Asuntoja ja hyvinvointia

Asunnottomuuden poistamisen keskeisin perustelu on kaikille kuuluva ihmisarvo. Jokaisella meistä tulee olla mahdollisuus ja oikeus tulla kohdelluksi arvokkaasti. Ihmisarvoon kuuluu, että jokaisella on paikka, jossa olla ja elää.

Asunto ensin -malli on suomalaista asunnottomuustyötä ohjaava periaate, toimintamalli sekä ajatustapa. Asunto ensin -mallissa kaikki asunnottomuutta kokevien ihmisten eteen tehtävä työ lähtee siitä, että ensimmäinen ihmiselle tarjottava tuki on oma asunto.

Asunnon lisäksi asunnottomuustaustaiset henkilöt tarvitsevat tukea elämän haasteidensa ratkaisemiseen sekä asumisen onnistumisen varmistamiseen, jotta heidän hyvinvointinsa lisääntyy. Asuntojen ja hyvinvoinnin saannin turvaaminen edellyttää yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, kaupunkien sekä julkisten palvelujen tuottajien, että kolmannen sektorin toimijoiden välillä.

Yhteistyössä on voimaa, ja vain yhteistyössä voimme onnistua asunnottomuuden poistamisessa. Y-Säätiön Asunto ensin Verkostokehittäjät tekevät aktiivista työtä asunnottomuuden poistamisen eteen kouluttamalla, kehittämällä asumissosiaalista työtä sekä rakentamalla yhteistyötä eri asunnottomuustoimijoiden välille.

Miltä asunnottomien palvelujen tulevaisuus näyttää?

Vuoden 2023 alusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestäminen on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle. Asunnottomien palveluja kartoitettiin Asunto ensin Verkostokehittäjien toimesta keväällä 2023. Tietoja kartoitukseen kerättiin hyvinvointialueilta ja siellä erityisesti niiltä työntekijöiltä, joiden vastuulle asunnottomien palvelut kuuluivat.

Asunnottomien palvelut eivät pääosin muodostaneet itsenäistä palvelukokonaisuutta hyvinvointialueilla, vaan ne kuuluivat joidenkin muiden palvelukokonaisuuksien alle tai nivoutuivat osaksi muita palveluja. Asunnottomien palvelujen sijoittumiseen vaikutti hyvinvointialueen organisaatiorakenne sekä asunnottomien määrä hyvinvointialueella.

Vasta tulevaisuudessa voidaan nähdä, ovatko hyvinvointialueet onnistuneet palvelukokonaisuuksissaan ja kyetäänkö asunnottomuutta edelleen vähentämään. Huolenaiheina asunnottomuustyön osalta voidaan nähdä palvelujen keskittyminen isoimmille paikkakunnille, resurssien riittämättömyys sekä haasteet vaikeimpien asiakasryhmien kohtaamisessa. Huomionarvoista oli myös edelleen portaittaisen asuttamismallin mukainen ajattelu joillain hyvinvointialueilla. Portaittaisessa asuttamismallissa, toisin kun Asunto ensin-mallissa, ihmiseltä edellytetään tietyn asteisia elämänmuutoksia ennen asunnon saamista.

Portaittainen malli on ongelmallinen, sillä portaalta toiselle siirtyminen ei monestikaan onnistu ja asunnottomuutta kokevat ihmiset jäävät tilapäisiin asumisratkaisuihin. Asunnottomuuden poistamisen kannalta tämä ei ole vaikuttavaa työtä.

Hyvinvointialueilla tehtyä työtä voidaan pitää vaikuttavana silloin, kun se helpottaa asiakkaan ongelmaa tai elämäntilannetta – lisää hyvinvointia. Asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan hyvinvoinnin lisäksi myös asuntoja. Ihanteellisessa tilanteessa kunta tai kaupunki voisi vastata asuntojen hankinnasta sekä asuttamisesta ja hyvinvointialue palveluista, jolloin toimittaisiin Asunto ensin mallin mukaisesti ja saataisiin asunnottomuus poistettua.

Maria Degerman
Erityissuunnittelija
Asunto ensin Verkostokehittäjät