Y-Säätiö haluaa suojella luonnon monimuotoisuutta

  • 29.8.2022
  • Blogi

Mehiläisiä, hyötykasveja ja ennallistettuja pihoja. Vihertyötämme ohjaa pian luonnon monimuotoisuutta suojeleva periaate, bloggaa kestävän kehityksen asiantuntija Tia De Godzinsky.

Olemme sitoutuneet strategiassamme siihen, että olemme hiilineutraali toimija vuoteen 2035 mennessä. Lähivuosina teemme monia päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Tämän ohella haluamme kiinnittää huomiota myös luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen.

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa sekä lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Luonnon monimuotoisuuden tärkeys ihmiselle korostuu, kun puhutaan luonnon tuottamista palveluista ja tuotteista, ekosysteemipalveluista. Näitä ovat esimerkiksi vesi, ruoka, lääkkeet ja energia.

Asuntotoimijoiden näkökulmasta luonnosta tulevat myös tarvikkeet, joilla rakennamme ja remontoimme ihmisille koteja. Huomioimme myös sen, että tontit, joille rakennutamme sekä talojemme pihat ovat merkittäviä paikkoja suojella luonnon monimuotoisuutta.

Teemme tekoja luonnon monimuotoisuuden puolesta

Meillä on käynnistynyt tänä kesänä projekti, jonka lopputuloksena syntyy Kestävän viherhoidon käsikirja. Käsikirja luo kestävän viherhoidon periaatteet uudisrakennusten ja olemassa olevien kiinteistöjemme viheralueiden hoitoon. Käsikirjalla on alustavasti neljä tavoitetta:

  • Lisätä luonnon monimuotoisuutta omistamiemme kiinteistöjen tonteilla
  • Rakentaa kestäviä ympäristöjä
  • Sopeutua ympäristön muutoksiin
  • Vahvistaa asukkaiden luontosuhdetta

Käytännössä nämä tarkoittavat esimerkiksi pölyttäjäystävällisiä puutarhoja, ennallistamista ja monipuolista kasvilajistoa. Rakennushankkeissa puolestaan suojellaan esimerkiksi rakennettavan ympäristön monimuotoisuutta. Näitä tavoitteita kohti työskentelemme jo nyt.

Y-Säätiössä on käynnissä Elonkirjotalo-hanke, jossa tutkitaan, miten puukerrostalon teknisillä ja tilallisilla ratkaisuilla voidaan suojella luonnon monimuotoisuutta ja pienentää asumisen hiilijalanjälkeä.

Tänä kesänä Pohjois-Pasilaan Y-Säätiön M2-Kotien kiinteistön huoltoparvekkeelle muutti mehiläispesä. Haluamme tämän kokeilun kautta lisätä kaupunkiympäristössä pölyttäjäystävällisyyttä ja pörriäistietoisuutta. Satokauden päätteeksi pidämme talon asukkaille hunajamaistiaiset ja tilaisuudessa kerrotaan luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu vaatii tekoja

Luonnon tuottamat ekosysteemipalvelut ovat elintärkeitä myös taloudelle, sillä Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvainen monimuotoisesta luonnosta. Esimerkiksi pölytyspalveluiden (kuten perhoset ja kimalaiset) heikentyminen voi aiheuttaa jopa 577 miljardin dollarin vuosittaiset menetykset globaalissa maataloudessa.

Viime vuonna julkaistun Dasguptan tuottaman raportin mukaan (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review) luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Eliölajeja kuolee nykyään sukupuuttoon keskimäärin 100–1 000 kertaa nopeammin kuin viimeisten useiden miljoonien vuosien aikana.

Dasguptan raportti myös arvioi, että ympäristölle haitalliset tuet ovat vuositasolla 4 000–6 000 miljardia dollaria, kun taas vastaavasti luontoa suojelevat toimenpiteet ja investoinnit ovat suuruudeltaan vain 78–143 miljardia dollaria vuodessa. Ekosysteemipalvelut ovat hupenemassa, ja monet kriittisen tärkeät ekosysteemit lähestyvät hälyttävää tilaa. Suomessakaan ei tilanne ole sen parempi. Uhanalaisuusselvityksen mukaan joka yhdeksäs laji on Suomessa uhanalainen, Suomen luontotyypeistä joka toinen.

Ei siis ole ihme, että biodiversiteetti on viime aikoina nostettu ilmastonmuutoksen rinnalle isosti keskiöön. Ihmiskunta on havahtunut siihen, että jatkamalla näin emme tuhoa pelkästään ympäristöämme, vaan teemme saman myös itsellemme.

Olemme ottaneet ison askeleen kohti ekososiaalista sivistystä eli alamme sisäistämään, että omat oikeutemme ja velvollisuutemme riippuvat täysin toisten ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista. Mutta pelkkä tietoisuus ei riitä, vaan organisaatioilta ja ihmisiltä tarvitaan tekoja, jotta asiat muuttuvat.