Kevätseminaarissa päivitettiin asunnottomuustyön tilannekuva

Asunnottomuuden poistaminen ja ennaltaehkäisy

Kevätseminaarin aluksi Helsingin apulaispormestari ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävän ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov esitti tilannekuvan pitkäaikaisasunnottomuudesta Suomessa ja esitteli ohjelman tavoitteita ja työtä.

Sazonov korosti käynnistyneen ohjelman erityisyyttä aiempiin verrattuna. Onnistuneet asunnottomuusohjelmat ovat mahdollistaneet, että tavoitteeksi voitiin asettaa pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen. Toiminnan vakiinnuttaminen on välttämätöntä tavoitteen pysyvyyden varmistamiseksi: asunnottomuutta ei tule päästä kasvamaan, kun tavoitteet on saavutettu. Ohjelmassa halutaan luoda toimiva kokonaisuus sekä prosessit, jotta Suomeen ei pääsisi syntymään uutta pitkäaikaisasunnottomien joukkoa.

Toinen, ja keskeisin, erityispiirre hallituksen asunnottomuusohjelmassa on hyvinvointialueuudistuksen tuoma sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille.

”Dramaattisen merkittävä taitekohta, joka voidaan hoitaa onnistuneesti tai vaihtoehtona on, että romutetaan valtava määrä asioita, joita  on rakennettu vuosikymmenten aikana”, kuvasi Sazonov muutoksen merkitystä asunnottomuustyön kannalta.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vaihdettiin näkökulma asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn Aran Vilja Kamppilan ja Mirka Järvisen puheenvuorossa. He esittelivät hallitusohjelman käynnistämää asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kokonaisuutta, jossa keskitytään kuntien Ara-yhteisöjen ja hyvinvointialueiden osaamisen vahvistamiseen asumisen turvaamisessa, asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen ja häätöjen vähentämiseen.

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kokonaisuudessa muun muassa vahvistetaan kuntien osaamista asunnottomuuskyselyyn vastaamisessa, sekä tietojen hyödyntämisessä. Asumisneuvontaa kehitetään ja vahvistetaan sen juurruttamista osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluita. Häätöjen ennaltaehkäisyä tukevaa tietoa kootaan eri tomijoiden hyödynnettäväksi verkkosivuille ja autetaan Ara-yhteisöjä ottamaan käyttöön toimintamalli vuokranmaksuongelmien varhaisessa puuttumisessa. Toimintaan ei ole osoitettu erillistä määrärahaa, ja toteutus tapahtuu Aran resursseilla.

Asumisen tuet pienenevät ja turva vähenee

Kelan juristi Rita Lääkkölä ja erityissuunnitteluja Venla Hietala käsittelivät puheenvuorossaan asumisen tukien muutosten vaikutuksia. Puheenvuorossa todettiin, että muutosten myötä vastuuta siirretään merkittävästi asiakkaalle, eli ihmisille, jotka eivät selviä asumisestaan ilman tukea. Perusturvaetuuksien leikkaukset vaikuttavat eniten yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloon ja kokonaisvaikutusten on arvioitu iskevän pahiten entuudestaan heikommassa asemassa oleviin.

Lainmuutokset ohjaavat yhä useampia etsimään edullisempia asuntoja ja tämä heijastuu myös muualle: edullisten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa, tarve asumiseen liittyvälle ohjaukselle ja neuvonnalle julkisissa palveluissa kasvaa ja pienituloisten alueellinen keskittyminen eli segregaatio voi vahvistua.

Puheenvuorossa nostettiin esille seuraukset, mitä tapahtuu, jos perustoimeentulon asiakas ei etsi edullisempaa asuntoa riittävän aktiivisesti. Tilanteessa asumismenoja kohtuullistetaan ja asumisnormin ylittävä osuus on maksettava muista tuloista, eli säästettävä muusta kulutuksesta. Toimeentulotuen asiakkaiden taloudellinen tilanne on tiukka ja hallituksen esityksessä ennakoitiin, että vuokranmaksukyvyn heikkeneminen ja vuokravelan kertyminen voivat yleistyä muutosten myötä. Tämän arvioidaan lisäävän häätöjen määrää vuokravelkojen kertymisen seurauksena.

Asunnottomuuden poistamisen alueelliset erot

Helsingin suunnitelmien etenemistä asunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2025 mennessä esitteli asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen. Helsinki on asettanut tavoitteekseen poistaa asunnottomuus vuoden 2025 loppuun mennessä.

Vuonna 2023 Helsinki oli hieman jäljessä tavoiteaikataulusta yksin elävien asunnottomuutta kokevien osalta. Asunnottomien perheiden ja pariskuntien osalta välitavoitteet saavutettiin. Helsinki on suunnitelmassaan määrittänyt, että asunnottomuuden poistamisen tavoite käytännössä tarkoittaa enintään 200 yksin elävää asunnotonta, joista 50 voi olla pitkäaikaisasunnotonta, eikä yhtäkään asunnotonta perhettä tai pariskuntaa. Paperittomia tai liikkuvaa EU-väestöä ei oteta huomioon tavoiteluvuissa.

Tamminen arvioi, että asunnottomuuden poistaminen tavoitellussa aikataulussa ei ole helppoa. Vaikeuskerroin voi nousta ja asiakkaiden profiili muuttua, kun pitkäaikaisasunnottomien ryhmä pienenee vuotta 2025 kohti. Lisäksi yhteiskunnallisten ja politiikkatoimista seuraavien muutosten odotetaan nostavan asunnottomuuden riskiä.

Seminaarin viimeisessä esityksessä Y-Säätiön erityissuunnittelija Maria Degerman esitteli Asunto Ensin Verkostokehittäjien viime vuonna julkaistua selvitystä asunnottomuustyön järjestämisestä ja asunnottomien palveluista hyvinvointialueilla.

Degerman esitti huolensa palvelujen saavutettavuudesta hyvinvointialueilla. Tietoa asunnottomille tarjottavista palveluista on vaikea saada, mikä on merkittävä ongelma asunnottomuutta kokeville. Palveluiden keskittäminen alueilla jättää käytännössä osan asunnottomista palveluiden ulkopuolelle. Jos asunnottomat siirtyvät palveluiden perässä heille vieraisiin kaupunkeihin, jossa heillä ei ole minkäänlaisia verkostoja, voi seurauksena olla uudenlaisia haasteita näillä alueilla.

Selvityksen mukaan hyvinvointialueiden välillä on isoja eroja asunnottomien palveluissa ja minkälaisia asumisratkaisuja asunnottomuutta kokeville on tarjolla. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyössä ja vastuunjaossa on eroja. Jos yhteistyö ei toimi, asunnottomuustyö jää rajapinnalle hyvinvointialueiden ja kuntien vastuiden väliin. Esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä löytyi myös: rajapinnoista voidaan tehdä yhdyspintoja, kun yhteistyötä tiivistetään.

EU:n rooli asunnottomuuden poistamisessa

Seminaariyleisö pääsi seuraamaan päivän päätteeksi paneelikeskustelua, jossa teemana oli EU:n merkitys asunnottomuuden poistamisessa. Ennen varsinaista paneelia Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen esitti videotervehdyksen johdantona teemaan. Panelisteina olivat eurovaaliehdokkaat Ted Apter Kokoomuksesta, Riku Nieminen Vasemmistoliitosta ja Maria Ohisalo Vihreistä sekä EU:n alueiden komitean jäsen Mikko Aaltonen Vasemmistoliitosta.

Paneelikeskustelussa nostettiin keskeisimmiksi kysymyksiksi EU:n mahdollistamat rahoitusvaihtoehdot asunnottomuutta poistavalle ja ennaltaehkäisevälle toiminnalle ja minkälaisia kirjauksia asunnottomuuden poistamisesta ja toimenpiteistä tehdään komission työohjelmaan. Suomalaisille europarlamentaarikoille nähtiin mahdollisuuksia tulevalla kaudella nostaa esiin Suomen asunnottomuustyön tuloksia ja vahvistaa täällä tehtävää työtä EU:n tuella.

Y-Säätiö kiittää kaikkia Asunto Ensin Verkostokehittäjien kevätseminaariin osallistuneita hienosta päivästä ja hyvistä keskusteluista.