asunnottomien määrän kehitystä, huolehtia sosiaalisesta raportoinnista sekä julkaista tätä yhteiskunnallisesti arvokasta tietoa. Huolehdi näistä kuntapäättäjänä Asumisneuvonta Asumisneuvonta ehkäisee tehokkaasti vuokravelkoja, häätöjä ja asunnottomuutta. Asumisneuvonta luo yhteiskunnallisia kustannussäästöjä: esimerkiksi kunnallisten vuokrayhtiöiden vuokravelkojen vähentymisen kautta. Kunnat voivat saada avustusta asumisneuvonnan tarjoamiseen kaikille kunnan asukkaille Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta vuoteen 2027 saakka. Varmista, että kuntasi tarjoaa riittävästi asumisneuvontaa ja, että asumisneuvonnan resurssit turvataan myös vuodesta 2027 eteenpäin. Kohtuuhintainen asuminen Valtion tukemaa asuntokantaa rakentamalla luodaan mahdollisuuksia hyvään ja sosiaalisesti kestävään asumiseen. Näin vahvistetaan kunnan elinvoimaa, ehkäistään segregaatiota ja luodaan edellytyksiä asunnottomuuden vähentämiselle. Monipuolisen asuntorakenteen turvaamiseksi kuntien tulee varmistaa, että vähintään 20 % asuntorakentamisesta on yleishyödyllistä valtion tukemaa asuntotuotantoa. Kunnat voivat luoda myös omia malleja kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistamiseksi. Huolehdi näistä aluevaltuutettuna Asunto ensin Asunnottomuustyön tuloksellisuus Suomessa on perustunut Asunto ensin -malliin. Mallin kulmakivet ovat oma asunto ja yksilön tarpeisiin vastaavat tukipalvelut. Varmista, että asunnottomuustyö perustuu Asunto ensin -malliin, eikä resursseja hukata tehottomiin tilapäisratkaisuihin, jotka eivät tuota pysyviä tuloksia. Asunto ensin -mallia voidaan toteuttaa sekä asumisyksiköissä että muussa asuntokannassa. Lue lisää Asunto ensin -mallista Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntöä on kiristetty monella hyvinvointialueella. Nämä tuet ovat kriittisiä asunnottomuuden ehkäisyssä ja asumisen turvaamisessa. Toimeentulotuen myöntämisen tiukentaminen voimistaa asunnottomuuden kasvua. Varmista, miten täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntöä säädellään ja miten vältetään asunnottomuusriskin kasvu. Lisätietoa aiheesta Saavutettavat palvelut asunnottomille Kokemusasiantuntijatiedon perusteella tieto tarjolla olevista palveluista on hankalasti löydettävissä ja palveluita tarvitsevat jäävät helposti niiden ulkopuolelle. Varmista, että tietoa asunnottomille suunnatuista palveluista on matalalla kynnyksellä saatavilla. Asunnottomuutta kokevat tarvitsevat tietoa palveluista eri tavoin; tiedotus esimerkiksi verkkosivuilla ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista ohjausta palveluihin. Päiväkeskukset Päiväkeskuksilla on valtava merkitys asunnottomille, joiden mahdollisuudet perustarpeiden täyttämiselle ovat todella kapeat. Varmista, että alueella järjestetään sosiaalihuoltolain vaatimia matalan kynnyksen päiväkeskuspalveluja ja, että ne vastaavat asunnottomuutta kokevien tarpeisiin. Voit tutustu päiväkeskuspalvelujen laatusuosituksiin linkistä. Tutustu laatusuosituksiin
Yhteistyön voima asumisessa – Y-Säätiön innoittamana Ruotsiin rakentui kohtuuhintaisia asuntoja 28.4.2025 Y-Säätiön kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa toimivien ratkaisujen jakamisen ja paikallisten toimintamallien kehittämisen eri maissa. Hyvänä esimerkkinä vuonna 2023 Y-Säätiö perusti Pohjoismaiden asunnottomuustoimijoiden verkoston, Nordic Homelessness Alliancen, jonka tavoitteena on syventää alueellista yhteistyötä ja levittää parhaiksi todettuja käytäntöjä. Pohjoismaisella yhteistyöllä on voimaa Tukholman katulähetystön vuokratalo toimii esimerkkinä muille ruotsalaisille toimijoille ja osoittaa, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa voidaan lisätä. Y-Säätiön toimintamalli on tarjonnut arvokasta inspiraatiota ja konkreettisia keinoja hankkeen toteuttamiseen. Yhteistyö osoittaa, kuinka kansainvälinen tiedonvaihto voi johtaa merkittäviin muutoksiin. “Y-Säätiön esimerkki on ollut todella merkittävä ja ilman sitä taloa tuskin olisi. Inspiraation saimme 2016 vierailun yhteydessä ja kahdeksan vuotta myöhemmin meidän talomme on valmis, ja tarjoaa kohtuuhintaisen kodin lähes 100 asukkaalle”, kertoo Pernilla Parding Tukholman katulähetyksestä. Y-Säätiön kansainvälisten asioiden päällikkö Juha Kahila korostaa hankkeen merkitystä laajemmassa mittakaavassa: ”Tukholman Katulähetyksen rakentama talo on sekä symbolinen että konkreettinen osoitus kansainvälisen yhteistyön voimasta. Lähes 100 ihmistä on saanut turvallisen, kohtuuhintaisen kodin, ja olemme Y-Säätiössä ylpeitä, että olemme voineet toimia inspiraationa ja esimerkkinä.” Uusi alku lähes sadalle asukkaalle Monelle talon asukkaalle muutto uuteen kotiin on ollut iso elämänmuutos. Monet heistä ovat aiemmin kamppailleet asunnottomuuden tai epävarman asumisen kanssa. Nyt heillä on vakaa ja turvallinen koti, joka mahdollistaa itsenäisen elämän ja paremman tulevaisuuden rakentamisen. “Tämä rakennus on enemmän kuin pelkkä talo – se on symboli siitä, miten yhteistyöllä ja innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan tuoda pysyviä parannuksia ihmisten elämään. Se toimii uudenlaisena ratkaisuna Ruotsin asuntomarkkinoille ja inspiraationa muille toimijoille, jotka etsivät kestäviä keinoja asunnottomuuden vähentämiseen”, sanoo Parding. Talon valmistuminen on herättänyt kiinnostusta laajemmin Ruotsissa, ja Tukholman Katulähetys toivoo, että vastaavia hankkeita nähdään tulevaisuudessa lisää. Tukholman Katulähetys korostaa, että ilman Y-Säätiön tukea ja esimerkkiä hanke ei olisi toteutunut. Vaikuttavia tuloksia voidaan saavuttaa, kun toimivia ratkaisuja jaetaan yli maiden rajojen ja paikalliset toimijat saavat tukea niiden soveltamiseen omissa olosuhteissaan.
Katsaus RADAR-hankkeen ensimmäiseen vuoteen 16.4.2025 Ensikuukaudet keväällä 2024 RADAR käynnistyi keväällä 2024 ohjausryhmän perustamisella, verkkosivuston avaamisella ja hanketta esittelevällä blogikirjoituksella. Hanke saattoi yhteen Turun yliopiston sosiaalityön tutkija Veera Niemen ja Y-Säätiön taloustutkija Elisabetta Lenin, jotka olivat itsenäisesti valmistelleet aiheeseen liittyviä, osin rinnakkaisia, tutkimusasetelmia noin kahden vuoden ajan. Hankkeen alkaessa molemmat odottivat innokkaasti aineiston saamista käyttöön ja analyysivaiheen aloittamista. Niemi sai osan aineistosta käyttöönsä pian hankkeen alkamisen jälkeen, mutta Leni joutui odottamaan omaansa joulukuuhun 2024 asti. Viivästyksistä huolimatta ensimmäinen vuosi oli yhä kokonaisuudessaan intensiivistä tutkimuksen valmistelua yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findatan ja eri rekisterinpitäjien kanssa. Puheenvuoroja ja julkaisuja Syyskuussa hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmätapaamisessa keskusteltiin tutkimussuunnitelmista ja Niemi esitteli myös ensimmäisiä alustavia tuloksia. Ryhmän keskustelut tuottivat arvokasta tietoa analyysien tarkentamisen tueksi ja sen suunnittelemiseksi, miten tuloksista kannattaa viestiä eri sidosryhmille ja miten tulkita niitä yhteistyössä keskeisten eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö muiden tutkijoiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti on tärkeää kaikessa tieteellisessä työskentelyssä. Esittelimme tutkimussuunnitelmaamme ja ensimmäisiä tutkimustuloksiamme useissa konferensseissa vuoden aikana: Kaupunkitutkimuksen päivät Helsingissä toukokuussa Sijaishuollosta itsenäistymistä tutkivan kansainvälisen tutkimusverkoston (INTRAC) pohjoismainen kokous Göteborgissa, Ruotsissa toukokuussa (Niemi piti esityksen erityisesti asunnottomien lastensuojeluhistorian näkökulmasta) European Network for Housing Research -konferenssi (ENHR) Delftissä, Alankomaissa elokuussa European Research Conference on Homelessness Budapestissä, Unkarissa syyskuussa. Sosiaalipolitiikan päivät Joensuussa lokakuussa Akateemisten konferenssien lisäksi osallistuimme RADARissa moniin asunnottomuutta käsitteleviin julkisiin keskustelutapahtumiin. Esittelimme alustavia tutkimustuloksia Asunnottomien yön yhteydessä järjestetyssä Valtakunnallisessa asunnottomuusseminaarissa, johon kokoontui yli sata sosiaali-, terveys- ja asuntosektorin työntekijää ja asiantuntijaa. Niemi osallistui myös kahteen paneelikeskusteluun, toiseen mainitussa valtakunnallisessa seminaarissa ja toiseen paikallisessa Asunnottomien yön tapahtumassa Turussa. Tällä hetkellä työskentelymme painottuu aineiston analysointiin, ja kirjoitamme hankkeen ensimmäisiä tieteellisiä artikkeleita. RADARin ensimmäisenä vuonna Niemi julkaisi yhdessä muiden kollegoiden kanssa kuvailevan raportin, jossa eriteltiin Findatan tiedonlupaprosessin vaiheita ja uudenlaisen aineistolähteen tuottaman tiedon merkitystä laajemmin asunnottomuustutkimukselle. Jo mainitun RADARia esittelevän blogikirjoituksen lisäksi Niemi ja Leni kirjoittivat yhdessä toisen blogikirjoituksen, jossa käsiteltiin osallisuutta, kestävyyttä ja asuntopolitiikan kriittisiä kysymyksiä. Alueellinen yhteistyö RADARin Turkuun keskittyvä osa toteutetaan yhteistyössä Asunnottomuuden polut Turun seudulla – murroksista kohti sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja teknologista kestävyyttä -tutkimushankkeen kanssa (ASKE 2024-2025, rahoittaja Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö Turun kaupunkitutkimusohjelman kautta). ASKEn puitteissa tehtiin vuoden 2024 aikana melko paljon yhteistyötä Turun paikallisten asunnottomuusverkostojen kanssa. ASKE-hankkeella on oma paikallinen ohjausryhmä, jossa osaltaan keskusteltiin Turkua koskevien analyysien alustavista tuloksista. Turun pormestari Minna Arve ja apulaiskaupunginjohtaja Mirka Muukkonen kutsuivat vuoden lopulla koolle alueellisen asunnottomuuden parissa työskentelevien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin johtajien verkoston. Yksi verkoston tavoitteista on saattaa lisää aiheen asiantuntemusta ajankohtaisen Turun asuntopoliittisen ohjelman laatimistyön tueksi. Niemi liittyi verkostoon tutkimuksen edustajana, edustaen ASKEa ja RADARia. Lisäksi Niemi ja kollega ASKEsta esittelivät Turun alustavia tuloksia asumisen tuen parissa työskentelevien työntekijöiden Asumisen toimijat -verkoston joulukuun kokouksessa. Kaikki RADARin kohdekaupungit, Helsinki, Espoo ja Turku, ovat mukana Ohjelmassa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Tammikuun 2025 lopulla Ympäristöministeriö myönsi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteiselle TurVa-hankkeelle lähes miljoonan euron rahoituksen alueelliseen asunnottomuuden poistamista tavoittelevaan työhön (2025-2026). Turussa Niemi ja ASKE-hanke tekevät aktiivista yhteistyötä TurVa-hankkeen kanssa keskittyen jatkuvan tiedonkeruun ja tilannekuvajohtamisen käytäntöjen kehittämiseen ja ajantasaisen tutkimustiedon soveltamiseen tukemiseen käytännön kehittämistyössä. TurVa-hankkeella on tärkeä rooli sateenvarjohankkeena muille edellä mainituille Turun verkostoille ja hankkeille. Lisäksi se mahdollistaa Turun osallistumisen kansainväliseen EU:n Homeless Counts -projektiin, jossa 35 eurooppalaista kaupunkia vaihtaa kokemuksia asunnottomien määrän laskennan keinoista ja pilotoi laskentakäytäntöjen kehittämistä. Turku on projektissa mukana ainoana Suomen kaupunkina, ja Niemi toimii tutkimuksen edustajana Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen asiantuntijan Vilja Kamppilan työparina. Pohjoismaiden yhteistyö Nordic Homelessness Alliance on pohjoismainen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on asunnottomuuden päättyminen Pohjoismaissa, ja joka kokoaa yhteen aiheelle keskeisiä sidosryhmiä. Y-Säätiö on yksi verkoston perustajajäsenistä. Leni osallistui vuonna 2024 verkoston edunvalvontaa, tutkimusta ja tiedonkeruuta käsittelevään työryhmään ja oli mukana kirjoittamassa tulevaa tutkimusmuistiota ”The Role of Real-Time Data in Ending Homelessness”: Insights and Perspectives from Nordic Countries” yhdessä muiden alueen tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Muistiossa eritellään asunnottomien määrän laskennan haasteita ja mahdollisuuksia Pohjoismaissa, ja Leni käsittelee tekstissä Suomen asunnottomuutta kuvaavia rekisteritietoja perustuen tähän mennessä RADARissa saatuihin kokemuksiin. Verkostossa käyty keskustelu muiden asiantuntijoiden kanssa oli yksimielistä siitä, että vaikuttavat poliittiset toimet perustuvat asunnottomuuden taustalla olevien syiden ymmärtämiseen ja että rekisteritietojen käytettävyys on tässä ratkaisevassa asemassa. Katse eteenpäin Kirjoitettaessa tätä RADARin ensimmäisen vuoden koontitekstiä julkaistiin Suomen uusimmat valtakunnalliset asunnottomuustilastot. Asunnottomien määrä kasvoi niissä ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen ja yksin eläviä asunnottomia on nyt 3806. Kunnat ilmoittivat selvityksessä syiksi kasvuun muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, viimeaikaiset merkittävät ja nopeatahtiset muutokset sosiaalihuollossa, korkeat asumis- ja elinkustannukset sekä lisääntyvät vuokrarästit. Asunnottomien asumishistorioiden, elämäntilanteiden muutosten ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tosiasiallisen käytön ymmärtäminen sekä laadukas analyysi Asunto ensin -mallin kustannusvaikuttavuudesta RADARin pitkittäisaineistojen analyysien avulla ovat siksi nyt entistäkin tarpeellisempia. Kolmivuotisen RADAR-hankkeen toinen vuosi on alkanut, ja olemme syvällä analyysivaiheessa. Valmistelemme ensimmäistä Verkostokehittäjien kanssa järjestettävää pyöreän pöydän tapaamista, jossa tarkoituksena on tulkita yhteistyössä eturivin asiantuntijoiden kanssa analyysien alustavia tuloksia. Työstämme vertaisarvioitavia artikkeleita ja osallistumme asunnottomuutta käsitteleviin yhteisjulkaisuihin. Kuluvana vuonna on tiedossa monia kiinnostavia tapahtumia ja yhteistyötä paikallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kerromme RADARin verkkosivuilla ajantasaisesti myös näistä uutisista.
Kehysriihessä on turvattava rahoitus asunnottomuuden poistamiseen ja ehkäisyyn 16.4.2025 Asunnottomuustoimijat luovuttivat tänään hallituspuolueiden edustajille kannanoton ja vetoavat hallitukseen, että se pitäisi kehysriihessä kiinni tavoitteestaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. ”Asunnottomuuden merkittävä vähentyminen on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion yksi kirkkaimmista onnistumisista. Siihen on päästy panostamalla kokonaisvaltaiseen järjestelmään, jossa investoidaan ennaltaehkäisyyn ja asunnottomuutta kokevien auttamiseen. Asunnottomuutta poistavat rakenteet eivät voi olla leikkauskohteena tilanteessa, jossa asunnottomuus kasvaa”, kommentoi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Turvaamalla asuminen omassa kodissa ehkäistään asunnottomuutta Jotta asunnottomuutta voidaan vähentää, on tuettava ihmisten asumista ja varmistettava, että asunnottomuuden riski pysyy mahdollisimman matalana. Asunnottomuutta ehkäisevän asumisneuvonnan määrärahat sekä sosiaalitukien taso ovat keskeisiä nopeavaikutteisia toimia, joihin kehysriihessä voidaan vaikuttaa. Asumisneuvonta ehkäisee tehokkaasti vuokravelkojen kasvua, häätöjä sekä asunnottomuuden riskiä nostavia asumisen kriisitilanteita. Asumisneuvonta on todettu kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi tavaksi selvittää asumiseen liittyviä ongelmia. Elinkustannusten nousu ja sosiaalitukiin tehdyt leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisten mahdollisuuksia pitää kiinni omasta kodistaan. Asumistuen kuntakohtaiset enimmäisrajat eivät vastaa asumiskustannuksia ja luovat epävarmuutta monelle. Toimeentulotuen joustoa lisäämällä voitaisiin ehkäistä asunnottomuutta ja valmiiksi haastavassa asemassa olevien asumisen kriisiytyminen. Koti kaikille on koko yhteiskunnan etu Asunnottomuuden vähentäminen luo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Koti on perusoikeus ja turvaamalla kaikille oma asunto rakennetaan luottamusta, turvallisuutta ja vakautta. Asunnottomuuden ehkäisy tarkoittaa muun muassa kestävää asuntopolitiikkaa ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden hyödyt eivät rajaudu asunnottomuutta kokeneille. Asunnottomuuden poistamisella on myös taloudellisia hyötyjä ja sillä pystytään vähentämään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta. ”Asunnottomuutta voidaan ennaltaehkäistä ja poistaa toimilla, jotka luovat kustannussäästöjä yhteiskunnalle. Hallituksen oman asunnottomuustavoitteen saavuttaminen ei ole ristiriidassa valtiontalouden tasapainottamisen kanssa”, muistuttaa Ojankoski. Investoinnit ennaltaehkäiseviin rakenteisiin, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen, toimivaan sosiaaliturvaan ja järjestöjen työn turvaamiseen, tuottavat hyvinvointia vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilman näitä panostuksia syntyy enemmän asunnottomuutta kuin mitä pystytään poistamaan. Kannanoton allekirjoittivat Y-Säätiön lisäksi Pelastusarmeija, Sininauhasäätiö, Moniheli ry:n Katto-toiminta, Diakonissalaitos, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Nuorisoasuntoliitto NAL ry. Tutustu koko kannanottoon linkistä.
Y-Säätiön ja Pelastakaa Lasten kannanotto: Pienituloisten lapsiperheiden elämää ei tule enää vaikeuttaa 11.4.2025 Vaadimme, että päättäjät pysäyttävät kehityssuunnan, jonka seurauksena yhä useampi lapsiperhe kamppailee toimeentulonsa ja asumisensa kanssa. Lapsiperheköyhyyden on arvioitu lisääntyvän ja syvenevän hallituksen tekemien sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Jo nykyisellään yli 123 000 lasta elää pienituloisissa perheissä. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat yksinhuoltajataloudet, joihin kohdistuu useita samanaikaisia sosiaaliturvaleikkauksia. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset heikentävät merkittävästi asumisen turvaa, kun elinkustannukset kohoavat samanaikaisesti. Häädöt ja asunnottomuus ovat kasvussa, ja hälyttävä tilanne vaatii pikaisia toimenpiteitä. Joillain paikkakunnilla häädön kohteena on yhä useammin juuri lapsiperheitä. Lapsiperheiden heikentyneet mahdollisuudet pysyvään, turvalliseen ja kohtuuhintaiseen kotiin uhkaavat lasten oikeuksien toteutumista Suomessa. Perheiden selviytymistä vaikeuttavat esimerkiksi asumistuen leikkaukset, jotka voivat olla kuukaudessa satoja euroja. Perheiden asumisen ongelmat kuormittavat lapsia. Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2024 -kyselyssä pienituloisten perheiden lapset kertovat huolestuneina perheensä joutuneen etsimään edullisempaa asuntoa tukien leikkausten vuoksi. Koska kohtuuhintaisia perheasuntoja ei ole riittävästi tarjolla, ovat perheet joutuneet vaihtamaan jopa asuinaluetta. Lapselle tämä aiheuttaa usein surua ja turvattomuutta, sillä äkillisen muuton myötä vaihtuu usein myös päiväkoti tai koulu sekä harrastusryhmä. Myös tärkeät ystävyyssuhteet saattavat katketa. Epävarma perheen tilanne voi johtaa oppimisen ja mielenterveyden haasteisiin. Turvallisen asumisen varmistaminen jokaiselle lapselle kannattaa. Epävarmat asuinolot kasvattavat tutkitusti riskiä syrjäytyä ja päätyä lastensuojelun piiriin, mikä on puolestaan yhteydessä vakavimpiin syrjäytymisen muotoihin, kuten nuorten asunnottomuuteen. Asumisen ja vakaan arjen turvaaminen lapsiperheille ennaltaehkäisee syrjäytymiskehitystä ja sen yhteiskunnallisia kustannuksia. Lasten ja nuorten pienentyneet ikäluokat tulevat kantamaan suuren vastuun tulevaisuuden hyvinvoinnista Suomessa. Lapsiperheiden asumisesta ei ole varaa tinkiä. Päättäjät ovat vastuussa lasten oikeuksien turvaamisesta. Suomen sosiaaliturvan taso on jo ennen nykyisiä leikkauksia todettu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteassa liian matalaksi. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosittanut kesällä 2023 Suomen valtiota välttämään sosiaaliturvan leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin. Lapsiperheiden epävakaat asumistilanteet ja häädöt loukkaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kaikille lapsille taattua oikeutta tasapainoiseen kehitykseen, turvattuun elämään ja riittävään elintasoon. Lapsiperheiden haastavaa asumisen tilannetta voidaan helpottaa. Asumistuen tasoa tulee nostaa riittävälle tasolle eri alueiden tilanteita vastaaviksi. Sosiaaliturvan leikkauksia pitää pystyä uudelleenarvioimaan vaikutusten näkökulmasta. Asumisneuvonnan määrärahojen palauttaminen entiselle tasolleen parantaisi kotitalouksien mahdollisuuksia selvitä haastavista asumiseen liittyvistä tilanteista. Asumisneuvonta on tutkitusti vaikuttava ja kustannustehokas tapa ehkäistä häätöjä sekä asunnottomuutta. Pelastakaa Lapset ja Y-Säätiö muistuttavat, että asumista koskevia päätöksiä tehtäessä tulee arvioida huolellisesti lapsen etu aina silloin, kun lainsäädäntöä uudistetaan tai uudistettuja lakeja toimeenpannaan. Jos lapsenoikeusloukkauksia havaitaan toimeenpanossa, on päätöksiä mitä pikimmin korjattava lapsen edun mukaisiksi. Lapsen edun huomioiminen rakentaa hyvinvointia sekä turvaa ja on koko yhteiskunnan eduksi.