Lepattava liekki

”Kaikki hyvinvointi ei käy kalliiksi. Esimerkiksi kunnioituksen osoittaminen toiselle ei paljon maksa. Miksi ihmeessä siitäkin vallitsee niukkuus? Vähän rispektii! Tämä mietelmä on peräisin Sata lausetta hyvinvoinnista -kirjasesta, jonka Y-Säätiö syksyllä julkaisi. Antti Kariston ja Jussi Simpuran mietelmät ja lausahdukset, joiden kanssa Vilja Tammisen valokuvat käyvät vuoropuhelua, muistuttavat väliin humoristisestikin niistä ilmaisista perusasioista, joita ilman todellista hyvinvointia ei synny: välittämisestä ja kanssaihmisten kunnioituksesta.

Tänä vuonna julkisuudessa on riittänyt uupumukseen asti puhetta sote-uudistuksesta, palvelurakenteista, kestävyysvajeesta ja enemmän kuin aikoihin myös maailmanpolitiikan epävarmuudesta. Julkisuudessa on näkynyt ja kuulunut paljon asiantuntijoita, jotka ovat kertoneet mitä pitäisi tehdä ja kriitikoita, jotka ovat kertoneet, mikä heidän mielestään on pielessä ja mitä ainakaan ei pitäisi tehdä. Kriitikoilla vain on ollut vähemmän kerrottavaa siitä, mitä pitäisi tehdä.

Ylipäätään ristiriita puheen ja tekojen välillä on kasvamassa. Suomeenkin on viime vuosina rantautunut useita Think tankejä, ajatushautomoita tai ajatuspajoja, joissa fiksut ihmiset ajattelevat ja puhuvat työkseen. Jotenkin vain tuntuu, että se mitä nyt tarvitaan on enemmänkin ”Do tankit”, organisaatiot, jotka käärivät hihat ja ryhtyvät tekemään.  Siihen joukkoon Y-Säätiö haluaa ilmoittautua: asunnottomuus kun ei poistu  ilman asuntoja.

Palataan vielä siihen hyvinvointiin, josta tämän tekstin aloitin. Hyvinvointi syntyy teoista ja työvälineet meillä on itse kullakin lähellä: oma sydän, kädet ja puhe. Pienistä teoista, joilla osoitamme läheisillemme ja kanssaihmisille kunnioitusta ja välittämistä syntyy pieniä hyviä kertomuksia, joista ajan myötä kasvaa jotain itseään suurempaa.

Joulu on välittämisen, hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa.  Jouluun liittyy paljon erilaisia symboleja ja mielikuvia. Minulle yksi tärkeimmistä on kynttilän elävä liekki haudalla. Se kertoo kaipauksesta poisnukkuneita läheisiä kohtaan, muistamisesta, mutta myös toivosta.  Onko meillä aikaa odottaa löytyykö vielä parempia keinoa kuin kanssaihmisten kunnioitus ja välittäminen suojelemaan ja ylläpitämään sitä pientä lepattavaa liekkiä, jota kutsutaan toivoksi paremmasta tulevaisuudesta?

Toivotan kaikille Y-Säätiön asukkaille, ystäville ja yhteistyökumppaneille Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Juha Kaakinen