Asunnottomuuden poistamisen taloudelliset hyödyt 

Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Asunnottomuuden poistamiseen tähtäävät asunnottomuusohjelmat sekä Asunto ensin -mallin käyttöön ottaminen pitkäaikaisasunnottomuuden torjumiseksi ovat luoneet puitteet, joissa heikoimmassa asemassa olevat ovat voineet saada vakituisen asunnon.  

Taloudellisesta näkökulmasta Suomen strategia on tarkoittanut kohtuuhintaiseen asumiseen panostamista, ennaltaehkäisevien palveluiden sekä tukipalvelujen rahoittamista ja tukeutumista yleisiin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Useissa tutkimuksissa on korostettu tämän strategian taloudellisia hyötyjä. Asumisen ja tuen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset näyttävätkin olevan enemmän kuin perusteltuja, kun otetaan huomioon taloudelliset hyödyt, joita asunnottomuuden vähentäminen voi tuottaa valtion eri sektoreille. Seuraavaksi tarkastelen hyötyjä kolmenlaisissa julkisissa menoissa (terveydenhuolto, järjestys ja turvallisuus sekä sosiaaliturva) ja esitän, että jotkin hyödyt tulevat näkyviin vasta kriisiaikoina. 

Palveluiden saavutettavuudella säästetään resursseja 

Pitkäaikaisasunnottomuuteen liittyy usein kroonisia terveysongelmia, päihteiden väärinkäyttöä ja mielenterveysongelmia. Pitkäaikaisasunnottomilla on kuitenkin vaikeuksia saada sosiaali- ja terveyspalveluja. He saattavat kohdata hallinnollisia ongelmia, koska he eivät ole kirjoilla siellä, missä he tarvitsevat palveluita. Lisäksi järjestelmän monimutkaisuus ja tarvittavien taitojen puute voivat vaikeuttaa palveluihin pääsyä. Järjestelmä ei myöskään välttämättä pysty vastaamaan paljon palveluita tarvitsevien tarpeisiin. Tämän seurauksena pitkäaikaisasunnottomat käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja todennäköisemmin vasta silloin, kun tarve on niin akuutti, että se vaatii kiireellistä hoitoa. 

Kun asuminen on kunnossa, hallinnollisia ongelmia on helpompi ratkoa, ja tuetun asumisen palveluista voidaan ohjata asukkaita heidän säännöllisesti tarvitsemiin peruspalveluihin. Terveydenhuollon resursseja puolestaan säästetään, koska kiireellinen hoito ja apu on muita terveyspalveluita kalliimpaa. 

Turvallisempi yhteiskunta kannattaa 

Asumisen epävakauden ja asunnottomuuden on havaittu olevan yhteydessä rikostaustaisten uusintarikollisuuteen. Muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kohdalla asunnottomuus lisää todennäköisyyttä joutua tekemisiin poliisin ja oikeusjärjestelmän kanssa. Tuomiot rikoksista tarkoittavat suuria kustannuksia lainvalvonnalle, oikeuslaitoksille, vankeinhoidolle ja rikosseuraamuslaitokselle. Asuminen, jopa tukipalveluineen, maksaa vähemmän yötä kohden kuin vankilassa oleminen. Rikostaustaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien asunnottomuuden ehkäiseminen ei ole vain keino vähentää rikosoikeusjärjestelmän kustannuksia, vaan se on myös keino rakentaa turvallisempi yhteiskunta kaikille. 

Asunnottomuuden haittavaikutusten vähentäminen 

Asunnottomuus vaikuttaa ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, heidän ihmissuhteisiinsa ja asemaansa yhteiskunnassa. Mitä kauemmin henkilö on asunnoton, sitä vaikeampaa hänen on edetä elämässään, työskennellä ja olla aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Asunnottomuuden ehkäiseminen tai nopea asuttaminen vakituiseen asuntoon vähentää asunnottomuuden kielteisiä vaikutuksia ja antaa ihmisille mahdollisuuden rakentaa elämänsä uudelleen, opiskella, työskennellä ja maksaa veroja. Koska asunnottomuuden riski kohdistuu aiempaa nuorempiin ihmisiin, nyt enemmän kuin koskaan, asunnottomuuden poistaminen on sijoitus, joka tuottaa merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. 

Asunnottomuuden poistaminen vahvistaa kriisinsietokykyä 

Pandemian aikana kaikkia kehotettiin pysymään kotona tartuntojen leviämisen estämiseksi. Monissa maissa asunnottomuudesta tuli kansanterveydellinen hätätila, ja suuria summia rahaa käytettiin hotelleihin ja yksityiseen vuokra-asumiseen asunnottomien väliaikaiseen asuttamiseksi. Lisäksi useat maat asettivat häätökieltoja, ja häätöjen toteutuminen on vain viivästynyt korkojen ja asumiskustannusten noustessa.  

Suomi on ollut paljon paremmassa asemassa kuin useimmat, ellei jopa kaikki, EU-maat ja Iso-Britannia – kiitos viime vuosikymmeninä toteutetulle asunnottomuusstrategialle. Työskentely sen eteen, että jokaisella on koti, on merkinnyt pysyvien ratkaisujen tarjoamista asunnottomuuteen, kriisin hallinnan helpottamista ja äkillisten menojenvälttämistä.  

Panostamalla kohtuuhintaiseen asumiseen, tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin Suomen asunnottomuusstrategia on vähentänyt tehokkaasti asunnottomuutta. Valtion toimintoja erikseen tarkasteltaessa strategian taloudelliset hyödyt voivat vaikuttaa vähäisiltä. Vasta kun julkista taloutta tarkastellaan laajemmin, voidaan täysin ymmärtää heikoimmassa asemassa olevien asumisen vakauden tukemisen taloudellinen merkitys ja asunnottomuuden poistaminen näyttäytyy valtiolle kannattavana menoeränä. Asunnottomuuden poistaminen ei ole vain arvokas sosiaalinen tavoite vaan myös kustannustehokasta julkisen sektorin toimintaa.