Vastuullista ja tehokasta rakentamista – Klaukkalan uudiskohde tarjoaa kestäviä ja energiatehokkaita asumisratkaisuja 27.9.2024 Kohtuuhintaisten ja energiatehokkaiden asuntojen rakentamisessa vastuullisuus on tärkeä osa prosessia alusta alkaen. Y-Säätiön uudisrakentamisen keskeisenä tavoitteena on kehittää ympäristöystävällisiä ja vastuullisia rakennusprojekteja ja ottaa käyttää uusiutuvaa energiaa. ”On ollut innostavaa nähdä, kuinka nykyaikainen kerrostalokohde voidaan teollisin menetelmin rakentaa lähes puolet tavanomaista nopeammin. Tämä tuottava ja tehokas rakennustapa mahdollistaa hienojen tulosten saavuttamisen niin ympäristöluokituksessa, energiatehokkuudessa, hiilijalanjälkilaskennassa kuin perinteisissä rakentamisen mittareissa, kuten työturvallisuudessa”, kertoo Y-Säätiön palvelut Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kampman ja jatkaa: “Kuitenkin erityisen mieleenpainuvaa on ollut ennätyksellinen seitsemän kuukauden rakentamisaika. Y-Säätiön uudisrakentamisen alueelliset painopisteet ovat kasvukeskuksissa, erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on kysyntää. Tänä vuonna rakennushankkeiden myötä nousee yhteensä 577 asuntoa, joista 48 löytyy Klaukkalasta osoitteesta Isoseppälä 10. Klaukkalan uudiskohteessa hyödynnetään innovatiivisia ratkaisuja Klaukkalan uudiskohteen rakentamisesta vastaa rakennusyhtiö COfLOW, joka on erikoistunut tehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin uudisrakentamisessa. Yrityksen kehittämä ASSIÓ-asuntoallianssimalli ja virtaavan betonirakentamisen konsepti mahdollistavat kiinteistön valmistumisen jopa alle kahdeksassa kuukaudessa. ”Olemme iloisia yhteistyöstämme Y-Säätiön kanssa, erityisesti heidän halustaan toteuttaa edistyksellisiä hankkeita. Yhdessä olemme pystyneet rakentamaan sekä tehokkaammin että ympäristöystävällisemmin uudiskohteita”, iloitsee COfLOWn perustajaosakas Jan Lund. Klaukkalan rakennustyömaata esitteli COfLOWn Jan Lund. Uudiskohteet pyritään aina rakentamaan vähähiilisesti, ja Klaukkalan uudiskohteen rakentamisessa COfLOW:n lähestymistapa vähentää hiilijalanjälkeä noin 20 prosenttia verrattuna perinteiseen rakentamiseen. Hiililaskelman on tehnyt COfLOWlle ulkopuolinen konsulttiyritys Ramboll. Vastuullinen rakentaminen näkyy asukkaiden arjessa Rakentamisen vastuullisuus heijastuu konkreettisesti uudiskohteidemme asukkaiden arkeen. Klaukkalan uudiskohteen katoille on asennettu aurinkopaneeleita, joiden ansiosta sähkö sisältyy asukkaiden kiinteään vuokrahintaan. Lisäksi pihalle rakennetut viisi sähköauton latauspistettä tulevat asukkaiden käyttöön. Aurinkopaneelit ja latauspisteet eivät vain vähennä hiilijalanjälkeä, vaan tekevät asumisesta edullisempaa ja sujuvampaa. Asukkaiden käytössä on KNX-kotiautomaatiojärjestelmä, jonka avulla voi seurata omaa sähkön- ja vedenkulutusta. Kohde on varustettu myös vedensäästöhanoilla, joiden tarkoituksena on minimoida vedenkäyttöä. Näiden uudistusten tavoitteena on edistää asukkaiden tietoisuutta ja vähentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. Katoille on asennettu aurinkopaneeleita. Rakentamisessa pyritään aina saavuttamaan A-energialuokka, ja tämä tavoite täyttyy myös pian valmistuvassa Klaukkalan kohteessa. A-energialuokka tarkoittaa erinomaista energiatehokkuutta, mikä vähentää energiankulutusta ja alentaa asukkaiden energiakustannuksia. Klaukkalassa lämmönlähteenä käytetään maalämpöä, joka varmistaa mukavan sisäilman. Tutustu kohteeseen M2-Kotien sivuilta.
Bränditutkimus: M2-Kodit vakuuttaa turvallisuudellaan ja asiakaslähtöisyydellään 26.9.2024 Vuokra-asumisessa arvostetaan luotettavuutta Taloustutkimuksen toteuttama bränditutkimus nosti esiin useita M2-Kotien vahvuuksia, jotka tekevät siitä erottuvan vuokra-asuntomarkkinassa. M2-Koteja pidetään erittäin turvallisena ja luotettavana valintana, mikä lisää yhtiön houkuttelevuutta nykyisten ja potentiaalisten vuokralaisten keskuudessa. ”Erottuva ja vahvuuksiamme korostava brändi on arvokas työkalu – erityisesti nykyisessä markkinatilanteessa, jossa tarjontaa asunnoista on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla normaalia enemmän. Erotumme turvallisena, luotettavana ja vastuullisena toimijana”, kommentoi Y-Säätiön viestintä- ja markkinointijohtaja Minna Pääkkönen tutkimuksen havaintoja. Tutkimukseen osallistuneista noin 40 prosenttia tunnisti M2-Kodit nimeltä. Kuitenkin yli 80 prosenttia vastaajista olisi valmis harkitsemaan muuttoa M2-Kotien vuokra-asuntoon. “M2-Kodit perustettiin vuonna 2016, joten vuokra-asuntomarkkinassa emme lukeudu vanhimpien tai tunnetuimpien toimijoiden joukkoon. Tunnettuuden lisääminen onkin tärkeä kehityskohde. Haluamme, että asuntojemme hakeminen on mahdollisimman saavutettavaa”, jatkaa Pääkkönen. Tukea asukkaille kaikkiin elämäntilanteisiin M2-Kodit ei ainoastaan tarjoa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, vaan myös konkreettista tukea elämän haastavissa tilanteissa. Jokaisella on oikeus mukavaan kotiin ja huoletonta arkea tukevaan asumiseen. M2-Kotien asukkaille on tarjolla asumisneuvontaa, joka auttaa matalalla kynnyksellä esimerkiksi vuokranmaksuasioissa, sosiaalitoimiston ja Kelan palveluiden hakemisessa sekä talouden hallinnassa. ”Olemme halunneet profiloitua yhteiskuntavastuullisena toimijana, jonka kohtuuhintaiset vuokra-asunnot vastaavat asunnonhakijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Tiedämme, että asukkaamme arvostavat erityisesti M2-Kotien tarjoamaa joustavaa ja asiakaslähtöistä palvelua sekä asuntojen kohtuullista hintatasoa”, Pääkkönen lisää. M2-Kotien tulevaisuuden suunta M2-Kodit on osa Y-Säätiö-konsernia, jonka keskeisenä tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen Suomesta, asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, siirtyminen kohti hiilineutraalia elämää sekä eriarvoisuuden vähentäminen asuntomarkkinoilla. Bränditutkimus kuuluu Y-Säätiön ja M2-Kotien kehittämistyöhön. “Brändiin tiivistyy paljon meille tärkeää tietoa. Minkälaisia toiveita, tarpeita, kokemuksia ja mielikuvia vuokralaisilla on, ja miten sijoitumme osaksi asuntomarkkinoita. Toisaalta se kertoo myös omasta toiminnastamme ja onnistumisista”, kertoo Pääkkonen. Vastuullinen ja asiakaslähtöinen lähestymistapa sekä sitoutuminen asukkaiden hyvinvointiin ovat avaintekijöitä, jotka ohjaavat M2-Kotien toimintaa ja vahvistavat brändiä.
Parempia palveluja asunnottomille: Uudet laatusuositukset matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnalle 19.9.2024 Monilla hyvinvointialueilla lakiuudistus on parantanut tukea tarvitsevien tavoittamista ja antanut heille mahdollisuuden saada tarvitsemaansa apua. Toisaalta muutoksista on seurannut heikennyksiä palveluihin. Joillain hyvinvointialueilla järjestöjen ylläpitämät päiväkeskukset ovat joutuneet kaventamaan asiakkaiden tarvitsemia palveluita, koska hyvinvointialueiden vastuulla olevaa lakisääteistä toimintaa ei rahoiteta. Päiväkeskusten rooli ja vaikutus asiakkaiden elämässä Perinteisesti Suomessa matalan kynnyksen palvelut ovat olleet järjestöjen vastuulla, ja nämä palvelut ovat usein Stean rahoittamia. Järjestöjen tuottamat palvelut ovat täydentäneet julkisia palveluja, ja niiden merkitys on ollut suuri erityisesti heikommassa asemassa olevien auttamisessa. Matalan kynnyksen päiväkeskukset tarjoavat helposti saavutettavia palveluja, kuten ruokailua ja henkilökohtaista hygieniaa, sekä mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen, aktiviteetteihin osallistumisen ja tukipalveluiden hyödyntämisen. Näiden palvelujen tarkoituksena on tarjota tukea laajalle joukolle apua tarvitsevia ihmisiä, erityisesti niille, jotka muuten voisivat jäädä palveluiden ulkopuolelle tai kokevat häpeää ongelmistaan. Lakiuudistuksen seurauksena esimerkiksi Helsingissä ei ole enää yhtään päiväkeskusta, joka tarjoaisi suihkumahdollisuuden ongelmallisesti päihteitä käyttäville ja asunnottomille. Pyykinpesumahdollisuudet ovat myös rajautuneet muutoksen myötä lähes olemattomiin. Kohti laadukkaampaa asunnottomuustyötä Asunto ensin Verkostokehittäjät ovat yhdessä verkostonsa kanssa laatineet uudet laatusuositukset matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnalle varmistaakseen, että palvelut tarjoavat jatkossakin asiakkailleen turvallisen ja tarpeisiin vastaavan ympäristön. Laatusuositusten kehittämiseksi tutustuttiin kolmeentoista eri päiväkeskuksen toimintaan, minkä perusteella luotiin kokonaiskuva siitä, millaista ihanteellisen päiväkeskustoiminnan tulisi olla asiakkaiden ja palveluntarjoajien näkökulmasta. Laatusuositukset koostuvat kahdeksasta kohdasta, joissa korostetaan turvallisen, kutsuvan ja tukevan ympäristön luomista, yksilöllisen tuen tarjoamista, osallisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämistä, avoimuutta päätöksenteossa, turvallisuutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistamista. Päiväkeskustoiminnan kokonaisvaltainen lähestymistapa tukee ihmisten elämänhallintaa ja edistää heidän hyvinvointiaan, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Laatusuositukset matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnalle Matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnan perustehtävä kiteytettiin seuraavaan lauseeseen: hyvä päiväkeskus tarjoaa asiakkailleen turvallisen, kutsuvan ja tukevan ympäristön, jossa he voivat viettää aikaa sekä saada osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Lataa laatusuosituksista tehty juliste. 1. Yksilöllinen tuki Hyvä päiväkeskus tarjoaa yksilöllistä tukea asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tämä voi sisältää mahdollisuuden perustarpeista huolehtimiseen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin, työntekijöiden sekä kokemusasiantuntijoiden tarjoamaan tukeen ja palveluohjaukseen. 2. Osallisuuden tukeminen Päiväkeskuksessa edistetään asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta erilaisten aktiviteettien kautta. 3. Sosiaalinen yhteisö Hyvä päiväkeskus edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla mahdollisuuksia tavata muita ja viettää aikaa yhdessä. Tämä auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. 4. Avoimuus ja läpinäkyvyys Päiväkeskuksen toiminta ja päätöksenteko ovat avoimia ja läpinäkyviä asiakkaille, heidän läheisilleen ja lähiympäristölle. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja antaa palautetta toiminnasta. 5. Turvallinen ympäristö Päiväkeskus tarjoaa turvallisen ja esteettömän ympäristön, jossa asiakkaat voivat liikkua ja viettää aikaa luottavaisin mielin. Mahdollisiin epäkohtiin puututaan. Päiväkeskuksessa toteutetaan myös naapurustotyötä. 6. Henkilökunnan pätevyys ja välittävä asenne Päiväkeskuksen henkilökunnalla on tarvittava osaaminen ja kokemus asiakkaiden tukemiseen sekä haittoja vähentävään työotteeseen. Asiakkaita kohdellaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. 7. Jatkuva kehittämisen kulttuuri Hyvä päiväkeskus pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa ja palveluitaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tähän voi kuulua asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi sekä henkilökunnan koulutus ja kehittäminen. 8. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Päiväkeskuksessa tunnistetaan yhteiskunnallisia ilmiöitä, tuotetaan tietoa niiden vaikutuksista asiakkaiden elämäntilanteisiin ja edistetään yhteiskunnallista keskustelua.
Y-Säätiön tutkimus esillä eurooppalaisessa asunnottomuuskonferenssissa 17.9.2024 ”Y-Säätiö ja sen asunnottomuuden poistoon tähtäävä työ tunnetaan kyllä kansainvälisellä asunnottomuuskentällä suhteellisen hyvin. Olemme hyvin poikkeuksellinen toimija, enkä tiedä toista yleishyödyllistä vuokranantajaa, joka panostaisi näin vahvasti tutkimukseen ja hyödyntäisi tutkimusta sekä päätöksenteossa että kehittämistyössä”, kertoo Y-Säätiön tutkimuspäällikkö Saija Turunen. Asunto ensin -mallin soveltaminen Euroopassa Vuonna 2023 käynnistyneessä Adapting Housing First -hankkeessa selvitetään Asunto ensin -mallin soveltamista eri Euroopan maissa. Euroopan unionin rahoittamassa hankkeessa tehdään yhteistyötä neljän organisaation kesken. Y-Säätiön lisäksi hankeessa on mukana Sophia Housing Irlannista, Arrels Fundació Espanjasta ja Housing First Berlin Saksasta. Y-Säätiön vastaa hankkeessa tehtävästä tutkimuksesta. ” Tällainen eurooppalainen tutkimuskonferenssi on meille äärimmäisen tärkeä tilaisuus paitsi tuoda esiin meillä tehtävää monitieteistä tutkimusta, niin myös luoda yhteistyöverkostoja ja oppia uutta. Adapting Housing First -hankkeen kaltaista toimintaa ei syntyisi ilman kansainvälistä yhteistyötä”, sanoo Turunen. Hankkeen tavoitteena on syventää ymmärrystä Asunto ensin -malliin liittyvistä koulutustarpeista ja siitä, mikä mallin soveltamisessa eri maissa toimii ja mikä ei. Tutkijatohtori Riikka Perälä, tutkimuspäällikkö Saija Turunen ja tutkimusharjoittelija Axel Morgan esittelivät hankkeen ensimmäisiä asiantuntijahaastatteluihin perustuvia tuloksia konferenssissa. ”Suomalaiset asunnottomuustyön asiantuntijat näkevät, että Asunto ensin -mallia voidaan soveltaa asukkaiden tarpeiden mukaan, kun mallin perusperiaatteista pidetään kiinni. Uusi työtapoja ja ajatuksia voidaan täällä ottaa mukaan Asunto ensin -työhön. Soveltavaa lähestymistä suositeltiin kokeiltavaksi myös muissa maissa”, kertoo Saija Turunen. Adapting Housing First -hanke järjestää webinaarin Suomessa käytössä olevista asumismuodoista Asunto ensin -mallissa 10.10.2024. Tutustu seminaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu täältä. Riikka Perälä Y-Säätiöstä, Veera Niemi Turun yliopistosta, Elisabetta Leni Y-Säätiöstä, Nasibeh Hedayati Sininauhasäätiöstä ja Axel Morgan Y-Säätiöstä Budapestissa. Asumisyksiköstä itsenäisempää asumista kohti Tutkija Krista Kosonen esitteli Budapestissa Tuettu asunnonvaihto -tutkimushanketta, jossa selvitetään tuettua muuttoprosessia asumisyksiköstä vuokra-asuntoon ja kevyempään asumisen tukeen. Tutkimuksessa kartoitetaan tuetun asunnonvaihdon toimintamallia, tunnistetaan prosessiin avainkysymyksiä ja esitellään muutosympyräksi kutsuttu työkalu, jonka tarkoituksena on helpottaa onnistuneen asunnonvaihdon lähtökohtia eri osa-alueilla. Tutkimuksen tulokset peräänkuuluttavat asunnonvaihtamiseen liittyvien näkökulmien vahvempaa huomioimista. Muuttaminen itsenäisempää asumista kohti on sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, kun monet arjen ja elämän elementit muuttuvat samanaikaisesti. Asumisyksikköihin kohdistuu painetta ja asukkaiden toivotaan ”virtaavan” muihin asumisen muotoihin – yleensä kohti kevyempää tukea. Virtaavuuteen liittyvät tavoitteet ja käytännöt kaipaavat tarkempaa yhdessä tehtyä määrittelyä. Asunto ensin -mallin kustannusvaikutukset ja asunnottomuuden polut Tutkimushanke RADARin tavoitteena on tuottaa tietoa ja syventää ymmärrystä asunnottomuudesta rekisteritietoja hyödyntämällä. Hankkeessa on kaksi tutkimusosiota. Y-Säätiön tutkija Elisabetta Leni selvittää Asunto ensin -ohjelmien kustannusvaikuttavuutta ja Turun yliopiston Veera Niemi johtaa asunnottomien asumis-, palvelu- ja etuuspolkuja koskevaa tutkimusosuutta. Leni ja Niemi esittelivät tutkimuksen edistymistä konferenssissa. Tutkimus perustuu rekisteritietojen yhdistämiseen edistyksellisillä tavoilla, joita suomalaisessa asunnottomuustutkimuksessa ole tehty. Vastaava tutkimus olisi monessa muussa Euroopan maassa mahdotonta ja tutkimuksen tulokset ovat myös kansainvälisesti odotettuja. RADAR-tutkimuksen tuloksia ja havaintoja viedään osaksi asunnottomuustyötä jo hankkeen aikana. Vuoteen 2026 jatkuvaa hanketta voit seurata hankkeen verkkosivuilta.
”Toiminnan arvo ja tarve on korostunut” – Y-Säätiön puolivuotiskatsaus on julkaistu 29.8.2024 ”Vuoden 2024 ensimmäistä puolikasta on leimannut muuttuva toimintaympäristö asumisen ja asunnottomuustyön saralla. Muutokset asumis- ja toimeentulotuessa näkyvät monen pienituloisen arjessa jo nyt ja heijastuvat säätiön toimintaan erityisesti asumisneuvonnan kasvaneen kysynnän ja tietysti asuntohakemusten kautta. Asuntorakentaminen on säätiöllä vielä vilkasta, ja suunnitellut muutokset julkiseen tukeen yleisesti realisoituvat vasta vuosien päässä. Huoli muutosten tulevista yhteisvaikutuksista on kuitenkin jaettu y-säätiöläisten ja muiden toimijoiden kesken”, kirjoittaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski puolivuosikatsauksessa. Y-Säätiöllä on rakenteilla 557 kohtuuhintaista asuntoa. Uusia asuntoja ei valmistunut kevään aikana, mutta osa rakenteilla olevista asunnoista valmistuu asukkaiden käyttöön loppuvuoden aikana. Säätiö rakentaa uusia asuntoja erityisesti alueille, joissa kohtuuhintaisille asunnoille on tarve ja kysyntää. Nyt rakennetaan Helsinkiin, Espooseen, Klaukkalaan, Kangasalalle, Pirkkalaan ja Tampereelle. Syksyn aikana alkaa 55 asunnon rakentaminen Turun Herttuankulmaan. Y-Säätiö tarjoaa vuonna 2024 kodin yli 26 000:lle asukkaalle. Y-Säätiön liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä puolikkaalla noin 78,2 miljoonaa euroa. Konsernin korkea korkosuojausaste on hillinnyt korkokulujen kasvua. Kevään kohokohtia Toukokuussa järjestetty From Local to Global -asunnottomuusseminaari kokosi Helsinkiin asunnottomuustyön huiput ympäri maailmaa. Y-Säätiön yhtenä tavoitteena on asunnottomuuden vähentäminen kansainvälisesti ja seminaarissa syvennyttiin asunnottomuuden poistamisen oppeihin ja keinoihin. Y-Säätiö lanseerasi keväällä yhteistyökumppaneille suunnatun Y-Portaalin, joka on säätiön asuntojen jälleenvuokrausta helpottamaan ja asunnottomuutta poistamaan suunniteltu digitaalinen työkalu. Y-Portaalin avulla säätiön yhteistyökumppanit saavat reaaliaikaisen kuvan vapaista ja vapautuvista asunnoista lisätietoineen sekä voivat vaivattomammin tarjota ja löytää asuntoja omille kohderyhmilleen. Tutustu Y-Portaaliin verkkosivuillamme. Vuosikokouksessa Y-Säätiölle valittiin uusi hallitus. Uusina jäseninä aloittivat Turun kaupungin esityksestä toimitusjohtaja Teppo Forss ja Espoon kaupungin esityksestä diplomi-insinööri Jussi Koskinen. Lue lisää hallituksen valinnasta täältä. Y-Säätiön raportit Y-Säätiö raportoi toiminnastaan puolivuosikatsauksen lisäksi vuosittaisella toimintakertomuksella, joka sisältää tilinpäätöksen sekä, vuodesta 2023 alkaen, vastuullisuusraportin. Raportit
Y-Säätiössä kesätyöntekijät pääsevät haastamaan itseään ja oppimaan uutta 14.8.2024 Y-Säätiöllä aloitti tänäkin kesänä melkein 30 kesätyöntekijää monipuolisissa työtehtävissä eri puolilla Suomea, mm. palveluneuvojina, isännöitsijöinä, asumisneuvojina, vuokrausneuvottelijoina, ostoreskontranhoitajina ja vihertyöntekijöinä. Osalle kesätyöntekijöistä työpaikka Y-Säätiössä oli ensimmäinen, kun taas toiset olivat tuttuja viime kesiltä. Toukokuussa kesätyöt aloittanut sosionomiopiskelija Johannes Takkula on toiminut tämän kesän Y-Säätiöllä asumisneuvojana. Takkulan työpäiviin kuuluu esimerkiksi puhelin- ja sähköpostipäivystystä, asunnonhakijoiden haastatteluja, vuokravelkatilanteiden seurantaa ja häiriötilanteiden selvittelyä. ”Olin tutustunut opinoissani Y-Säätiönkin periaatetta ohjaavaan Asunto ensin -ajatteluun, ja kun löysin työhakuilmoituksen verkosta, päätin laittaa hakemuksen sisään. Y-Säätiö oli ehdottomasti minun ykkösvaihtoehtoni kesätyöhaussa”, kertoo Takkula. Sisustusarkkitehtuuria opiskeleva Sanni Edelmann työskenteli tänä kesänä ensimmäistä kertaa Y-Säätiöllä palveluneuvojana. Edelmannin työtehtäviin kuuluu asiakkaiden palveleminen sähköpostitse, puhelimitse tai kasvokkain. ”Työskentely Y-Säätiöllä on ylittänyt odotukseni. Olen viihtynyt erittäin hyvin ja työtehtävät ovat olleet mieluisia. Asiakaspalvelu- ja puhelintyö on ollut mielestäni yllättävän rentoa”, summaa Edelmann. Samoilla linjoilla on Takkula ja kertoo, että ”Kesätyöt ovat sujuneet todella hyvin. Meillä on niin hyvä tiimi ja pystyn aina pyytämään apua, jos tulee uusia tai vaikeita tilanteita. Minulle ei ole ikinä tullut oloa, että jäisin yksin työtehtävieni kanssa”. Kuvassa on asumisneuvoja Johannes Takkula. Asiakastilanteiden onnistunut ratkaiseminen tuo työhön merkityksellisyyttä Sekä Edelmann että Takkula korostavat, että asiakastilanteiden ratkeaminen luo onnistumisen tunnetta ja auttaminen tuntuu merkitykselliseltä. ”On hieno tunne, kun onnistuu rauhoittamaan häiriötilanteen tai ratkaisemaan asiakkaan vuokravelkaan liittyviä asioita. Sellaisista hetkistä tulee todella hyvä fiilis”, kertoo Takkula. Myös Edelmann on samaa mieltä ja kertoo: ”Mieluisimpia työtehtäviä ovat ne, joissa on päässyt auttamaan ja ratkaisemaan ihmisten asumiseen liittyviä tilanteita”. Molemmilla on ollut tunne, että vaikeissa tilanteissa tiimin ja koko organisaation apu on aina saatavilla. ”Ei kannata jännittää neuvojen kysymistä, vaan kannattaa aina kysyä apua yli tiimirajojen. Y-Säätiössä kaikki ovat mukavia ja valmiita auttamaan”, tuumaa Takkula. Samaa mieltä on Edelmann ja kertoo, että parasta tiimityöskentelyssä on helposti saatavilla oleva apu ja yhteiset ruokahetket tiimin kanssa. Vastuullinen työnantaja luo tyytyväisiä kesätyöntekijöitä Ensi vuoden kesätyöntekijöille Takkula ja Edelmann haluavat kertoa, että avoimuus ja yhteistyö ovat avainasemassa onnistuneessa kesätyössä. ”On tärkeää olla avarakatseinen, sillä hyvien työkavereiden ansiosta kaikki haasteet ovat aina ratkaistavissa”, kertoo Edelmann ja jatkaa ”Ehkä sellaista sanoisin tuleville kesätyöntekijöille, että miksi ei!” Sekä Takkulan ja Edelmannin loppukesä sujuu tuleviin opintoihin valmistautuessa. Edelmann aikoo nauttia elokuun aikana musiikkifestivaaleista, kun taas Takkula suunnittelee seuraavansa kannustamansa jalkapallojoukkueen pelejä. Y-Säätiö on myös tänä vuonna mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka tavoitteena on lisätä nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja työllistyä. Edellisinä vuosina Y-Säätiö on palkittu kolmesti vuoden vastuullisimpana kesätyöpaikkana. Tämä on kannustanut meitä jatkamaan työtämme nuorten työllistämisen hyväksi ja tarjoamaan heille turvallisen, innostavan ja kehittävän kesätyökokemuksen. Tutustu työpaikkoihimme!
Yhdessä kohti itsenäisempää asumista 19.6.2024 Asunnottomuusalan toimijat kokoontuivat Y-Säätiölle pohtimaan, kuinka asukasta voidaan parhaiten tukea hänen siirtyessään tuetusta asumismuodosta kohti itsenäisempää asumista. Tämä nivelvaihe on tunnistetusti kriittinen kohta, jossa asukkaan elämässä muuttuu asunnon lisäksi monesti myös asuinalue, palvelut sekä sosiaalityöntekijä. Idea työpajaan kumpusi Y-Säätiön Onnistunut Asuminen -hankkeen (2023-2025) ohjausryhmästä. Työpajaan kutsuttiin kaikki organisaatiot, joiden kanssa hanke on tehnyt yhteistyötä asuttamisissa. Ennen työpajaa kartoitettiin osallistujien toiveita ja ajatuksia nivelvaiheeseen ja työpajaan liittyen. Osallistujat tekivät myös ennakkotehtävän, jossa tunnistettiin nivelvaiheen vahvuuksia, riskikohtia sekä muita tärkeitä huomioitavia seikkoja. Moniammatillisessa työpajassa nivelvaiheen eri kohdista keskusteltiin laajasti, vaihdettiin eri toimijoiden kokemuksia ja pohdittiin miten prosessia voisi parantaa. Yhteistyö luo turvaa muutoksessa Nivelvaihe tunnistettiin asukkaalle haastavana aikana, sillä jo pelkästään muutto itsessään on tyypillisesti raskas prosessi. Tämän lisäksi muuttaessa asukas voi joutua irtaantumaan tutusta yhteisöstä ja kohtaamaan uuden asuinalueen, jolloin tutut yhteyshenkilöt muuttuvat, ja kontaktit tuttuihin ohjaajiin vähenee tai loppuu. Työpajassa nousikin esille muuton oikea-aikaisuus sekä kaikkien asianosaisten, eli asumisyksikön, tulevan vuokranantajan, asukkaan sekä palveluverkoston toimijoiden ja mielellään myös tulevan taloyhtiön välinen yhteistyö. Tällä yhteistyöllä voidaan turvata asukkaalle kuuluvat palvelut sekä varmistamaan verkostot ja kotiutuminen uudessa asuinpaikassa. Konkreettisesti yhteistyö tarkoittaa, että asukkaan palvelut ja verkostot on varmistettu jo ennen muuttoa. Samoin etuisuus- ja sopimusasiat on hoidettu ja suunniteltu valmiiksi yhdessä. Hyvin tuetussa nivelvaiheessa vanhat yhteyshenkilöt voisivat saattaa asukkaan nivelvaiheen yli ja uudet yhteyshenkilöt tulisivat asukkaalle tutuksi jo ennen muuttoa. Tällainen saattaen vaihtaminen koettiin tärkeänä myös turvallisuuden tunteen lisäämiseksi sekä luottamussuhteen ylläpitämiseksi. Nivelvaiheen tueksi nähtiin myös muuttovaiheen yli kannatteleva toiminta, kuten työtoiminta tai muu vastaava hyvinvointia ja arkea tukeva säännöllinen toiminta, joka olisi aloitettu asumisyksikköaikana jo hyvissä ennen muuttoa. Nivelvaiheen riskit ja vahvuudet tärkeä tunnistaa Työpajassa keskusteltiin myös asukkaiden kokemasta syrjinnästä erityisesti uuteen naapurustoon kotiutumisessa sekä epätasa-arvoisuudesta palveluiden saatavuuden suhteen johtuen muun muassa alueellisista eroista. Toimijoita yhdisti vahva tahto vahvistaa nivelvaiheprosessia asukaslähtöisesti. Heitä huolestutti, että jos asukas ei saa riittävästi tukea muuton jälkeen tai ei kykene yhtä itsenäiseen toimintaan kuin ennen muuttoa, hän saattaa pudota palvelujen piiristä, mikä voi vaarantaa asumisen onnistumisen. Nivelvaiheen vahvuuksina nähtiin erityisesti asumisyksiköiden vahva työ asukkaan arjen taitojen sekä taloustaitojen vahvistamiseksi sekä kohtaava, yksilöllinen työote. Myös asumisneuvonta ja nopea puuttuminen vuokrarästeihin nähtiin asumisen onnistumisen kannalta tärkeinä. Verkostomaisen, rinnalla kulkevan, asukkaan tarpeista lähtevän työn lisäksi tarvitsemme myös erilaisia asumisyksiköitä ja sopivia, kohtuuhintaisia asuntoja. Työpajassa olivat mukana Helsingin Kaupunki, Sinivida, Pelastusarmeija, Sininauha, Suur-Helsingin Valkonauha sekä Y-Säätiö. Lämpimät kiitokset osallistujille! Jatkamme työpajatyöskentelyä syksyllä.
Y-Säätiön tuore tutkimushanke vähensi asukkaiden veden- ja energiankulutusta 14.6.2024 Yhdessä kohti ympäristöystävällisempää arkea Vuokranantajilla on keskeinen rooli kestävän asumisen edistämisessä. Vuokranantajat voivat lisätä laajasti tietoisuutta asukkaiden kulutustottumusten ympäristövaikutuksista selkeällä viestinnällä, kannustuksella ja vahvoilla tutkimustuloksilla. Y-Säätiö haluaa vuokranantajana tukea vuokralaisiaan tekemään vastuullisempia valintoja jokapäiväisessä elämässä. Y-Säätiön vedensäästötutkimuksen lähtökohtana oli, että suihkussa käyminen kuluttaa huomattavan määrän vettä ja energiaa kotitalouksissa. Tarkoituksena oli sitouttaa asukkaita vihreään siirtymään tarjoamalla erilaisia työkaluja vedenkulutusta koskevan tiedon lisäämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tarjota suomalaisille vuokranantajille uusia työvälineitä kannustimien käytöstä ja kustannustehokkuudesta, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kestävän asumisen suunnittelussa. Elämäntapamuutoksen edistämistä vihreillä kannustimilla Sitran Resurssiviisaat kansalaiset -tutkimuksen mukaan elämäntapamuutoksen tekeminen voi olla haastavaa: vaikka suomalaisilla on myönteinen asenne kestävään elämäntapaan, harva kuitenkin pohtii riittävästi omien tapojensa ympäristövaikutuksia. Tämä ilmiö tunnetaan asenne-käyttäytymiskuiluna, jossa ekologiset asenteet eivät heijastu konkreettisiin tekoihin arjessa. “Psykologian ja käyttäytymistaloustieteen avulla voidaan kuitenkin kehittää tehokkaampia lähestymistapoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja asenne-käyttäytymiskuilun kaventamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on tutkimuksessa käytetyt tuuppaukset eli nudge -menetelmät, jotka tarkoittavat hienovaraisia kannustimia, joilla voidaan ohjata ihmisiä toimimaan ympäristöystävällisemmin”, kertoo Y-Säätiön tutkija Elisabetta Leni. Tutkimukseen valittiin kaksi erilaista laitetta, joiden vaikuttavuutta testattiin tuuppauksen menetelmillä: imukupilla varustettuja tiimalaseja sekä digitaalisia ORAS Hydractiva -suihkupäitä. Oraksen käsisuihkussa on näyttö, josta käyttäjä näkee vedenkulutuksen, veden lämpötilan, veden lämmittämiseen käytetyn energian ja kestävyysluokituksen. Digitaaliseen suihkupäähän oli asennettu myös LED-valo, joka kertoi veden kulutustilaa samaan tapaan kuin liikennevalot. Tuuppaukset ovat toimiva työkalu Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että digitaalinen suihkupää vähensi asukasta kohden kylmän veden kulutusta päivässä 5,6 (-8 %) litraa ja kuuman veden kulutusta 5,1 litraa (-12 %). Tutkimustulokset osoittavat, että vaikutus oli erityisen voimakas nuorempien vuokralaisten, yksin asuvien sekä pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa. Sen sijaan neljän minuutin tiimalasilla ei havaittu merkittäviä vaikutuksia veden- ja energiankulutukseen peseytymisen aikana. Digitaalisen suihkun takaisinmaksuajaksi arvioitiin 2,4 vuotta kahden hengen perheelle, mikä tekee siitä kustannustehokkaan investoinnin kestävien asumiskäytäntöjen edistämiseksi. Tutkimus osoittaa, että vedenkulutuksen seuranta todella vaikuttaa energian- ja vedenkulutuksen vähenemiseen ja laskee asumisen hiilidioksidipäästöjä neljä prosenttia asukasta kohden vuodessa. Kuvassa Y-Säätiön kestävän kehityksen asiantuntija Tia de Godzinsky. “Vaikka vedensäästö itsessään ei aina merkittävästi vähennä päästöjä, lämmitetyn veden käyttöön kuluva energia on merkittävä tekijä ilmaston kannalta. Pienilläkin muutoksilla arjen rutiineissa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja vähentää ympäristövaikutuksia”, summaa Y-Säätiön kestävän kehityksen asiantuntija Tia de Godzinsky.
Stean avustamaa asunnottomuustyötä tarvitaan – selvitys kartoittaa kolmannen sektorin työn laajuuden 5.6.2024 Asunto Ensin Verkostokehittäjien tuottamassa selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 28 Stea-avustusta saavaa toimijaa, jotka olivat määritelleet kohderyhmäkseen asunnottomat, asunnottomuusuhan alla olevat tai asunnottomuustaustaiset henkilöt. Selvitys sai alkunsa Asunto Ensin Verkostokehittäjien vuonna 2023 toteuttaman Asunnottomien palvelut hyvinvointialueilla -selvityksen tuloksista. Tämä selvitys paljasti, että kaikkien hyvinvointialueiden osalta asunnottomien palvelujen tarve ja tarjonta eivät täysin kohdanneet. Tuoreen selvityksen mukaan Stea-avusteinen asunnottomuustyö keskittyy nuoriin, palveluiden ulkopuolella oleviin, erityisryhmien asumisneuvontaan- ja ohjaukseen sekä asuntojen hankintaan ja vaikuttamistyöhön. “Stea-avusteinen järjestöjen tekemä asunnottomuustyö kohdentuu selkeästi pääosin sellaisiin kohderyhmiin ja toimintoihin, jotka eivät sisälly hyvinvointialueiden tarjoamiin asunnottomien palveluihin. Tällä työllä onnistutaan täydentämään hyvinvointialueiden lakisääteisiä palveluita sekä ennaltaehkäisemään ja vähentämään asunnottomuutta”, kertoo Asunto Ensin Verkostokehittäjien Maria Degerman. ”Tällaista joustavaa ja kohderyhmien tarpeet hyvin tuntevaa työtä tarvitaan juuri nyt, kun rahoitusleikkaukset asunnottomuutta ennaltaehkäiseviin rakenteisiin, kuten sosiaalitukiin, palveluihin ja tuettuun asumiseen, sekä elinkustannusten kasvu lisäävät tuen tarpeita ja asunnottomuuden riskiä monille”, jatkaa Degerman. Stean avustamaan kokonaisuuteen kuuluu vaikuttamistyötä, jolla tuodaan esille asunnottomien ja asunnottomuustaustaisten ihmisten ääntä poliittisessa päätöksenteossa ja hyvinvointialueiden palvelujärjestelmissä. Vaikuttamistyöllä pyritään myös vaikuttamaan ihmisten asenteisiin koskien asunnottomuutta ja asunnottomuutta kokeneita ihmisiä. Stea-avustuksilla toteutetaan myös muuta asunnottomien tai asunnottomuus taustaisten ihmisten elämää tukevaa toimintaa, kuten yksinäisyyden vähentämistä, raittiuden tukemista, ruoka-avustusten järjestämistä, työllistymiseen tähtääviä toimenpiteitä tai mielekkään arkielämän mahdollistamista. Lisäksi Stea-investointiavustuksella toteutettava asuntojen hankinta on edelleen merkittävä osa asunnottomuustyötä. Katse tulevaisuuteen – mitä tapahtuu seuraavaksi? Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimintaympäristö Suomessa on myllerryksessä Stea-avustusten leikkausten ja hyvinvointialueiden uudistusten myötä. Asunto Ensin Verkostokehittäjät ovat huolissaan, kuuluvatko asunnottomuustaustaisten ja asunnottomien äänet tulevaisuudessa poliittisessa ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Selvityksen perusteella Stea-avusteista asunnottomuustyötä tekevät toimijat tuntevat asunnottomuusilmiön sekä asunnottomien palvelutarpeet hyvinvointialueita paremmin ja osaavat ketterämmin reagoida muuttuviin asumistarpeisiin. Stea-avusteisen asunnottomuustyön kohderyhmät tarvitsevat lakisääteisten palvelujen lisäksi myös muuta täsmennetympää tukea, jotta asunnottomuutta kyetään ennaltaehkäisemään ja vähentämään. “Hyvinvointialueiden asunnottomien palveluiden karsiminen sekä Stea-avustusten leikkaukset nostavat esille huolen asunnottomuutta kokevien tilanteista ja asunnottomuuden kasvusta. Parhaat palvelukokonaisuudet saadaan muodostettua silloin, kun hyvinvointialueet ja järjestöt tekevät töitä yhdessä”, painottaa Degerman. Asunto Ensin Verkostokehittäjät korostavat, että Stea-avusteisen asunnottomuustyön jatkuvuuden turvaamiseksi on löydettävä ratkaisu. Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Osana asunnottomuuden vähentämisen toimenpiteitä asumiseen liittyviä avustuksia ollaan siirtämässä Stealta ARAn hallinnoitavaksi. “Suurten muutosten edessä on tärkeää arvioida, mitä tällaiset ratkaisut merkitsevät asunnottomuutta kokeville ihmisille ja asunnottomuustyölle”, korostaa Degerman. Asunto Ensin Verkostokehittäjät Y-Säätiön koordinoiman ja Stean rahoittaman Asunto Ensin Verkostokehittäjien työn tavoitteena on asunnottomuustyön vahvistaminen ja Asunto Ensin -mallin mukaisen työotteen levittäminen ja juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Asunto Ensin Verkostokehittäjät kouluttavat työntekijöitä, kehittävät asumissosiaalista työtä ja rakentavat yhteistyötä, jonka tavoitteena on poistaa asunnottomuus. Verkosto on avoin kaikille asunnottomuustoimijoille Suomessa. Asunto Ensin Verkostokehittäjien kumppaneita ovat Y-Säätiö, Rinnekodit, Sininauhasäätiö, Vailla vakinaista asuntoa ry, Pelastusarmeija, ARA, Rise, LAB-ammattikorkeakoulu ja Rauman Seudun Katulähetys ry. Lue lisää!