Asunnottomuus väheni jälleen 13.2.2024Uutinen Asunnottomuus väheni Suomessa jälleen Aran julkaiseman selvityksen mukaan. Yksinasuvia asunnottomia oli 3429 marraskuussa 2023. Tämä on 257 asunnotonta vähemmän kuin edellisenä vuonna. ”Selvitys vahvistaa kuvaa siitä, että asunnottomuuden poistaminen Suomesta voi onnistua, jos siihen panostetaan”, arvioi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. Aran tuore selvitys kertoo asunnottomuuden laskusuunnan jatkuvan. Edellisen kerran asunnottomuus on noussut 2010-luvun alussa. Laskeva trendi on viime vuodet ollut pitkälti Helsingin harteilla ja tämä on nähtävissä myös uusimmissa luvuissa. Helsingissä onnistuttiin vähentämään yksinasuvien asunnottomien määrää 157:llä. Asunnottomia perheitä Helsingissä on 33, mikä tarkoittaa 75 prosentin laskua. Myös pitkäaikaisasunnottomia asutettiin menestyksellä: Helsingissä on 118 pitkäaikaisasunnotonta vähemmän kuin edellisenä vuotena. ”Asunnottomuusongelmat ovat keskittyneet tyypillisesti suuriin kaupunkeihin – Helsingin menestys asunnottomuuden vähentämisessä toimii hyvänä esimerkkinä, sekä Suomessa että kansainvälisesti, miten kunnianhimoiset tavoitteet ja määrätietoiset toimenpiteet tuottavat tulosta.” kommentoi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski tuoreita tilastoja Helsingin tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Asunnottomuuden kehitys vaihtelee alueellisesti Asunnottomuus ei vähene Suomessa tasaisesti. Kuntien välillä on merkittäviä eroja selvityksen perusteella. Eniten kasvua asunnottomuudessa on Espoossa. Kasvun myötä Espoossa on eniten asunnottomuutta väestöön suhteutettuna. Myös Turussa asunnottomuuden määrä nousi. Turussa asunnottomuus on noussut jo kahtena peräkkäisenä vuotena. Helsingin ohella asunnottomuus väheni suurimmissa kaupungeissa vain Tampereella (-33), Lahdessa (-2) ja Porissa (-9). Asunnottomista lähes puolet on pääkaupunkiseudulla ja lähes neljä viidestä kymmenessä suurimmassa kaupungissa. ”Asunnottomien palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on suuri murros, joka vaatii reagointia ja mukautuvuutta kaikilta asunnottomuuden vähentämiseen tähtääviltä toimijoita. Kun asumiseen ja ihmisten toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset etenevät vuoden aikana, on selvää, että vaikeustaso asunnottomuuden poistamisessa nousee. Asunnottomuuden poistamiseen on panostettava niin hyvinvointialueilla, kaupungeissa kuin valtakunnallisestikin. Juuri käynnistynyt asunnottomuusohjelma onneksi kokoaa keskeiset toimijat yhteen. Nyt on oikea aika syventää yhteistyötä sekä tukea tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista”, jatkaa Ojankoski. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista kohti Asunnottomat eivät ole yhtenäinen ryhmä ja asunnottomuus kehittyy usein eri tavoin eri ryhmillä. Maahanmuuttajien osuus yksinasuvista asunnottomista nousi reilusti 18 prosentista 24 prosenttiin. Nuorten asunnottomuus puolestaan vähentyi. Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista yksinelävistä asunnottomista laski 22 prosentista 15 prosenttiin. Myös pitkäaikaisasunnottomuus väheni viime vuodesta. Pitkäaikaisasunnottomia on 115 vähemmän kuin edellisenä vuotena: yhteensä 1018 henkilöä. Hallitusohjelmassa tavoitellaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista tähän tähtäävällä ohjelmalla, jonka johtoryhmässä Y-Säätiö on edustettuna. ”Pitkäaikaisasunnottomuus pystytään poistamaan Suomesta. Työkalut ovat olemassa ja osaamista löytyy. Voidaan sanoa, että pallo on tässä asiassa päättäjillä. Jotta tavoitteessa onnistutaan, on asunnottomuutta ratkottava laajana kokonaisuutena. Pitkäaikaisasunnottomuus ei ole irrallaan muista asunnottomuuden muodoista. Pitkäaikaisasunnottomien palveluiden kehittämisen lisäksi jatkossakin on tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn ja huomioida laajasti asunnottomuuden eri riskitekijät”, kommentoi Ojankoski. Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski Valtaosa asunnottomista, noin 62 prosenttia, majoittuu tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Muut asunnottomuuden muodot ovat selkeästi pienempiä: laitosmaisissa yksiköissä majoittuvat (12%), asuntoloissa tai majoitusliikkeissä majoittuvat (12%) ja ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa ynnä muissa sellaisissa majoittuvat (14%). “Tuttujen tai sukulaisten luona majoittuvista, niin sanotuista piiloasunnottomista, ei Suomessa tiedetä kovinkaan paljoa. Esimerkiksi Tanskassa tuen tarpeet ovat paremmin tilastoituja ja siellä havaittiin, että piiloasunnottomista lähes kaikilla on joko mielenterveys- tai päihdeongelmia. Asunnottomuuden poistamiseksi on huomioitava kaikki asunnottomuutta kokevat ryhmät ja heidän elämäntilanteensa”, arvioi Ojankoski.