Tarvittaisiin myötätunnon ja toimenpiteiden pandemia, jotta maailmanlaajuinen asunnottomuus saataisiin ratkaistuksi, bloggaa toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

“Pysy kotona” oli valtioiden ykkösneuvo kansalaisilleen, kun pandemiaksi tunnistettu koronavirus alkoi levitä. Erittäin yksinkertainen ja tehokas keino niille onnekkaille, joilla on koti, mutta ei asunnottomuudesta kärsiville.

Monille koronaviruksen leviäminen on ollut odottamaton ja pelottava kokemus, joka on tuonut arkeen hankaluutta ja epävarmuutta. Toisaalta siihen on pystynyt myös omin voimin varautumaan.

Kun monille meistä koronavirus on vain väliaikainen haaste, yhteiskunnan haavoittuvaisimmille jäsenille se voi olla kuolemaan johtava tragedia. Tässä asemassa ovat erityisesti asunnottomuutta kokevat ihmiset.

Kun monille meistä koronavirus on vain väliaikainen haaste, yhteiskunnan haavoittuvaisimmille jäsenille se voi olla kuolemaan johtava tragedia.

Koronavirus on tuonut valoon globaalin asumisen kriisin kaikessa sen karuudessaan. Jylläävä pandemia on kriisiyttänyt asunnottomien palvelut suurimmassa osassa valtioita. Samalla se on osoittanut, kuinka haavoittuva väliaikaisiin majoitusratkaisuihin perustuva palvelusysteemi on.

Koronavirus vaikuttaa rajusti asunnottomuutta kokeviin

Tuore yhdysvaltalaistutkimus (Dennis Culhane & al) osoittaa koronaviruksen rajun vaikutuksen asunnottomuutta kokeviin ja heille suunnattuihin palveluihin.

Tutkijat arvioivat, että 3 400 asunnottomuutta kokevaa ihmistä tulee kuolemaan pandemiaan Yhdysvalloissa. Jotta kaikille kaduilla eläville saadaan tilapäinen majoitus, tarvitaan 400 000 uutta yksikköä sekä yksittäisiä majapaikkoja sairastuneille. Lisäksi on tarve vähentää olemassaolevien yömajojen vuodepaikkoja.

Arvioidut kulut pelkästään tälle vuodelle ovat 11,5 miljardia dollaria.

Tähän mennessä toimet asunnottomuudesta kärsivien ihmisten ja heitä auttavien työntekijöiden turvaamiseksi ovat vaihdelleet laajasti.

Toisessa ääripäässä ovat kaupungit, jotka ovat sakottaneet kaduilla asuvia ihmisiä ja tyhjentäneet epäviralliset leirit pakottaen ihmiset yöpymään jo ennestään täysissä asuntoloissa. Las Vegasissa asuntola jouduttiin sulkemaan virustartunnan vuoksi ja siellä yöpyneet majoitettiin tyhjälle parkkipaikalle.

Tähän mennessä toimet asunnottomuudesta kärsivien ihmisten ja heitä auttavien työntekijöiden turvaamiseksi ovat vaihdelleet laajasti.

Kuitenkin myös toivoa antavia esimerkkejä löytyy. Jotkut kaupungit ovat hyödyntäneet tyhjien hotellien sänkyjä yöpaikkaa vailla olevien ihmisten majoittamiseen. Myös asuntoloita ja hätämajoituspaikkoja on järjestelty uudelleen niin, että sosiaalisten kontaktien välttäminen on mahdollista.

Maaliskuussa Britannian hallitus jopa painosti paikallishallintoja asuttamaan asunnottomia ihmisiä seuraavaan viikonloppuun mennessä! Asunnottomuus on siis todella mahdollista poistaa.

Millainen on epidemian jälkeinen maailma?

Vaikka tällä hetkellä yritämme yhä selvitä kriisin hallinnasta, on silti katsottava jo eteenpäin COVID-19-epidemian jälkeiseen, kiistatta erilaiseen maailmaan. Globaalia taantumaa ei voida välttää. Se iskee kaikista pahimmin köyhiin ja matalatuloisiin kotitalouksiin.

Vaikka tällä hetkellä yritämme yhä selvitä kriisin hallinnasta, on silti katsottava jo eteenpäin COVID-19-epidemian jälkeiseen, kiistatta erilaiseen maailmaan.

On kuitenkin myös vaihtoehtoisia näkymiä, miltä tulevaisuus saattaa näyttää. Pahimmassa tapauksessa eriarvoisuus kasvaa ja asunnottomuus lisääntyy dramaattisesti erityisesti niissä maissa, joissa kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa on laiminlyöty.

Silti myös toiveikkaampi tulevaisuudennäkymä on mahdollinen.

Kuten olemme viime aikoina saaneet nähdä, jopa äärimmäiset toimenpiteet ovat kriisin aikana mahdollisia. Sekä valtiot sekä kansainväliset rahoitusinstituutiot ovat luvanneet ennennäkemättömiä taloudellisia tukipaketteja kärsiville talouksille.

Voisiko tämä luvattu taloudellinen elvytys synnyttää sivutuotteenaan myös globaalin liikkeen, joka ajaisi asunnottomuuden poistamista? Talouden uudelleenrakentamisessa myös rakennusprojekteilla voi olla merkittävä rooli.

Voisiko tämä luvattu taloudellinen elvytys synnyttää sivutuotteenaan myös globaalin liikkeen, joka ajaisi asunnottomuuden poistamista?

Tiedämme, että asunnottomuuden poistaminen vaatii pysyviä ja kohtuuhintaisia asumisratkaisuja. On täysin mahdollista yhdistää talouden elvyttäminen sekä maailmanlaajuinen eriarvoisuuden vähentäminen ja asunnottomuuden poistaminen.

Päätöksentekijöiden on nyt tehtävä valinta noidankehän ja hyvää ruokkivan kehityksen väliltä.

Tutkijat ovat osoittaneet, että myötätunto tarttuu sosiaalisissa verkostoissa ihmisestä toiseen, ja että sillä on positiivisia vaikutuksia. Vahvistamalla ja levittämällä myötätuntoa, voimme hidastaa myös tarttuvan taudin leviämistä.

Teksti on alunperin julkaistu englanniksi osana OECD Forumin koronavirusepidemiaan liittyvää juttusarjaa.

Mitä ajattelit jutusta?