Suomen ensimmäinen viiden tähden ympäristöluokitus myönnetty M2-Kotien asuinrakennukselle Järvenpäähän 12.2.2025 Rakennustiedon ympäristöluokitus on apuväline, joka tukee rakennusten ympäristövastuullista suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koko niiden elinkaaren ajan. Luokitusasteikko on 1–5 tähteä, ja siinä on erilliset kriteerit uudisrakentamiselle, peruskorjauksille ja jo käytössä oleville rakennuksille. Myllytien rakennushankkeessa keskityttiin vastuullisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin yhteistyössä urakoitsijan COfLOW Oy:n kanssa. ”Tämä on merkittävä saavutus, sillä Y-Säätiön uudisrakentamisen keskeisenä tavoitteena on edistää ympäristöystävällisiä ja vastuullisia rakennushankkeita sekä hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Nyt olemme saaneet konkreettisen tunnustuksen tästä työstä”, kertoo Y-Säätiön palvelut Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kampman. Rakennustieto kokosi keskiviikkona 12.2. alan asiantuntijat ’Vastuullista kiinteistöliiketoimintaa Rakennustiedon ympäristöluokituksen avulla’ -tilaisuuteen, jossa Pekka Kampman ja Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski ottivat vastaan Myllytielle myönnetyn tunnustuksen. Pekka Kampman yhdessä COfLOW Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehtisen kanssa. Kestävä rakentaminen kohtaa asumismukavuuden Järvenpäässä Ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus ovat kulkeneet käsi kädessä laadukkaan asumisen kanssa. Vastuullisuus ei ole tarkoittanut kompromisseja innovatiivisuuden tai estetiikan suhteen – jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kiinteistössä on huomioitu ympäristöystävälliset ratkaisut, jotka tukevat kestävää ja innovatiivista asumista. Energiatehokkuus on huomioitu kaikissa ratkaisuissa. Katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat uusiutuvaa energiaa, ja rakennuksen tekniset järjestelmät on suunniteltu tukemaan mahdollisimman vähähiilistä ja resurssiviisasta asumista. Pitkäikäisyys, helppokäyttöisyys ja joustava säädettävyys varmistavat, että kiinteistö toimii tehokkaasti koko elinkaarensa ajan. Vuonna 2023 valmistuneessa M2-Kotien Myllytie 14:n kohteessa osa asunnoista on varattu kulttuurialan ammattilaisille. Ylimmän kerroksen neljä ateljeeasuntoa tarjoavat jopa viiden metrin huonekorkeuden, mikä lisää avaruutta ja mahdollistaa tilan monipuolisen käytön. Lisäksi asukkaat voivat hyödyntää kerhohuonetta työtilana taiteen tekemiseen. Rakennuksen julkisivua elävöittää paikallisen taiteilijan Susanna Aution suunnittelema grafiikkateos. Kohti kestävämpää tulevaisuutta Rakennustiedon ympäristöluokituksen auditointi on käynnissä myös toisessa Y-Säätiön M2-Kodeille rakennuttamassa kohteessa, Nurmijärven Isoseppälä 10:ssä. Tämä rakennushanke oli poikkeuksellinen, sillä se valmistui alle seitsemässä kuukaudessa ja tuottaa osan tarvitsemastaan sähköstä aurinkopaneeleilla. Lisäksi Y-Säätiö aikoo laajentaa ympäristöluokitusten vertailua tulevaisuudessa ja selvittää kotimaisen Joutsenmerkki-luokituksen mahdollisuuksia osana vastuullista rakennushankkeiden kehittämistä.
Asunnottomuus kääntyi Suomessa kasvuun 10.2.2025 ”Kehityksen kääntyminen on huolestuttava signaali, joka päättäjien on otettava vakavasti. Lukujen takana on suuri määrä inhimillistä kärsimystä ja kohtuutonta eriarvoisuutta. Asunnottomuuden kasvua ei voi hyväksyä ja korjausliikkeet on tehtävä pikimmiten”, kommentoi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Asunnottomuus ratkaistaan kaupungeissa – ja Arkadianmäellä Asunnottomuus keskittyy Suomessa kaupunkeihin ja isoimpien kaupunkien kehitys määrittää pitkälti koko maan kehitystä. Asunnottomuutta onnistuttiin vähentämään eniten Espoossa (-32) ja Vantaalla (-25). Kasvua puolestaan tapahtui eniten Tampereella (+117), Turussa (+52) ja Helsingissä (+47). ”Helsinki on edellisinä vuosina onnistunut vähentämään asunnottomuutta poikkeuksellisen tehokkaasti ja varmistanut kansallisten lukujen laskusuunnan. Nyt asunnottomien määrä kasvoi Helsingissä, vaikka asunnottomia asutettiin vuoden aikana vaikuttava määrä”, arvioi Ojankoski ja jatkaa: ”Helsingissä tehdään epäilemättä maailman parasta asunnottomuustyötä ja tulokset ovat puhuneet puolestaan. Nyt vaikuttaa siltä, että ihmisiä päätyy asunnottomaksi niin paljon, että palvelut eivät yksinkertaisesti pysy perässä.” Helsingissä asumisneuvonnan asiakaskontaktien määrä nousi vuoden aikana lähes 80 prosentilla. ARAn selvityksessä kaupungit esittävät arvioita asunnottomuuden paikallisesta kehityksestä. Asunnottomien määrän kasvun nähdään olevan seurausta erityisesti elinkustannusten noususta ja sosiaaliturvaan tehdyistä leikkauksista. Asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset arvioiden mukaan heijastuvat niin asumisneuvonnan ja kohtuuhintaisten asuntojen kysyntään kuin häätöjen ja asunnottomuuden kasvuun. ”Y-Säätiössä näemme saman ilmiön. Aiempiin vuosiin verrattuna moninkertainen määrä asukkaista joutuu irtisanomaan asunnon vuokratason takia ja vastaavasti edullisempia asuntoja haetaan Kelan pyynnöstä enemmän. Uudistusten tavoitteena oli ohjata tukia saavia ihmisiä edullisempiin asuntoihin, mutta seurauksena joukko ihmisiä syrjäytetään asunnottomiksi. Pienten ja edullisten asuntojen kysyntä on kasvanut olosuhteiden ja päätösten seurauksena, eikä sopivia asuntoja riitä kaikille”, sanoo Ojankoski. Sosiaalitukien leikkausten lisäksi asunnottomuustyön kentällä tuntuu asumisneuvonnan määrärahojen puolittaminen. Asumisneuvonnalla pyritään turvaamaan asumisen jatkuvuutta ja ennaltaehkäisemään häätöjä ja asunnottomuutta. ”Asumisneuvonnan leikkausten peruminen olisi helpoin tapa aloittaa korjausliikkeet. Asumisneuvonta on todistettu vaikuttavaksi tavaksi ehkäistä häätöjä. Se tuottaa lisäksi poikkeuksellisen selkeitä kustannussäästöjä.” Asunnottomuus Suomessa 1987–2024. Lähde: ARA. Katuasunnottomuuden kasvu huolen aiheena Erityisen huolestuttavaa on katuasunnottomuuden nopea yleistyminen. Tällä tarkoitetaan ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa majoittuvien ihmisten määrää, joka nousi vuodessa 50 prosentilla 694:ään. Kasvua tapahtui kaikissa suurissa kaupungeissa Lahti pois lukien. ”Katuasunnottomuus on yhteiskunnasta syrjäyttämisen äärimmäinen muoto. Kadulla olevat asunnottomuutta kokevat ovat palveluiden ulkopuolella, vaikka tarve tuelle olisi sitäkin suurempi”, kommentoi Ojankoski. Asumisen ja asunnottomuustyön ammattilaiset ovat kuluneen vuoden aikana havainneet myös pitkälti uuden asunnottomuutta kokevien ryhmän. Asunnottomien palveluissa on kohdattu pienituloisia ihmisiä, joilla ei ole asunnottomuuden lisäksi muita merkittäviä haasteita elämässä. ”Ilmiö kertoo, miten ahtaalla osa suomalaisista asuntomarkkinoilla on. Elinkustannusten nousu kaventaa arjen talouden marginaalit minimiin. Jos tällaisessa tilanteessa tulee elämäntilanteen muutoksia, terveydellisiä haasteita tai sosiaalitukien laskua, voi riski oman asunnon menettämiseen realisoitua yllättävän monelle”, kuvaa Ojankoski. Ratkaisut tunnetaan Suomen tuloksellinen asunnottomuustyö on perustunut kokonaisvaltaiseen lähestymiseen. Asunnottomuus on vähentynyt, koska resursseja on suunnattu riittävästi ennaltaehkäiseviin rakenteisiin, kuten kohtuuhintaiseen asumiseen ja sosiaaliturvaan, sekä vaikuttavaan asunnottomuustyöhön. Asunnottomia autetaan Asunto ensin -periaatteella, joka lähtee siitä, että asunto on ihmisoikeus. Ensiksi huolehditaan, että jokaisella on oma koti, ja lisäksi tarjotaan yksilöllistä tukea. ”Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ilmiö ja asunnottomien määrä riippuu yhteiskunnallisista olosuhteista – ei yksilöiden ominaisuuksista. Asunnottomuuden vähentyminen on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion yksi kirkkaimmista onnistumisista. Nyt olemme siirtymässä kohti yhteiskuntaa, joka vähentämisen sijaan tuottaa asunnottomuutta. Tiedämme tarkalleen, miten asunnottomuus saadaan taas vähentymään. Kyse on valinnasta: haluammeko tehdä sen”, summaa Ojankoski. Keväällä hallituksen ohjelma poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä käynnistyy toden teolla, kun kaupungit ja hyvinvointialueet aloittavat paikalliset kehittämishankkeet, joihin on myönnetty rahoitusta yli 8 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena varmistaa, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvitsemansa tuen ja samalla luoda pysyvät rakenteet ja prosessit kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. ”Nyt vahvistettu tieto asunnottomuuden noususta korostaa tarvetta yhteiselle ohjelmatyölle ja paikallisille hankkeille. Asunnottomuuden nousu kertoo myös sen, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen keskittyminen ei riitä, jos ennaltaehkäisyssä epäonnistutaan. Pitää reagoida nyt, ennen kuin ongelmat kriisiytyvät syvemmin. Tilanne ei ole syntynyt mistään yksittäisestä pullonkaulasta, tarvitaan monipuolista asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Asunnottomuustyö on parhaimmillaan sitä, että asunnottomuuden kokemukset vältetään kokonaan”, kertoo Ojankoski.
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vaatii rohkeutta ja yhteistyötä 29.1.2025 Suomen hallituksen sitoutuminen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2027 mennessä on toivottavasti askel kohti oikeudenmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Lisätalousarviossa ohjelmalle on esitetty tälle vuodelle 3,65 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 4,65 miljoonaa euroa. Panostus osoittaa, että asunnottomuustyötä pidetään tärkeänä osana kansallista asuntopolitiikkaa. Yhteistyö keskiössä Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen ei onnistu ilman laajaa yhteistyötä. Ohjelma tuo yhteen yhdeksän kaupunkia ja hyvinvointialuetta, jotka yhdessä valtion ja järjestöjen kanssa laativat paikallisia suunnitelmia ja toimenpiteitä. Kaupunkien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on ratkaisevaa, sillä asunnottomuuden juurisyyt ja ratkaisut vaihtelevat alueittain. Erityisen tärkeää on varmistaa, että palvelut ja tukimuodot tavoittavat ihmiset heidän omassa elämäntilanteessaan. Tämä tarkoittaa paitsi asuntojen tarjoamista myös kokonaisvaltaista tukea, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä työllistymisen edistämistä. Resurssit ja rakenteet tukemaan tavoitteita Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen tulokset ovat olleet nähtävissä Helsingissä, jossa pitkäjänteinen työ ja riittävät resurssit ovat tuottaneet tulosta. Tämä osoittaa, että oikeilla rakenteilla ja riittävällä rahoituksella asunnottomuutta voidaan tehokkaasti vähentää. Nyt haasteena on laajentaa tämä onnistunut malli muihin kaupunkeihin ja hyvinvointialueille. Suomessa oli viime vuonna noin tuhat pitkäaikaisasunnotonta. Vaikka luku on laskenut, se on edelleen liian korkea. Lisäksi kiristynyt taloustilanne näyttää nostaneen asunnottomuutta. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvitsemansa tuen ja mahdollisuuden vakaaseen elämään. Haastava taloustilanne ei saa pysäyttää edistystä Taloushaasteet luovat paineita kaikille yhteiskunnan sektoreille, mutta pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen ei voi odottaa. Asunnottomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat – niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Onkin tärkeää, että hallitus näkee ohjelman investointina, joka maksaa itsensä takaisin säästöinä terveys-, sosiaali- ja rikosseuraamusjärjestelmässä. Mitä seuraavaksi? Ohjelman alueellinen työ alkaa, kun kaupunkien ja hyvinvointialueiden suunnittelemat hankkeet nyt keväällä käynnistyvät. Pitkäaikaisasunnottomuuden nykytilanteen analysointi ja paikallisten suunnitelmien toteutus vaativat aktiivista sitoutumista ja seurantaa. Johtoryhmän ja ohjelmaryhmän työskentely varmistaa, että edistystä tapahtuu kaikilla tasoilla. Myös Verkostokehittäjät tukevat omalta osaltaan ohjelman tavoitteiden toteutumista. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on kunnianhimoinen tavoite, mutta saavutettavissa. Yhteistyöllä, resursseilla ja ihmisten tarpeita kuunnellen voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokaisella on koti. Tämä on tavoite, josta meidän ei tule tinkiä – ei nyt, eikä tulevaisuudessa.
Kierrätystapahtuma keräsi runsaasti ostajia paikalle 15.1.2025 Raappavuorenrinteen kiinteistössä järjestetyssä tapahtumassa myytiin hyväkuntoista kodin irtaimistoa, kuten peilikaappeja, jääkaappi-pakastimia, parvekkeen kuivaustankoja ja hanoja. Tavarat löysivät nopeasti uudet omistajat edullisin 2–20 euron hinnoin. Tapahtuman tavoitteena oli edistää kiertotaloutta ja vähentää purkujätteen määrää, sillä Raappavuorenrinne 2 kiinteistön neljä kerrostaloa puretaan uuden ja tehokkaamman asuinrakentamisen tieltä. Kierrätysmyyjäisten avulla pyrittiin antamaan hyväkuntoisille irtaimistolle uusi elämä ja pienentämään ympäristökuormitusta. Osallistujat kiittelivät tapahtuman ilmapiiriä ja mahdollisuutta hankkia käytännöllisiä tavaroita edullisesti. Kierrätysmyyjäiset toimivat samalla Raappavuorenrinteen kiinteistöjen uudistuksen käynnistyksenä, sillä purkutyöt alkavat tammikuussa 2025. Uudistuksen tavoitteena on lisätä alueelle laadukkaita vuokra-asuntoja ja luoda entistä toimivampi asuinympäristö. Vaikka kiertotalous-pop-up-myyjäiset houkuttelivat paikalle runsaasti innokkaita kierrätyksen ystäviä, kiinteistö on kokenut myös ilkivaltaa. Tämän vuoksi olemme tehostaneet alueen valvontaa, erityisesti yöaikaan. Näin varmistamme alueen turvallisuuden ennen purkutöiden alkamista. Y-Säätiö ja M2-Kodit haluavat kiittää lämpimästi kaikkia tapahtumaan osallistuneita aktiivisesta mukanaolosta ja toivottaa kaikki tervetulleiksi tuleviin tapahtumiin, joissa kiertotalous ja yhteisöllisyys ovat keskeisessä roolissa.
Asukaslähtöisiä ja kestäviä koteja – Y-Säätiö ja Aalto-yliopiston opiskelijat kehittävät yhdessä tulevaisuuden asumisratkaisuja 19.12.2024 Hankkeen tavoitteena oli kehittää tulevaisuuden asumisen malleja Y-Säätiön omistamalle M2-Kotien kiinteistöille Helsingin Liusketiellä ja Rapakiventiellä. Suunnitelmissa painotettiin ekologisuutta, yhteisöllisyyttä ja joustavuutta. Aalto-yliopiston opiskelijat toivat suunnitteluun ajankohtaisia näkökulmia, kun taas M2-Kotien asukkaat tarjosivat arvokasta käytännön tietoa asumisen arjesta ja ideoita asuntojen muunneltavuuteen. Innovatiivisia näkökulmia asumiseen Space in Practice -hankkeen osana järjestettiin työpajoja, joissa opiskelijat työstivät suunnitelmiaan ja saivat niihin palautetta Y-Säätiön työntekijöiltä jatkokehitystä varten. Ensimmäisessä työpajassa M2-Kotien asukkaat jakoivat arvokasta käytännön tietoa asumisen arjesta, mikä ohjasi suunnittelua vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita. Lisäksi opiskelijoille esiteltiin Y-Säätiön arvot ja tavoitteet, jotta ideat heijastaisivat säätiön visiota ja kestävän asumisen periaatteita. Hankkeen päätöstapahtumassa raati valitsi yhteistyössä voittajan. Työpajan keskusteluissa painottuivat asuinalueiden turvallisuuden ja yhteisöllisyyden parantaminen sekä asuntojen muuntuvuus erilaisiin ja muuttuviin elämäntilanteisiin. Hanke huipentui päätöstapahtumaan Hotelli Arthurissa, jossa palkittiin hankkeen paras ehdotus. Voittajaksi valittiin Soma-tiimi, jonka suunnitelma erottui edukseen yhdistämällä luovaa asuntosuunnittelua ja kustannustehokkuutta innovatiivisella tavalla. Yhteisellä suunnittelulla kohti käytännön toteutusta Y-Säätiö jatkaa projektissa syntyneiden ideoiden kehittämistä ja toteuttamista itsenäisesti M2-Kotien kiinteistöllä Liusketiellä ja Rapakiventiellä. Voittajatiimin konsepti luo vahvan pohjan muunneltavien ja kustannustehokkaiden asumisratkaisujen kehittämiselle, jotka vastaavat asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. ”Meille on tärkeää kuunnella nuoria opiskelijoita, sillä he tuovat mukanaan raikkaita ja ajankohtaisia näkemyksiä asumisen ja tilasuunnittelun ratkaisuihin,” kertoo Y-Säätiön palvelut Oy toimitusjohtaja Pekka Kampman. ”Opiskelijoiden luovuus ja innovatiiviset ratkaisut tuovat uutta ajattelua perinteisen suunnittelun rinnalle, ja tämä yhteistyö auttaa meitä kehittämään koteja, jotka vastaavat paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.” Y-Säätiössä odotetaan innolla muutostöiden alkamista, ja Helsingin Liusketiellä sijaitsevassa M2-Kotien kiinteistössä toteutus käynnistyy ensin yhdestä huoneistosta. Tavoitteena on parantaa huoneiston muunneltavuutta siten, että sitä voidaan joustavasti sopeuttaa erilaisiin perhetilanteisiin. Esimerkiksi huoneistossa voidaan muuttaa huonejärjestelyjä niin, että kaksio muuntuu helposti kolmioksi tai toisin päin. Kiitämme lämpimästi M2-Kotien vaikuttajaryhmämme asukkaita, opiskelijoita ja Y-Säätiön työntekijöitä arvokkaasta panoksesta hankkeeseen.
Naisten tarinat -hanke nostaa marginaalin äänen näkyviin 19.12.2024 ”Asunnottomuutta kokevat naiset ovat vähemmistö asunnottomien joukossa. Heidän äänensä jää usein marginaaliin, vaikka heidän kokemuksistaan voidaan saada arvokasta tietoa siitä, vastaako olemassa oleva tuki heidän tarpeisiinsa”, Y-Säätiön tutkimuspäällikkö Saija Turunen kuvailee hankkeen yhteiskunnallista merkitystä. ”Naiset tietävät itse parhaiten, mikä heille on tärkeää. Usein esille nousee turvallisuuteen liittyvät asiat.” Hankkeeseen osallistuvat Y-Säätiön lisäksi Suomesta Vailla vakinaista asuntoa ry, Naistenkartano ry, Supernovat-toiminta ja Suur-Helsingin Valkonauha sekä kansainvälisiä kumppaneita: BMSZKI Unkarista, Kings of the Street Sloveniasta, Armée du Salut Ranskasta, SOMOS Portugalista, South East Technology University Irlannista sekä eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA. Y-Säätiö koordinoi hankkeen toimintaa Suomessa. Hankkeessa hyödynnetään osallistavaa Visual Voices -menetelmää, jossa valokuvien avulla tehdään näkyväksi naisten kokemuksia. Kohti parempia palveluita Asunnottomuutta kokevien tukipalveluihin kohdistuu säästöpaineita monelta suunnalta, kun sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustustaso laskee ja hyvinvointialueet hakevat tasapainoa talouteensa. Palveluiden käyttäjien osallisuus niiden kehittämisessä on nyt erityisen tärkeää. ”Kun resurssit ovat niukat, on kriittistä varmistaa, että ne kohdennetaan oikein. Naisten kokemukset voivat toimia punaisena lankana ohjaamassa palveluiden kehitystä”, sanoo Turunen. Hankkeen aikana järjestetään koulutuksia ja työpajoja sekä tehdään vaikuttamistyötä esimerkiksi valokuvanäyttelyiden kautta. ”Palveluiden kehittämisen lisäksi Naisten tarinat -hanke voi nostaa naisten asunnottomuutta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valokuvan avulla voidaan tuoda esiin asunnottomuutta kokevien naisten maailma, joka jää yleensä näkymättömiin.”
Adapting Housing First -hanke edistää asunnottomuustyön systeemistä muutosta Euroopassa 17.12.2024 Vuonna 2023 Euroopassa eli asunnottomana yli miljoona ihmistä. Tämä on paitsi inhimillinen tragedia myös huono uutinen eurooppalaisten yhteiskuntien kannalta. Pysyvän asumisen edistäminen olisi perusoikeuksia kunnioittava ja taloudellisestikin kannattavampi ratkaisu asunnottomuuteen kuin ihmisten pyörittäminen tilapäisestä majoituksesta toiseen. Asunnottomuuden ohessa Eurooppaan on hiipinyt vaivihkaa laajempi asumisen kriisi, joka rapauttaa kansalaisten uskoa päättäjiin. Osassa maita ollaan tilanteessa, jossa kohtuuhintaista asumista ei kerta kaikkiaan ole tarjolla ja varsinkin pienituloisia ihmisiä sysätään väliaikaisiin asumisratkaisuihin tai pahimmillaan asunnottomaksi. Y-Säätiö seuraa asunnottomuuden kehitystä aktiivisesti kansainvälisten verkostojensa kautta ja pyrkii myös vaikuttamaan siihen. Asunto ensin -mallia soveltamassa Yksi näköalapaikka on EU:n Erasmus+ -ohjelman rahoittama kolmivuotinen Adapting Housing First -hanke, jossa tutkitaan ja kehitetään Asunto ensin -periaatteella tehtävää asunnottomuustyötä. Hanketta johtaa Sophia Housing -organisaatio Irlannista. Y-Säätiö vastaa hankkeen tutkimusosuudesta. Muina kumppaneina ovat Espanjassa toimiva Arrels Fundacio ja Housing First Berlin Saksasta. Asunto ensin -malli kehitettiin aikoinaan ratkaisuksi pitkäkestoiseen asunnottomuuteen ja sen ajattelutapa oli, ja on edelleen, radikaali. Asunnottomuuden ensisijainen ratkaisu on asunto, jonka jälkeen alkaa työskentely muiden tavoitteiden eteen erilaisten tukitoimien avulla. Malli on osoittanut toimivuutensa lukuisissa tutkimuksissa ja arvioinneissa. Jopa vuosikausia kadulla asunnottomana olleet ovat päässeet sen avulla pysyvän asumisen piiriin, jonka myötä myös heidän muu toimintakykynsä ja elämänlaatunsa on saattanut ottaa huimia harppauksia eteenpäin. Mallin on katsottu olevan myös kustannustehokas. Vastaavia menestystarinoita on kuultu myös Adapting Housing First -hankkeessa sekä asukkaiden että työntekijöiden kertomana. Asunnottomuudesta kärsineiden asukkaiden näkökulmasta mallissa tärkeää ja toimivaa on erityisesti se, että asunnottomalle tarjotaan turvattu ja pysyvä koti. Mukana tuleva tuki edistää taas elämänlaatua ja auttaa solmimaan kontakteja muuhun palvelujärjestelmään ja yhteiskuntaan. Asunnottomuustyötä tekeville malli on tarjonnut mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoaan ja työskennellä eettisesti vahvojen periaatteiden mukaisesti. Kustannussäästöjä yhteiskunnalle on syntynyt, kun asukkaiden elämänlaatu on parantunut ja palveluiden tarve vähentynyt. Miten edistää järjestelmän muutosta? Asunto ensin -mallin haasteeksi on osoittautunut sen pienimuotoisuus ja väliaikaisuus. Monissa Euroopan maissa työtä tehdään määräaikaisen rahoituksen varassa toimivissa projekteissa, joilla on mahdollisuus tavoittaa usein vain muutamia kymmeniä ihmisiä. Samaan aikaan asunnottomia saattaa olla tuhansia. Erääksi Adapting Housing First -hankkeen tavoitteeksi onkin noussut Asunto ensin -mallin laajentaminen. Demos Helsingin jaottelua mukaillen, ei riitä, että työtä tehdään hyvin yksilötasolla yksittäisten ihmisten tilanteen parantamiseksi, vaikka sekin tärkeää. Muutosta olisi saatava aikaan lisäksi systeemin tasolla. Asunnottomuustyön tavoitteena olisi ensinnäkin oltava asunnottomuuden ratkaiseminen pysyvällä asumisella tilapäisen majoituksen sijaan. Toiseksi eri toimijat ja organisaatiot on sitoutettava työskentelemään yhdessä tavoitteen saavuttamiseksi Useassa maassa keskeinen pullonkaula järjestelmän muutoksessa on kohtuuhintainen asuminen, jota asunto ensin -malli tarvitsee mahdollistaakseen pysyvän asumisen. Asuntoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla, vaan pikemminkin kärsitään asuntopulasta. Tarjolla tulee olla myös monipuolista asumista. Kaikille ei sovi esimerkiksi itsenäinen asuminen omassa asunnossa – osa tarvitsee yhteisömuotoisia tai tuetumpi asumisratkaisuja. Hankkeessa näitä haasteita pyritään ratkaisemaan vaikuttamistyön kautta. Rakennuttajia ja muita asuntotoimijoita on kutsuttu mukaan asunnottomuudesta käytäviin keskusteluihin ja päättäjille on viety viestiä asuntojen keskeisestä roolista ja erilaisista asumisratkaisuista. Asuntojen lisäksi Asunto ensin -työ olisi saatava integroitumaan muuhun palvelujärjestelmään ja palveluihin, jotta vältetään malliin liittyvän tukityön jääminen yksittäiseksi projekteiksi tai pelkkien asunnottomuustoimijoiden varaan. Tarvitaan yhteistyöverkostoja, jotka ulottuvat asunnottomuustyön ulkopuolelle. Asunnottomuuden ehkäisyn ja asumisen jatkuvuuden turvaamisen tulisi olla osa niin ehkäisevää, korjaavaa kuin haittoja vähentävääkin työtä. Suomi entisenä mallioppilaana? Hankkeen keskeinen lähtökohta on, nimensä mukaisesti, Asunto ensin -mallin soveltaminen, joka tarkoittaa muun muassa tarjolla olevien rakenteiden ja toimintamallien hyödyntämistä mallin toteutuksessa. Eri maiden Asunto ensin -työ voi siis saada erilaisia muotoja niiden palvelujärjestelmästä tai muista rakenteista riippuen, kunhan keskeiset periaatteet pysyvät samoina. Näin olemassa olevat resurssit saadaan optimaalisesti käyttöön. Asunto ensin -malli Asunto ensin -mallia toteutetaan neljän periaatteen mukaisesti. Itsenäisen elämän mahdollistaminen Valinnan vapaus ja vaikutusmahdollisuudet Kuntoutuminen ja voimaantuminen Yhteiskuntaan integroituminen Lisää Asunto ensin -mallin toteuttamisesta voi lukea Housing First Europe -oppaasta Suomen Asunto ensin -mallissa edellä mainitut palaset ovat olleet jo melko hyvin kasassa ja asunnottomuuden poistamista ei enää pidetä epärealistisena tavoitteena. Asunnottomuus on laskenut maassamme jatkuvasti, kun muualla Euroopassa käyrä on ollut jopa jyrkässä nousussa. Yksi keskeinen menestystekijämme on ollut nimenomaan vallitsevissa rakenteissa ja niiden hyödyntämisessä, jota on tukenut malliin liitetty poliittinen tahtotila. On haluttu tehdä asioita toisin. Tarjolla on ollut kohtuuhintaista julkisesti tuettua asumista, ja asunnottomuustyötä on myös integroitu muihin palveluihin. Olemme panostaneet pitkäjänteisesti asunnottomuuden ehkäisyyn asumisneuvonnan, velkaneuvonnan, asumistuen ja muun sosiaaliturvan avulla. Nämä asunnottomuustyön systeemistä muutosta edistävät ja ylläpitävät tekijät puuttuvat monista muista maista. Tällä hetkellä Suomessakin on kuitenkin meneillään muutoksia, jotka vaarantavat nimenomaan asunnottomuustyön perustaa. Tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan, asumistukeen, asumisneuvontaan ja muihin turvaverkkoihin lisäävät ensinnäkin asunnottomuuden riskiä ja heikentävät mahdollisuuksia asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja myös asunnottomuuden jälkeiseen tukeen ja asumisen turvaamiseen. Suunniteltu julkisesti tuetun asuntotuotannon vähentäminen voi taas tarkoittaa tarjolla olevan kohtuuhintaisen asumisen muuttumista muiden Euroopan maiden tapaan lähes epärealistiseksi haaveeksi. Asunnottomuustyön jatkuvuus tulee taata Tämä tuokin meidät takaisin nykyiseen asumiskriisiin, johon on havahduttu myös Euroopan komissiossa. Työn alla komissiossa on muun muassa suunnitelma kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi, joka tulee osaksi juuri toimintansa aloittaneen komission köyhyyden vastaista strategiaa. Uuteen komissioon on perustettu myös asumiskomissaarin virka, jonka keskeisenä tehtävänä on edistää kohtuuhintaisen ja julkisesti tuetun asumisen rakentamista Euroopan maissa. Adapting Housing First -hankkeelle EU:n toimet antavat tärkeää pontta systeemisen muutoksen edistämiseen. Samaan aikaan on tärkeää pitää kiinni siitä, mikä toimii, ja hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia mahdollisimman tehokkaasti. Lähteet: Demos Helsinki (2022) A new systems perspective to ending homelessness. Housing First Europe Hub. https://housingfirsteurope.eu/publication/publication-a-new-systems-change-perspective-demos-helsinki/ Gerull, Susan (2021) Evaluation: Housing First Berlin. ASH Berlin. Institute of Applied Science. https://housingfirst.wp.tri.haus/research/evaluation-housing-first-berlin/ Pleace, Nicholas (2016) Asunto ensin –opas Eurooppa. Housing First Hub. https://ysaatio.fi/aineisto/asunto-ensin-opas/ Roggenbruck, Christian (2022): Housing First: An evidence review of implementation, effectiveness and outcomes. AHURI, Australian Housing and Urban Research Institute Limited, Melbourne. https://www.ahuri.edu.au/research/research-papers/housing-first-an-evidence-review-of-implementation-effectiveness-and-outcomes
Asunnottomuustyö säästöjen keskellä – miten järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö turvataan? 11.12.2024 Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden täydentäjinä sekä yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien, kuten asunnottomien, tuen ja palvelujen toteuttajana. Viimeaikaiset uutiset STEAn avustusten leikkauksista ja hyvinvointialueiden säästöpaineista ovat nostaneet esiin vakavan huolen siitä, miten asunnottomien palvelujen saatavuus ja laatu voidaan jatkossa turvata. Järjestöjen rooli – enemmän kuin pelkkää täydentämistä Monet sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa ja tuottavat palveluita, joita julkinen sektori ei yksin pysty tarjoamaan. Ne tavoittavat ihmisiä, jotka muuten saattavat jäädä täysin ilman tukea. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä sekä asunnottomuustyössä järjestöjen asiantuntemus ja matalan kynnyksen palvelut ovat korvaamattomia. STEAn leikkaukset ovat kuitenkin pakottamassa järjestöjä vähentämään toimintojaan. Tämä osuu erityisen kipeästi pieniin järjestöihin, jotka toimivat ruohonjuuritasolla ja paikallisesti. Samanaikaisesti hyvinvointialueiden kustannuspaineet pakottavat miettimään, mistä palveluista voidaan säästää. Tämän yhtälön keskellä on vaarana, että juuri ne ryhmät, jotka eniten tarvitsevat apua, jäävät väliinputoajiksi. Väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi Hyvinvointialueilla säästöpaineet ovat todellisia, mutta lyhytnäköiset leikkaukset voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä suurempia kustannuksia. Ennaltaehkäisevä työ, perheiden tukeminen, nuorten mielenterveyspalvelut sekä asunnottomuustyö ovat investointeja, joka säästävät kuluja tulevaisuudessa. Jos tällaisia palveluja leikataan, ongelmat kasaantuvat ja vaativat myöhemmin raskaita ja kalliita korjausliikkeitä. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön katkeaminen tai merkittävä heikkeneminen voi johtaa siihen, että hyvinvointialueet joutuvat itse ottamaan vastuulleen palveluja, joita järjestöt ovat tähän asti tuottaneet. Tämä ei välttämättä ole kustannustehokasta, sillä järjestöillä on usein ainutlaatuista osaamista ja vakiintuneita verkostoja, joita ei voida korvata nopeasti. Lisäksi järjestöjen kyky toimia joustavasti ja tavoittaa vaikeasti saavutettavia kohderyhmiä tekee niistä olennaisen osan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta. Kun järjestöjen toiminta heikkenee, seuraukset näkyvät paitsi yksilöiden elämässä myös yhteiskunnallisella tasolla. Ennaltaehkäisevän työn väheneminen lisää inhimillistä kärsimystä ja aiheuttaa kasvavaa painetta julkisille palveluille. Tämä luo kierteen, jossa palvelutarpeet kasaantuvat ja kustannukset kasvavat entisestään. Toivoa yhteistyön kautta Vaikeasta tilanteesta huolimatta järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö voi tarjota ratkaisuja. Molemmat osapuolet jakavat yhteisen tavoitteen: tukea ja auttaa niitä, jotka ovat avun tarpeessa. Nyt onkin tärkeää varmistaa, että tämä yhteistyö säilyy ja kehittyy, vaikka taloudellinen tilanne on haastava. Lopulta kysymys on siitä, millaisia arvoja yhteiskuntamme haluaa vaalia. Haluammeko panostaa asunnottomuustyöhön, yhteisöllisyyteen ja heikompien tukemiseen – vai hyväksymmekö sen, että yhä useampi putoaa turvaverkkojen ulkopuolelle? Tässä keskustelussa asunnottomien tai asunnottomuusuhan alla elävien ihmisten äänen kuuleminen on tärkeämpää kuin koskaan.
Uusi yhteishanke tukemaan iäkkäiden arkea – STEAn avustukset julkaistiin 9.12.2024 “Olemme Y-Säätiössä kiitollisia avustuksesta uudelle hankkeelle ja siitä, että voimme jatkaa tärkeitä STEA-avusteisia toimiamme asunnottomuuden torjumiseksi, vaikka avustusten määrä jäi meillä, niin kuin monella muullakin, aiempaa pienemmäksi”, kommentoi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Merkityksellistä arkea iäkkäille asukkaille Ikävoimaa -valmentajat -hankkeessa kohderyhmänä ovat ikääntyneet ja palvelujen ulkopuolelle jääneet vähävaraiset ihmiset. Lisäksi erityisesti toivotaan tavoitettavan ikääntyneitä miehiä. Hankkeessa tehdään etsivää työtä, valmennetaan vertaisohjaajia edistämään osallisuutta ja viedään ryhmätoimintaa iäkkäiden arjen ympäristöön lähelle ja helposti saavutettavaksi. ”Iäkkäiden asukkaiden arjen tukeminen on ajankohtainen ja tärkeä teema. On hienoa päästä kehittämään iäkkäille suunnattua toimintaa ja tarjota asukkaillemme mahdollisuuksia osallistua. Arjen ympäristöön tuotu mielekäs toiminta voi tarjota ratkaisuja yksinäisyyden helpottamiseksi. Kynnys on korkea monelle kotiovellakin, ja haluamme viedä toiminnan niin lähelle kuin mahdollista, jotta ihmiset eivät jäisi yksin kotiin”, kommentoi Ojankoski alkavaa hanketta. Y-Säätiö on mukana hankkeessa kehittämässä hankkeen yhteistyötä ja toimintaa. Miina Sillanpään Säätiö on hankkeen päätoteuttaja ja Kukunori ry vastaa erityisesti ryhmätoiminnoista, joita tehdään kulttuuripajatoimintana. Ikävoimaa -valmentajat -hankkeelle ehdotettiin kolmivuotista rahoitusta vuosille 2025–2027. ”Lähdemme hankkeeseen suurella innolla ja odotuksella. Vaikuttavin toiminta on usein yhteistyön tulosta”, summaa Ojankoski. Matalampi avustustaso haastaa kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia STEA jatkaa ehdotuksessa Y-Säätiön erityisryhmille suunnatun asumisneuvonnan sekä Asunto ensin Verkostokehittäjät -toiminnan avustamista, mutta aiempaa alhaisemmalla tasolla. ”Valtiontalouden säästöpaineet näkyvät ensi vuonna aiempaa vahvemmin järjestöjen tekemässä asumista turvaavassa ja asunnottomuutta ennaltaehkäisevässä ja poistavassa työssä. Resursseja on käytettävissä aiempaa vähemmän, vaikka tarve toiminnalle ei ole vähentynyt – päinvastoin se näyttää kasvavan”, kuvaa Ojankoski.