SEGRA-hankkeessa tutkitaan tilanteita, joissa ihmiset joutuvat kaupunkikehityksen myötä muuttamaan pois asuinalueiltaan. Alustavien havaintojen perusteella pakkomuutto tuottaa prosessiin joutuville suurta epävarmuutta, bloggaa tutkijatohtori Riikka Perälä.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama SEGRA-tutkimushanke alkoi vuoden 2022 alussa. Y-Säätiö on mukana hankkeessa Tampereen ja Turun yliopistojen tutkimuskumppanina.

Hanke keskittyy tutkimaan asukkaiden paikaltaan siirtämistä. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ilmiöön on viitattu käsitteellä involuntary placement. Puhekielellä voidaan puhua pakkomuutosta.

Kyseessä on tilanne, jossa asukkaat ovat pakotettuja muuttamaan pois kodeistaan esimerkiksi asuinalueiden uudistamisen tai yksittäisten asuintalojen purkamisen myötä. Asukkailla ei ole myöskään välttämättä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, missä he tulevat jatkossa asumaan. Useissa tapauksissa kyseessä ovat ihmiset, joilla on taustallaan asunnottomuutta ja ehkä aikaisempiakin vastaavia tilanteita.

Pakkomuutot ja segregaatio kaupunkikehityksen negatiivisina ilmiöinä

Tutkimushankkeen kutsumanimi SEGRA viittaa segregaatioon, jolla tarkoitetaan varsinkin suurissa kaupungeissa ilmenevää asuinalueiden eriytymis- ja eriarvoistumiskehitystä.  Segregaatio voi näkyä esimerkiksi eri tulotaustaisten ihmisten asumisen keskittymisenä omilleen alueilleen tai eri asuinalueisiin liitettyinä ”hyvinä” tai ”huonoina” maineina.

Usein segregaatiosta puhutaan lähes itsekseen tapahtuvana ilmiönä, jossa asuinalueet kehittyvät luonnollisesti erilaisiksi esimerkiksi kaupungin asukkaiden tekemien asumisvalintojen myötä. Tosiasiassa segregaatiota voivat vahvistaa esimerkiksi politiikan tasolla tehdyt päätökset ja se voi olla myös positiivisiksi tarkoitettujen kehityskulkujen (asuinalueiden uudistaminen, asuintalojen korjaaminen) ei-tarkoitettu seuraus.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on nostettu esille segregaation yhteys vasten tahtoa ja yllättäen tapahtuviin paikaltaan siirtämisen prosesseihin ja pakkomuuttoihin. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa vanhoja vuokrataloja kunnostetaan tai puretaan, ja tilalle rakennetaan uutta, kalliimpaa asumista.

Tosiasiassa segregaatiota voivat vahvistaa esimerkiksi politiikan tasolla tehdyt päätökset ja se voi olla myös positiivisiksi tarkoitettujen kehityskulkujen (asuinalueiden uudistaminen, asuintalojen korjaaminen) ei-tarkoitettu seuraus.

Pahimmissa tapauksissa vanhat asukkaat ovat näissä tilanteissa pakotettuja muuttamaan, koska heillä ei ole enää varaa asua alueella. Tämä muutto kohdistuu puolestaan aikaisempaa asuinaluetta turvattomammille alueille, joka vahvistaa segregaatiota.

Yksittäisillä muutoksilla voi olla laajempia vaikutuksia

SEGRA-hankkeessa kiinnostuksen kohteena ovat pakkomuuttoihin liittyvät monitahoiset prosessit, joita tutkitaan muuttamaan joutuvien asukkaiden sekä kaupunkikehityksen näkökulmista.

Prosesseja tarkastellaan seuraavien kysymysten kautta:

  • Mihin paikaltaan siirretyt ihmiset esimerkiksi muuttavat ja kuinka paljon he voivat vaikuttaa tuleviin asumisratkaisuihinsa?
  • Miten he kotiutuvat uusille asuinalueilleen?
  • Minkälaista tukea ihmiset tarvitsevat ja saavat näissä tilanteissa?
  • Näkyykö tilanteissa merkkejä segregaatiosta?

Prosessien kuvaamisen lisäksi hankkeessa pyritään nostamaan esille kaikkein haavoittuvimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten asema, oikeudet ja ääni kaupunkien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Alustavien havaintojen perusteella pakkomuutto tuottaa prosessiin joutuville suurta epävarmuutta, varsinkin, jos tietoa uudesta asunnosta ei ole heti saatavilla. Asumissosiaalisen työn näkökulmasta havainnot kertovat tarpeesta ottaa ihmiset mukaan heitä koskeviin päätöksiin ja prosesseihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Alustavien havaintojen perusteella pakkomuutto tuottaa prosessiin joutuville suurta epävarmuutta, varsinkin, jos tietoa uudesta asunnosta ei ole heti saatavilla.

Kaupunkikehityksen näkökulmasta tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat viitteitä siitä, että paikallisilla ja yksittäisillä muutoksilla saattaa olla kauaskantoisia seurauksia laajempaan joukkoon ihmisiä. Esimerkiksi yhdellä alueella tapahtuvat asukkaiden paikaltaan siirtämiset näkyy myös muissa osissa kaupunkia ja palveluja niille tulevien uusien asukkaiden ja heidän palvelu- tai muiden tarpeidensa myötä.

SEGRA-hanke alkoi vuoden 2022 alussa ja kestää kaksi vuotta.  Hankkeen koko nimi on ”Segregaation ja asunnottomuuden vastainen asumissosiaalinen työ haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumis- ja palvelupoluilla”. Hanketta johtaa professori Kirsi Juhila Tampereen yliopiston MARGI-tutkimusryhmästä. Y-Säätiössä hankkeen tutkijana toimii blogin kirjoittaja tutkijatohtori Riikka Perälä. Lisää tietoa hankkeesta tavoitteista ja muista tutkijoista hankkeen verkkosivuilla

Mitä ajattelit jutusta?