Asunnottomuus laskee Suomessa jo seitsemättä vuotta

Tilanne on parantunut, mutta asunnottomuus on yhä 4 600 ihmisen arkea. ”Työtä on edelleen jatkettava, jotta jokaisella on Suomessa oma koti”, toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

ARAn eilen julkaiseman selvityksen mukaan asunnottomuus laskee Suomessa edelleen. Hyvä kehitys jatkuu jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

Suomessa oli viime vuoden lopussa 4 600 yksin elävää asunnotonta ihmistä. Tämä on 280 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2018.

Suomessa oli viime vuoden lopussa 4 600 yksin elävää asunnotonta ihmistä.

”Tämä antaa viitteitä siitä, että asunnottomuus saadaan poistettua Suomesta tämän ja seuraavan hallituskauden aikana. Se vaatii kuitenkin valtiolta, kunnilta ja järjestöiltä vahvaa yhteistyötä ja sitoutumista Asunto ensin -työhön”, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

Yksinelävistä asunnottomista ihmisistä 68 prosenttia oleskeli tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona. ”Tämä osuus on pysynyt hyvin samankaltaisena viime vuodet. Suomessa asunnottomuus on pääosin epävarmoissa oloissa elämistä”, Kaakinen sanoo.

Varsinaista katuasunnottomuutta koki 16 prosenttia tilastoiduista, loput 16 prosenttia asuivat asuntoloissa tai laitosmaisissa yksiköissä.

Asunnottomien perheiden (mukaan lukien pariskunnat, joilla ei ole lapsia) määrä on pysynyt ennallaan. Asunnottomia perheitä oli viime vuoden lopussa 264.

Nuorten tilanne ilahduttaa, naisten ei

Pitkäaikaisasunnottomuutta kokevia on nyt ensimmäistä kertaa alle tuhat. ”Vielä 2010 pitkäaikaisasunnottomia ihmisiä oli Suomessa yli 3 000, joten viimeisten kymmenen vuoden aikana tehty työ on tuottanut tulosta”, Kaakinen sanoo.

Myös alle 25-vuotiaiden nuorten määrät laskivat ensimmäistä kertaa alle tuhanteen ihmiseen. Nuorten osuus yksinelävistä asunnottomista on nyt 18 prosenttia.

Naisia asunnottomuutta kokevista oli viime vuonna 26 prosenttia.

”Asunnottomuutta kokevien naisten lukumäärä laskee, mutta naisten suhteellinen osuus asunnottomuutta kokevista on noussut lähes kymmenellä prosentilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä on erittäin huolestuttava kehityskulku, johon etsitään nyt ratkaisuja laajapohjaisella yhteistyöllä”, Kaakinen sanoo.

 

Keskustelua aiheesta

 

Mitä ajattelit jutusta?