Tutkimus: Asuminen tärkeä osa maahanmuuttajan kotoutumista

  • 24.5.2016
  • Uutinen

Marja Katiskon tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat arvostavat mm. toimivaa nettiyhteyttä ja naapurisuhteita.

Y-Säätiö on julkaissut Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijan Marja Katiskon tutkimuksesta raportin Suomesta tuli kotini – elämää suomalaisessa kerrostaloyhtiössä. Laadullisen haastattelututkimuksen tavoitteena on selvittää pakolaistaustaisten henkilöiden ja perheiden kokemuksia siitä, millaista oli asettua asumaan suomalaiseen kerrostaloyhtiöön 1990-luvulla. Tutkimuksesta selviää, että asuminen on tärkeä osa kotoutumisprosessia.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto on Suomessa vielä kansainvälisesti katsoen kohtalaisen uusi ilmiö. Valtaosalle suomalaisista pakolaisuus tuli tutuksi 1990-luvulla ensimmäisten suurten somalipakolaisryhmien saapumisen myötä. Vuonna 2015 Suomen maahanmuuttopolitikka sai uuden käänteen. Suomi on vastaanottanut vuoden 2015 loppupuolen ja 2016 alkuvuoden aikana jo 35 000 turvapaikanhakijaa. Arvioiden mukaan noin 35 % näistä hakijoista saa pysyvän oleskeluluvan Suomesta. Pakolaistaustaisen väestön asumiseen liittyvät kysymykset tulevat siis lähivuosien aikana olemaan merkittävä osa kotouttamistyötä.

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia sosiaalisia verkostoja pakolaistaustaisille ihmisille ja perheille muodostui kerrostaloyhtiössä, asuinalueella ja koko kaupungissa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, millaisia tarpeita heillä oli ja on asumisen suhteen ja ovatko asunnot vastanneet niitä.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia on, että kerrostalo ja sen asukkaat tarjoavat parhaimmillaan maahanmuuttajalle yhteisön ja linkin ympäröivään yhteiskuntaan. Myös maahan saapuneiden asumisen järjestäminen ja asumiseen liittyvän palvelujärjestelmän kehittäminen on tärkeä osa kotouttamistyötä. Asuminen läpäisee kaikki sosiaalisen elämän tasot: yksilöllisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen.

Hiljaisuuden kulttuuri murtuu taloyhtiöissä

Yksi kiinnostavista havainnoista oli, että kerrostaloissa vallitsee ns. kulttuurinen skripti eli käyttäytymismalli, joka maahanmuuttajien silmissä näyttäytyi tervehtimisen välttelemisenä ja vähäisinä sosiaalisina suhteina. Monet maahanmuuttajista olivat kuitenkin tutustumisessa aktiivisia ja saivat sen ansiosta naapureista jopa ystäviä. Edes yksi tuttu naapuri auttaa kotoutumisessa ja koetun asumisviihtyvyyden syntymisessä paljon.

Suurin osa konflikteista naapureiden kanssa liittyivät meteliin, kun esimerkiksi lapset leikkivät kovaäänisesti pihoilla. Myös yhteisten tilojen kuten pesutuvan käytössä oli väärinkäsityksiä ja sanaharkkaa naapureiden kesken. Maahanmuuttajat eivät kokeneet kuitenkaan kerrostalon tavoille oppimista vaikeana, eivätkä käytännöt eronneet merkittävästi heidän lähtömaistaan. Usein kysymys oli vain rohkeudesta pyytää neuvoja.

Haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä asuntoihinsa ja niiden varustelutasoon. Osalle jo se, että asunnossa on lämmintä ja turvallista, oli riittävä asia. Toimivat tietoliikenneyhteydet olivat monille haastateltaville tärkeitä, jotta he pystyvät olemaan yhteydessä lähtömaihinsa ja hoitamaan päivittäisiä asioita Suomessa.

Lataa ja lue koko raportti täältä:

Suomesta tuli kotini – elämää suomalaisessa kerrostaloyhtiössä (2016 VTT Marja Katisko, Diakonia-ammattikorkeakoulu)