Hallituksen väistyvä puheenjohtaja Matti Harjuniemi: “Y-Säätiöllä on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta myös rahkeita toteuttaa ne”

Vuodesta 2015 asti Y-Säätiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Harjuniemi on todistanut ylpeänä osaamisen ja työn laadun jatkuvaa kehitystä säätiössä.

Viimeisen seitsemän vuoden ajan Matti Harjuniemi on ollut mielenkiintoisessa risteyskohdassa. Rakennusliiton pitkäaikaisena puheenjohtajana ja Y-Säätiön hallituksen puheenjohtajana hän on seurannut, miten Y-Säätiö on tarjonnut yhä enemmän asuntoja niitä tarvitseville ja kirittänyt rakennuttamisen laatua.

Samalla väistyvä hallituksen puheenjohtaja on todistanut säätiön kasvua, joka puolestaan on mahdollistanut liudan hienoja asioita. Asuntokanta on kasvanut ja asunnot ovat korkealaatuisia. Osaaminen esimerkiksi rakennuttamisessa, kiinteistönhoidossa ja ylläpidossa on mennyt runsaasti eteenpäin.

Harjuniemi on tyytyväinen siihen, että säätiössä on ammattitaitoista väkeä perustehtävän toteuttamiseen, uusien kokeilujen ideoimiseen ja asunnottomuuden ilmiöiden tutkimiseen.

“Y-Säätiöllä on hieno, Asunto ensin -periaatteen mukainen filosofia: oma asunto on ihmisoikeus. Säätiöllä on myös tarpeeksi vahvat hartiat toimia filosofian mukaisella tavalla”, hän sanoo.

Matti Harjuniemen kuva
Matti Harjuniemen kausi Y-Säätiön hallituksessa tulee päätökseen. Kuva Salla Puhakka

Hiilineutraalius on arvokas mutta vaikea tavoite

Y-Säätiön strategiassa linjataan, että toiminta on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Säätiö pyrkii myös vaalimaan luonnon monimuotoisuutta uusien asuntojen rakentamisessa. Hiilineutraaliustavoite on Harjuniemen mukaan arvokas mutta vaativa.

Hänen mukaansa Y-Säätiössä tehdään tavoitteen eteen kuitenkin todella hyvää työtä. Rakentamisen ja asumisen hiilikuormitusta arvioidaan ja lasketaan asianmukaisilla malleilla. Rakennusten energiatehokkuutta, kiinteistöjen korjaamista ja eri lämmitysvaihtoehtoja suunnitellaan huolellisesti. Samat laskelmat kuitenkin asettavat tulevaisuuden tavoitteille melko kalliin hintalapun.

“Hiilineutraalius maksaa. Samalla Y-Säätiön toiminnan perusta on pitää asuntojen vuokrat kohtuullisina ja asukkaiden maksukykyä vastaavina. Vuokratulot puolestaan ovat säätiön pääasiallinen tulolähde. Sen sijaan, että vouhotamme liput liehuen kohti vihreää yhteiskuntaa, suunnittelemme tarkkaan, miten tämä yhtälö ratkaistaan”, Harjuniemi sanoo.

Kaupungistuminen vauhdittaa asuntojen rakentamista kasvukeskuksissa

Siirtymä hiilineutraaliuteen oikeudenmukaisella tavalla on siis yksi Y-Säätiön tärkeimmistä tavoitteista seuraavina vuosina. Matti Harjuniemi muistuttaa, ettei perustyö ei kuitenkaan lopu – ainakaan ihan heti.

“Jatkossakin täytyy tehdä kovasti hommia sen kanssa, että asuntoja riittää niitä tarvitseville. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että yhteiskunnassa täytyy olla tavallista valtion tukemaa asuntotuotantoa, jotta asunnottomuutta voidaan kitkeä”, hän sanoo.

Myös alati vahvistuva kaupungistuminen edellyttää Y-Säätiöltä toimintavalmiutta. Asuntoja täytyy tulevaisuudessakin rakentaa ja vuokrata siellä, missä niille on eniten kysyntää.

“Säätiön täytyy arvioida, missä omaa olemassaolon tarkoitusta voi toteuttaa tehokkaimmin. Jos asunnot ovat väärässä paikassa, niistä ei ole hyötyä perustavoitteelle – eli sille, että jokaisella on koti Suomessa”, Harjuniemi summaa.


 

Matti Harjuniemen kolme tärkeintä oppia asunnottomuustyöstä

1. Asunnottomuutta ei kitketä, jos asuntoja ei ole tarpeeksi.

“Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kestävin tapa poistaa asunnottomuutta on taata riittävästi asuntoja. Tavallisten, kohtuuhintaisten kotien ja tuetun vuokra-asumisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tämän työn pääasia.”

2. Kun ihmisellä on oma vuokrasopimus, ollaan jo pitkällä asunnottomuuden poistamisessa.

“Asunto ensin -periaate tuottaa niin paljon hyvää. Jos ihmisellä on oma nimi ovessa ja vuokrasopimuksessa, hänelle on mahdollista järjestää tilanteen edellyttämää tukea. Kun ihmisellä on katto pään päällä, hänellä on hyvä mahdollisuus saada elämän muut asiat järjestykseen.”

3. Kuten kaikki yhteiskunnallinen edistys, asunnottomuuden poistaminen vaatii yhteistyötä.

“Y-Säätiön ja sen kumppaneiden työ asunnottomuuden poistamisessa on erinomainen esimerkki siitä, miten pitkälle hyvin koordinoitu ja suunniteltu yhteistyö kantaa.”


Y-Säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä. He edustavat Y-Säätiön perustaneita organisaatioita. Hallituksen jäsenistä yli puolet edustavat muita kuin julkisyhteisöjä. Hallituksen jäsenet valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenyys voi kestää enintään 12 vuotta.

Lue myös:

Toimitusjohtaja Juha Kaakinen jää eläkkeelle: “Y-Säätiön ainutlaatuisuus piilee yhdessä tekemisessä”

Mitä ajattelit jutusta?