Yksi tapa lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa viherkerrointa on toteuttaa rakennusten katoille vedeneristyksen päälle viheralueita eli viherkattoja. Viherkaton kasvualustan määrittelee kasvaako siellä maksaruohoja vai paksumman kasvualustan tarvitsevaa niittykasvillisuutta.

Luonto osaksi rakentamista

Viherkatto ei ole vain ilo silmälle. Se on ratkaisu, joka tukee ympäristön hyvinvointia monella tavalla: viherkatto sitoo sadevettä, kaupunkialueen hiukkaspäästöjä sekä pölyä, viilentää rakennuksia kesäkuumalla, vaimentaa melua ja tarjoaa elintilaa pölyttäjille.

“Viherkatot ovat osa kestävämpää rakentamista, ja siksi otamme ne huomioon jo rakennushankkeidemme suunnitteluvaiheessa. Myös kaupunkien kaava voi määritellä, kuinka paljon viherkattoja rakennetaan kohteisiin”, kertoo Y-Säätiön viherpihoihin erikoistunut koordinaattori Kaisa Nisula.

Viherkatot M2-Kotien katoilla

Y-Säätiön omistamien M2-Kotien useissa kiinteistöissä on nykyään viherkatto. Viherkattojen toteutuksen taustalla on usein kaupungin uudiskohteille asettama viherkerroin, joka ohjaa lisäämään tontille viherpintoja. Viherkerroin on työkalu, jolla määritellään, kuinka paljon viherpintoja tontille on rakennettava uudisrakentamisen yhteydessä.

Viherkatot vaativat säännöllistä huoltoa, jotta katon rakenteet pysyvät kunnossa ja kasvillisuus voi hyvin. Huoltotöissä poistetaan rikkakasvit ja puun taimet.

Pienistä teoista rakentuu suurempi kokonaisuus

Viherkatto yksin ei ratkaise ilmastokriisiä, mutta se on yksi monista valinnoista, joilla asuminen tehdään ympäristöystävällisemmäksi. Y-Säätiön tavoitteena on edistää kestävyyttä kokonaisvaltaisesti, niin teknisesti, sosiaalisesti kuin ekologisesti.

Viherkatto voi jäädä katseilta piiloon, mutta vaikutus ulottuu laajalle, niin ihmisille kuin luonnolle. Kun asumisessa huomioidaan ympäristö jo suunnitteluvaiheessa, syntyy koteja, jotka tukevat niin asukkaiden hyvinvointia kuin luonnon monimuotoisuutta.

“Jokainen viherkatto on samalla pieni ilmastoteko, mutta myös tapa lisätä viihtyisyyttä monimuotoisuutta ja hyvinvointia asuinympäristössä”, painottaa Nisula.

Euroopan unioni on vahvistamassa rooliaan asumisen kysymyksissä. Lautakunnan työ on osa EU:n vastausta kasvavaan asuntokriisiin, joka nostaa asumisen hintaa ja luo asunnottomuutta eri puolella Eurooppaa. Asumisen neuvoa-antavan lautakunnan perustamisen lisäksi EU on nimennyt europarlamentaarikoista asuntokriisin erikoisvaliokunnan sekä asuntokomissaarin. Asuntokomissaari Dan Jørgensen avasi lautakunnan ensimmäisen kokouksen 30. kesäkuuta. 

”Arvostan suuresti nimitystä ja mahdollisuutta olla mukana vaikuttamassa ajankohtaiseen ja koko Eurooppaa koskettavaan teemaan. Suomessa asuntopolitiikka on ollut keskeinen osa hyvinvointivaltion perustuksia. Esimerkiksi asunnottomuuden vähentämisessä ei oltaisi näin pitkällä ilman valtion tukemaa asuntorakentamista”, kertoo Ojankoski ja jatkaa “Suomella on paljon annettavaa EU:ssa, kun unioni vahvistaa rooliaan asumisen asioissa. Samalla on tärkeä varmistaa, että EU:n toimet tukevat täällä tehtävää työtä ja vahvistavat järjestelmää, joka on monilta osin toiminut esimerkillisesti”. 

Laaja kokemus asumisesta ja kaupunkikehityksestä taustalla 

Lautakuntaan haettiin 15 korkean tason asiantuntijaa antamaan riippumattomia politiikkasuosituksia. Nimitykset tehtiin yli 250 hakijan joukosta ja perustuivat henkilökohtaiseen kokemukseen asumisesta, kiinteistöalasta ja kaupunkikehityksestä. Asiantuntemusta etsittiin esimerkiksi sosiaalisesta ja kohtuuhintaisesta asumisesta sekä asunnottomuudesta. 

Ojankoskella on pitkä historia asumisen ja kaupunkikehityksen parissa. Ennen Y-Säätiötä hän toimi VAV-konsernin toimitusjohtajana vuodesta 2010 alkaen. Tätä ennen hän työskenteli Vantaan kaupungin asuntotoimen johtajana kahdeksan vuoden ajan. Ojankoskella on taustaa myös kaupunkitutkimuksesta, ja hän on koulutukseltaan filosofian tohtori Turun yliopistosta. 

Iltapäivän ohjelma käynnistyi kahdella ajankohtaisella paneelikeskustelulla, joita fasilitoi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Keskustelujen jälkeen tilaisuus jatkui rennossa tunnelmassa verkostoitumisen, hyvän ruoan ja musiikin parissa. 

Asuminen hyvinvoinnin luojana 

Ensimmäisessä Koti hyvinvoinnin kulmakivenä -paneelissa käsiteltiin muun muassa lapsiperheköyhyyttä, asumisen kustannuksia ja osallisuuden merkitystä. Keskusteluun osallistuivat Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Suvi Tuomala, Pelastakaa Lapset ry:n johtava asiantuntija Tiina-Maria Levamo, Rauman kaupungin järjestökoordinaattori Janne Rantala sekä Silta-Valmennusyhdistys ry:n toimitus- ja arvojohtaja Kimmo Kumlander.  

Teemat ulottuivat lapsiperheköyhyydestä asumisen kustannuksiin, syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuteen. Tuomala nosti esiin kohtuuhintaisen asumisen merkityksen kaupunkien kehitykselle sekä yleishyödyllisten toimijoiden haasteet poliittisessa vastatuulessa. Levamo puolestaan korosti lasten äänen kuulemista asumista koskevassa päätöksenteossa ja puhui ahtaasta taloudellisesta liikkumavarasta, joka vaikuttaa monen lapsiperheen elämään.  

Rauman kaupungin näkökulmasta tarkasteltiin asuinympäristöjen kehittämistä ja häätöjen ehkäisyä. Rantala jakoi kokemuksia kunnallisesta yhteistyöstä ja pienien tekojen merkityksestä lähiympäristölle. Kumlander toi keskusteluun arjen tuen ja työllistymisen näkökulman ja kertoi Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnasta. 

Ratkaisuja asunnottomuuteen: mallien, palveluiden ja tutkimuksen äärellä 

Miten asunnottomuus kääntyy taas laskuun? -paneelissa syvennyttiin taas Asunto ensin -mallin tulevaisuuteen, ennaltaehkäisevään työhön sekä erityisryhmien tarpeisiin. Keskustelijoina olivat Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen, Rinnekotien asiakkuussuunnittelija Kimmo Hannus, Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen, Rikoksettoman elämän tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka sekä Y-Säätiön tutkijatohtori Riikka Perälä. 

Karvonen kuvasi Asunto ensin -mallin kustannusvaikutuksia ja inhimillisiä hyötyjä: pysyvä koti tuo turvaa ja vähentää muiden palveluiden tarvetta. Hannus kertoi työskentelystä paljon palveluita käyttävien ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa ja toi esiin myös alueelliset erot palvelujärjestelmän toiminnassa. 

Lehtonen avasi Asunto ensin -mallin keskeisiä periaatteita ja muistutti, että vaikka tilapäisratkaisuja välillä vaaditaan, painopisteen tulisi säilyä pysyvässä asumisessa ja tarvittavassa tuessa. Sunikka nosti esiin vailla asuntoa vankilasta vapautumista näkökulmaa. Hän korosti asteittaisen vapautumisen merkitystä asunnottomuuden ehkäisyssä ja uusintarikollisuuden vähentämisessä. 

Perälä täydensi keskustelua tutkimusnäkökulmalla: hän kertoi, miten suomalainen Asunto ensin -malliin pohjautuva asunnottomuustyö eroaa muiden Euroopan maiden tilanteista, joissa Asunto ensin -työ rajoittuu usein yksittäisiin hankkeisiin. Asuntoloilla, ja muilla väliaikaisilla ratkaisuilla, asunnottomuutta ei pystytä vähentämään ja asunnottomuus kasvaa nopealla tahdilla monessa maassa.   

Yhteistyön ja kohtaamisen voima 

Paneelikeskustelujen jälkeen iltapäivä jatkui rennossa tunnelmassa. Tilaisuudessa nautittiin hyvästä musiikista, herkullisista tarjoiluista ja ennen kaikkea arvokkaasta verkostoitumisesta alan toimijoiden ja vieraiden kesken. 

Kotien voima -tilaisuus osoitti, että asumisen haasteet ja asunnottomuuden ratkaisut vaativat moniäänistä keskustelua ja konkreettista yhteistyötä. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille ja yhteistyökumppaneille! 

Asunnottomien palvelut hyvinvointialueilla -selvitykseen haastateltiin asunnottomuutta kokeneita henkilöitä, joilla oli henkilökohtaista kokemusta asunnottomien palveluista. Selvityksen tehnyt vastaava koordinaattori Maria Degerman avaa työn taustaa:

Yhtenä Verkostokehittäjien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että asunnottomuutta kokeneet ihmiset saavat yhdenvertaisesti laadukkaita palveluja, missä päin Suomea tahansa. Keväällä 2023 kartoitettiin hyvinvointialueiden näkemyksiä asunnottomien palveluista. Keväällä 2025 katse käännettiin palveluiden käyttäjiin – asunnottomuutta kokeneisiin ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa.

Palveluiden heikot kohdat

Selvityksessä tunnistettiin sekä onnistumisia että heikkouksia palvelujärjestelmässä. Kun palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin, he kokevat saavansa tarkoituksenmukaista tukea ja tulevansa kohdatusti arvokkaaksi. Kunnioittavalla ja aidosti kuuntelevalla kohtaamisella on suuri merkitys kokemukselle palveluista.

Palveluiden saavutettavuus tunnistettiin selvityksessä puutteelliseksi. Kokemusasiantuntijat kertoivat, että tietoa palveluista on vaikea löytää esimerkiksi hyvinvointialueiden verkkosivuilta. Pienemmillä paikkakunnilla palveluihin pääsyä haastoi niiden pitkät etäisyydet ja heikko saavutettavuus julkisella liikenteellä. Apua joudutaan odottamaan liian pitkään, eikä tukea ollut tarjolla silloin, kun sitä tarvitaan.

Monet tarjolla olevista palveluista on suunnattu ensisijaisesti päihteitä käyttäville, minkä vuoksi muut asunnottomat kokevat usein jäävänsä palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tilapäiset majoitusratkaisut koetaan turvattomiksi ja epäinhimillisiksi ympäristöiksi. Yksityisyys ja henkilökohtainen tila ovat keskeisiä arvokkaan kohtelun elementtejä sekä edellytyksiä omien asioiden hoitamiselle ja elämänhallinnan palautumiselle.

Moni asunnottomaksi joutunut oli jäänyt vailla tukea kriisitilanteessa, vaikka avun tarve oli ilmeinen. Ennaltaehkäisevällä tuella ja nopealla reagoinnilla voitaisiin ennaltaehkäistä asunnottomaksi päätymistä.

Kohti vaikuttavampia palveluita

Asunnottomien palveluiden käyttäjien kokemuksien kautta esiin tulleisiin ongelmakohtiin esitetään selvityksessä joukko suosituksia. Palveluiden heikko saavutettavuus on yksi selvityksen keskeisistä havainnoista, mikä näkyy myös suosituksissa.

Hyvinvointialueiden verkkosivuilla tulisi kertoa selkeämmin asunnottomille suunnatuista palveluista. Palvelut on tärkeää nimetä ymmärrettävästi, jotta tieto niistä on helposti löydettävissä. Asunnottomille tulisi perustaa matalan kynnyksen neuvontapalveluita tai kriisipisteitä, johon voi hakeutua kriisitilanteessa ilman ajanvarausta. Saavutettavuutta voi parantaa myös sosiaalityöntekijöiden osaamista vahvistamalla: kaikilla sosiaalityöntekijöillä tulee olla perustiedot, miten asunnotonta henkilöä voidaan auttaa ja mihin palveluihin ohjata.

Suosituksissa huomioidaan myös palvelutarjonnan laajentaminen ja palveluiden kehittäminen. Palveluiden tarjonnassa on tärkeää huomioida, että asunnottomuus koskettaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Palvelut eivät voi olla suunniteltu vain paljon päihteitä käyttäville, eikä kaikkia asunnottomia voi suunnata samoihin palveluihin. Mikäli tilapäismajoitusta joudutaan järjestämään, tulisi siellä olla mahdollisuus omaan tilaan ja rauhaan sekä varmistaa, että tuki- ja ohjauspalveluita on tarjolla. Asiakkaat tulee kohdata kunnioittavasti ja inhimilliseen vuorovaikutukseen tulee panostaa kaikissa palveluissa.

Asunnottomien palvelut hyvinvointialueilla -selvityksen havaintoja hyödynnetään Asunto ensin Verkostokehittäjien toiminnassa:

”Halusimme nostaa esiin kokemusasiantuntijoiden kokemuksia ja varmistaa, että heidän äänensä vaikuttaa tulevaisuuden palveluihin. Kun kuuntelemme heitä, joille palvelut on tarkoitettu, voimme yhdessä rakentaa toimivampaa, oikeudenmukaisempaa ja vaikuttavampaa asunnottomuustyötä”, kertoo Degerman.

Asunto ensin Verkostokehittäjät koordinoi valtakunnallisesti asunnottomuustyön verkostoja, tukee hyvinvointialueita asunnottomuuden vähentämisessä sekä järjestää maksuttomia, kaikille avoimia koulutuksia. Lisäksi se kokoaa ja jakaa ajankohtaista tietoa asunnottomuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

Y-Säätiö ja M2-kodit tunnetaan myös aiempaa paremmin. Erityisesti M2-Kotien tunnettuus nousi vuodesta 2023. Nyt lähes puolet suomalaisista tuntee M2-Kodit ainakin nimeltä, mikä tarkoittaa 26 prosentin kasvua aiemmasta tutkimuksesta.

”On hienoa todeta, että sekä Y-Säätiö että M2-Kodit koetaan luotettavina ja vastuullisina toimijoina. Kohtuuhintainen asuminen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä, ja tutkimuksen tulokset kertovat, että tämä työ huomataan ja sitä arvostetaan”, kertoo Y-Säätiön viestintä- ja markkinointijohtaja Minna Pääkkönen.

Hyvä hinta-laatusuhde vuokra-asumisessa

”Se, että M2-Kotien maine on noussut johdonmukaisesti, kertoo onnistuneesta ja pitkäjänteisestä työstä vuokramarkkinoilla. Kohtuuhintainen asuminen on erittäin ajankohtainen ja tärkeä kysymys monelle suomalaiselle, ja olemme tyytyväisiä, että M2-Kodit tunnistetaan tässä kentässä positiivisesti”, Pääkkönen jatkaa. 

Y-Säätiö on asuntomäärältään Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja ja tarjoaa kohtuuhintaista vuokra-asumista yli 60 paikkakunnalla. M2-Kodit on Y-Säätiön omistama tytäryhtiö, joka vuokraa yli 11 600 kohtuuhintaista asuntoa ympäri Suomen. Lisäksi Y-Säätiö toimii aktiivisesti asunnottomuuden poistamisen ja ehkäisyn edistämisessä Suomessa sekä kansainvälisesti. 

Luottamus & Maine 2025 -tutkimuksen toteutti T-Media huhti-toukokuussa 2025. Suuren yleisön tutkimukseen vastasi 1 169 suomalaista. Tulokset ovat vertailukelpoisia aiempien vuosien tutkimusten kanssa.