Asunto ensin on ainoa kestävä tapa vähentää asunnottomuutta

Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 3 950 yksinelävää asunnotonta. Asunnottomuutta kokeneiden määrä on ollut laskussa Suomessa monena vuonna peräkkäin. Tämän on mahdollistanut Asunto ensin -malli, jota lähdettiin toteuttamaan systemaattisesti vuonna 2008.

Asunto ensin -malli kirjattiin ensimmäisen kerran hallitusohjelmaan vuonna 2019. Asunnottomuuskentällä oltiin toiveikkaita, että tämä antaisi vankan pohjan ja suunnan asunnottomuustyölle tuleviksi vuosiksi.

Aikaa on kulunut nyt kolme vuotta ja toiveikkuus on vähitellen vaihtumassa hämmennykseksi. Hätämajoituspaikat nähdään monissa kunnissa edelleen oikeana vaihtoehtona asunnottomuutta kokeneiden tukemiseksi.

Asunto ensin -mallin mukaisten ratkaisujen sijaan asunnottomuuden haasteita on lähdetty ratkaisemaan lyhytaikaisilla toimenpiteillä. Tuetun asumisen kilpailutuksissa Asunto ensin -mallin mukaiset palvelut ovat olleet vähissä. Kilpailutusten myötä lyhytaikaista tai määräaikaisuuteen perustuvaa asumista on tulossa lisää eri puolille Suomea.

Tilapäisratkaisut eivät tarjoa todellisia polkuja ulos asunnottomuudesta

Alun perin asunnottomuusohjelmissa pyrittiin väliaikaisista ratkaisuista eroon, sillä ne eivät kannattele ihmisiä pois asunnottomuudesta. Kokemus on osoittanut, että tilapäisyys muodostuu monesti pysyväksi olotilaksi ja vie ihmiseltä tulevaisuudennäkymät.

Hätämajoitus ja muut tilapäisratkaisut eivät tarjoa todellisia polkuja ulos asunnottomuudesta. Yömajat poistavat ongelman vain yhdeksi yöksi kerrallaan. Niiden lisääminen ei poista asunnottomuutta.

Yömajat poistavat ongelman vain yhdeksi yöksi kerrallaan. Niiden lisääminen ei poista asunnottomuutta.

Arjen kokemukset yhdessä kansainvälisten tutkimusten kanssa osoittavat, että Asunto ensin -malli on tehokkain ja inhimillisin tapa vähentää ja lopulta poistaa asunnottomuus. 80−90 prosenttia asutetuista on onnistuvat pitämään asuntonsa. Vain harva on päätynyt takaisin asunnottomaksi.

Työn vaikuttavuudesta kertoo myös se, että yli 10 vuoden tuloksellisen työn jälkeen Asunto ensin -periaate kirjattiin hallitusohjelmaan.

Asunto ensin -mallia kehitetään jatkuvasti

Monien puheissa Asunto ensin -malli on kutistunut tarkoittamaan pelkästään asumisyksiköitä, jotka nähdään säilytyspaikkoina, eikä asukkaiden koteina. Laaja hajasijoitetun tukiasumisen kapasiteetti, jonka ympärille malli rakentuu, tuntuu unohtuneen.

Asunto ensin -malli ei syntynyt valmiina, vaan sitä on kehitetty jatkuvasti laajassa yhteistyössä eri toimijoiden ja entisten asunnottomien kanssa. Kehittäminen jatkuu edelleen.

Asunnottomuustyön sisäistä kehitystä ohjaa myös se, että asunnottomuus ilmiönä muuttuu jatkuvasti. Uusina asunnottomuudesta kärsivinä ryhminä ovat nousseet esiin nuoret, naiset, rikostaustaiset, maahanmuuttajat ja sateenkaarivähemmistöt. Pysyvä asunto ja räätälöity tuki pystyvät vastaamaan myös ilmiön jatkuvaan muutokseen.

Suomalaisen asunnottomuustyön onnistumiset perustuvat yhteiseen kehittämiseen. Asunto ensin 2.0, jossa kehitettiin kehittämistyölle lähitulevaisuuden painopisteet, on hyvä esimerkki laajassa yhteistyössä tehdystä ehdotuksesta.

Asunto ensin -periaatteesta on pidettävä kiinni ja kehitettävä sitä eteenpäin. Se on ainoa aito mahdollisuus saavuttaa asunnottomuuden vähentämisen ja poistamisen tavoite.