Asuntotakuu Nuorisotakuuseen!

Koti on ihmisarvoisen elämän kulmakivi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi asumisen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Me Nuorisoasuntoliitossa kannamme erityistä huolta nuorista, joiden itsenäinen elämä on vasta alussa. Nuorten elämäntilanne on myös valtaväestöä alttiimpi erilaisille muutoksille. Nuoruuteen liittyy itsenäistymisen lisäksi liikkuvuus koulutus- ja työmarkkinoilla, ja tämähän näkyy nuorten asumistarpeissa. Nuoret aloittavat itsenäisen asumisen lähes poikkeuksetta vuokra- asunnossa. Siksi he ovat yliedustettuina vuokra-asuntomarkkinoilla: alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista vuokralla asuu kolme neljästä, kun koko väestöstä vuokralla asuu vain kolmannes.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on tarjolla edelleen aivan liian vähän. Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias. ARAn selvityksen (2013) mukaan nuorten asunnottomien määrä on vuodessa lähes kaksinkertaistunut – heitä on jo 2 050. Yli 60 % asunnottomista asuu pääkaupunkiseudulla.

Yksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen  kärkihankkeita on nyt vuoden voimassa ollut Nuorisotakuu. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuussa ei puhuta mitään asumisesta ja se on asia johon mm. Nuorisoasuntoliitto yrittää vaikuttaa. Asumisen ongelmaan on tartuttava samalla kun ratkaistaan nuorten opinto- ja työelämän jatkuvuuden ongelmaa, sillä ilman kotia ei muukaan yhteiskunnallinen toimiminen pitkään onnistu. Jos nuorisotakuu ei huomioi asumista, ei se ole kestävä väline nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Asuminen on otettava mukaan nuorisotakuuseen. Valtion on huolehdittava kuntien rakentamisen tukemisesta. Kuntien on otettava aktiivinen ote kaavoitus- ja maapolitiikasta ja varattava riittävästi ARA-hintaisia tontteja vuokra-asuntotuotantoon. Mutta riittävätkö nämä toimet? On kehitettävä myös uusia toimintamalleja nuorten asumisen varmistamiseksi. Pitäisikö rakennuttamisen lisäksi tehdä jotain muutakin että ongelma saataisiin oikeasti ratkaistua? Voitaisiinko osa pääkaupunkiseudun miljoonasta tyhjästä toimistoneliöstä muuttaa asuinkäyttöön?

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnalla vaikutetaan suoraan myös koulutus- ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Tavalliset työssäkäyvät nuoret ovat erityisryhmä, jonka tulot ovat pienet ja elämäntilanteen muutokset saattavat helposti aiheuttaa asumisen kriisin  kun puskurirahastoa, vakituista työtä tai omaa asuntoa ei useimmiten ole. Nuoret tarvitsevat pieniä, kustannustehokkaita ja käytännöllisiä asuntoja keskeisiltä paikoilta hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Myös tukea asumiseen tarvitaan entistä enemmän.  Vaikka osa nuorista pärjää hyvin itsenäisen elämän kynnyksellä, kaikilla nuorilla ei ole tarvittavia elämänhallinnan taitoja itsenäisen asumisen onnistumiseen.

Viime vuoden lopussa, ihan vuoden viimeisenä päivänä, sai 70 nuorta kodin Espoon Lintuvaarasta, kun Nuorisoasuntoliiton omistaman Alkuasunnot Oy:n nuorisoasuntokohteeseen päästiin muuttamaan. Nämä onnelliset 70 alle 30-vuotiasta työssäkäyvää tai työelämään astuvaa nuorta ovat onnellisia, sillä jokaista kämppää haki n. 40 nuorta. ”Jos et sä pysty asumaan alueella, jossa niitä työ- tai opiskelupaikkoja on, niin sehän tulee mahdottomaksi se tilanne ”, sanoi espoolainen Roope Nyqvist uudenvuodenaattona muuttaessaan Lintuvaaran nuorisoasuntokohteeseen. Kunpa Nuorisotakuu sisältäisi asuntotakuunkin. Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon, myös nuorilla. Nuorisotakuun takaamaa työ-, opiskelu- tai kuntoutuspaikkaa on aika mahdoton ottaa vastaan jos täytyy koko ajan miettiä, missä viettää seuraavan yönsä. Kaikki lähtee kotoa, myös tässä asiassa.

kirjoittaja on Minna Vierikko, Nuorisoasuntoliiton pääsihteeri