Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari kokosi alan toimijat keskustelemaan asumisen turvaamisesta

Seminaarin avasi päivän puheenjohtajana toiminut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn johtaja Jarmo Lindén, joka esitteli samalla ARAn tulevaisuuden näkymiä. Hän totesi, että erityisryhmien investointiavustukseen on kehyspäätösten jälkeen käytettävissä vain 15 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2025 alkaen.

Suomen valtiovallan videotervehdyksessä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painotti hallituksen päätösten merkitystä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä ja tukipalvelujen saatavuudessa. Mykkäsen mukaan 10 miljoonan euron lisärahoitus olisi tulossa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön kehittämiseen.

Helsingin kaupungin apulaispormestari ja pitkäaikaisasunnottomuusohjelman puheenjohtaja Daniel Sazonovin kertoi puheenvuorossaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman tärkeydestä ja valtionavustusmahdollisuuksista asunnottomuushankkeille. Hänen mukaansa kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on keskeistä ohjelman onnistumisessa. Sazonov nosti kuitenkin esille häätöjen määrän kasvun ja huomautti, että ne alkoivat lisääntyä jo ennen sosiaaliturvaan tehtyjä muutoksia vuokratasojen ja elinkustannusten nousun seurauksena. On tärkeää pysähtyä tarkastelemaan häätöjen kasvua ja sen taustalla olevia syitä.

Seminaarin neljännen puheenvuoron piti erityisasiantuntija Jarkko Nieminen sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Steasta. Nieminen käsitteli tulevia leikkauksia avustuksiin ja selitti, että avustusten myöntäminen tullaan porrastamaan niiden suuruuden mukaan. Stean toiminnallisten avustusten kautta rahoitetaan muun muassa asunnottomille suunnattuja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, asumisneuvontaa ja asumiskurssitoimintaa, kun taas investointiavustukset on tarkoitettu suoraan asuntojen hankintaan.

Seminaariin vuokralaisen arjen näkökulmaa toi videotervehdyksellään Anne Viita Vuokralaiset VKL ry:stä. Hän nosti esille puheenvuorossaan kiristyneen taloustilanteen vaikutuksia, jotka ovat saaneet perheet yhä suurempaan ahdinkoon. Viita nosti esiin yhteydenottojen ja häätöjen merkittävän kasvun sekä perheiden siirtymisen pienempiin asuntoihin, mikä uhkaa heidän turvaverkkojaan ja lisää arjessa koettavaa stressiä.

Asunnottomuustyön vaikuttavuus

Lounaan jälkeen seminaarissa siirryttiin keskustelemaan asunnottomuustyön vaikuttavuudesta, kun RADAR –Rekisteritietoanalyysi asunnottomuuden ymmärtämiseksi ja vähentämiseksi -tutkimusprojektin tutkijat Elisabetta Leni Y-Säätiöstä ja Veera Niemi Turun yliopistosta esittelivät ensimmäisiä tutkimustuloksiaan. Tutkimus tarjoaa asunnottomuustyöhön konkreettista tietoa niistä poluista, jotka johtavat pitkäaikaisasunnottomuuteen, ja auttaa tarkastelemaan aiempia kehityslinjoja. Alustavien tutkimustulosten valossa vuokra-asuntojen ja tuen tarjoamisen on havaittu muuttavan ihmisten tapaa käyttää palveluja, mikä samalla alentaa kustannuksia.

Iltapäivän toisessa puheenvuorossa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Markus Paananen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta esitteli alueensa konkreettisia asunnottomuustyön toimia ja tulevaisuuden näkymiä. Hän nosti esiin huolestuttavan trendin nuorten ja maahanmuuttajien osuudessa asunnottomuudessa sekä häätöjen lisääntymisen erityisesti Espoon alueella.

Helsingin kaupungin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen avasi keskustelun ihmisten eriarvoisuudesta asunnottomuuden kontekstissa. Tammisen mukaan asunnottomuuden vähentäminen ei automaattisesti johda yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähenemiseen, ja hän korostaa, että tarvitaan sekä korjaavia että ennaltaehkäiseviä toimia pitkäaikaisasunnottomuuden ratkaisemiseksi. Hänen mielestään on elintärkeää keskittyä pitkäaikaisasunnottomuuden juurisyihin ja löytää keinoja tukea asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Tammisen puheenvuoron jälkeen käynnistyi paneelikeskustelu Y-Säätiön toimitusjohtajan Teija Ojankosken johdolla. Keskusteluun osallistuivat Helsingin kaupungin asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen, Turun yliopiston tutkija Veera Niemi sekä Suuntasi Päihdepalvelut Oy:n toimitusjohtaja Sanni Joutsenlahti.

Paneelissa Tamminen nosti esiin, kuinka päihde- ja mielenterveysongelmat, köyhyys sekä jatkuva pärjäämisen stressi ovat keskeisiä tekijöitä pitkäaikaisasunnottomuuden taustalla. Joutsenlahti ilmaisi huolensa maahanmuuttajien ja nuorten kasvavasta asunnottomuudesta sekä lapsiperheköyhyydestä. Niemi painotti tiedon jakamisen tärkeyttä poliittisen päätöksenteon tueksi ja kohtuuhintaisten asuntojen riittävyyttä asunnottomuuden poistamisessa. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että häätöjen lisääntyminen on vasta alkusoittoa ja tuloperusteinen asunnottomuus on jo kasvanut. Pelkkä asunto ei riitä, vaan tarvitaan yksilöllisesti räätälöityjä tukipolkuja, jotka edistävät toipumista ja yhteiskuntaan integroitumista.

Päivän toiseksi viimeisen puheenvuoron pitivät Sininauhasäätiön maahanmuuttaneiden toiminnan päällikkö Anna-Leena Myllylä ja tutkija Nasibeh Hedayati, jotka kertoivat maahanmuuttajien poluista asunnottomuuteen pääkaupunkiseudulla. Sininauhasäätiön tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten perheiden asunnottomuus on merkittävä ilmiö, ja erityisesti asunnon saamisen vaikeus ja piiloasunnottomuus herättivät huolta.

Päivän lopetuspuheenvuoron piti etäyhteyksillä Itävallasta neunerhausin toimitusjohtaja Elisabeth Hammer. Sosiaalisilla innovaatioilla ja monitahoisella yhteistyöllä on merkitystä asunnottomuuden poistamisessa. Hammerin mukaan tehokas yhteistyö eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten kanssa, on keskeistä kestävien ratkaisujen löytämisessä. Kaiken ei tarvitse olla täysin uutta – meillä on jo useita hyviä ideoita, joita voimme rohkeasti toteuttaa ja kehittää eteenpäin.

Valtakunnallisen asunnottomuusseminaarin järjestivät yhdessä Asunto ensin Verkostokehittäjät, Espoon kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Y-Säätiö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. Y-Säätiö ja Asunto ensin Verkostokehittäjät kiittävät kaikkia seminaariin osallistuneita ja muita järjestäjiä.