Järjestöt vaativat hallitukselta toimia yksinasuvien elinolojen kohentamiseksi

SUOMEN YLI MILJOONA YKSINASUJAA TARVITSEE PAREMPAA TASA-ARVOPOLITIIKKAA

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry ja Y-Säätiö luovuttivat tänään keskiviikkona valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle yhteisen kannanoton, jossa ehdotettiin että Valtioneuvosto käynnistäisi pikaisesti laajapohjaisen parlamentaarisen valmistelun selvittämään yksin elävien sosiaalista asemaa ja palveluja sekä ehdottamaan toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi.

Maailmassa on kaksi suurta väestötrendiä: väestön vanheneminen ja yhden hengen asuntokuntien lisääntyminen. Jälkimmäinen trendi on kaikkein voimakkainta ja nopeinta Pohjoismaissa. Osalla yksin elävistä on taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä, ihmissuhteisiin ja seksuaaliseen kanssakäymiseen, palveluihin ja käytännön elämään liittyviä pulmia. Suomalaisen yhteiskunnan on syytä reagoida tähän väestölliseen muutokseen ja vähentää jo olemassa olevia sosiaalisia ongelmia sekä ennaltaehkäistä tulevia.

Köyhyys vaanii yksinasujaa

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomessa oli yhteensä 2,58 miljoonaa asuntokuntaa, joista yli miljoonassa (41 %) asuttiin yksin. Yksin asuvien ikärakenne on seuraava: eniten on 35–64-vuotiaita (42 %), kolmannes on 65 vuotta täyttäneitä ja neljännes on alle 35-vuotiaita. Jos tarkastellaan yli 65-vuotiasta väestöä, heistä yli kaksi kolmasosaa asuu yksin. Pääkaupungin väestöstä yli puolet asuu yksin. Maan laitosväestö koostuu pääosin yksinäisistä.

Suomen asuntokunnista 13.1 prosenttia oli Euroopan Unionin määritelmän mukaisen köyhyysrajan alapuolella vuonna 2010 (Eurostat). Luku oli kuudenneksi alhaisin EU:ssa. ”Tämän määrittelyn mukaan köyhiä yksinasuvia ruokakuntia oli maassamme 31,5 prosenttia, Bulgarian jälkeen toiseksi eniten EU:ssa”, toteaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Usein ongelmat kasautuvat yksin asujille

Terveyden eriarvoisuuden mittareilla mitattuna yksin asuvien henkilöiden terveydentila on huonompi ja heidän kuolleisuutensa on muuta väestöä korkeampi. Yksin asumiseen voi myös liittyä yksinäisyyden tunnetta tai sosiaalista eristäytyneisyyttä. Toimeentulotukea saavien henkilöiden joukossa yksinäiset ovat voimakkaasti yliedustettuina, sillä jopa 71 prosenttia toimeentulotukea saavista asui yksin vuonna 2010 (Tilastokeskus 2011).

Asunnonhakijoiden jonoissa yksinäiset ovat suurin hakijaryhmä, sillä pieniä halpavuokraisia asuntoja on rakennettu suurimmissa kaupungeissamme vähän. Yksinelävien asuntokuntien nopea lisääntyminen edellyttää yhdyskunta- ja asuntosuunnitteluun uutta ajattelua.

”Asuntopolitiikan tavoitteena on Suomessa jo pitkään ollut asumisväljyyden lisääminen. Tämä asuntorakenteen muutos ei ole kuitenkaan seurannut yksin elämisen trendin lisääntymistä ja yksinelävien tarpeita. Asunnottomien joukosta jopa 85 prosenttia on yksineläviä”, kertoo Kaakinen.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva muistuttaa, että monet vammaiset ja pitkäaikaissairaat elävät nuoruudestaan saakka yksin. Erillisryhmänsä muodostavat iäkkäiden vanhempien kanssa asuvat aikuiset henkilöt, noin 70 000 ihmistä. Vanhempien kuollessa nämä henkilöt jäävät yksin.

”Myös monet palvelut tavoittavat perheelliset helpommin kuin yksinäiset. Esimerkiksi lähikauppojen vähentyminen ja pakkauskokojen suurentuminen voi vaikeuttaa yksinasuvien arkea”, huomauttaa Dufva.

”Suomessa on toteutettu monia suuria uudistuksia laajapohjaisen parlamentaarisen valmistelun kautta. Parlamentaarinen komitea kytkee yhteiskuntamme kaikki osapuolet tarvittavien uudistusten toteuttamiseen. Tästä hyvä esimerkki on vuosina 1966–1970 Naisten asemaa selvittänyt komitea, joka johti tasa-arvoasiain neuvottelukunnan syntyyn ja lukuisiin todellisiin parannuksiin. Toisena esimerkkinä on parlamentaarinen liikennekomitea, jonka ehdotusten ansiosta liikennekuolemat puolitettiin Suomessa vuosina 1973–78”, kertoo taustoista Valli ry:n puheenjohtaja Vappu Taipale.

Suomen verraten onnistunut, pitkäjänteinen perhepolitiikka on toteutettu lukuisten perhelainsäädännöllisten toimien kautta. Tällöin ei yleensä arvioitu näiden lakien vaikutuksia perheettömien henkilöiden asemaan. Suomalainen tasa-arvopolitiikka edellyttää, että ketään ihmistä ei aseteta heikompaan asemaan hänen ikänsä, sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa tai sukupuolisen suuntautuneisuutensa perusteella. Tasa-arvonäkökulmaa ei ole sovellettu perheellisten ja perheettömien välille. Olisi syytä tutkia maamme perhelainsäädännön heijastusvaikutukset tältä kannalta.

”Aloite yksinelävien aseman tarkastelemiseksi on tärkeä. On hyvä, että järjestöt ovat tässä asiassa aktiivisesti liikkeellä. Nyt on avoimesti selvitettävä ratkaisukeinot ja aloitettava kansalaiskeskustelu tästä tärkeästä aiheesta”, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoo.

Lisätietoja:

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry

Virpi Dufva

toiminnanjohtaja

puh. 050 365 4664

virpi.dufva@valli.fi

www.valli.fi

Y-Säätiö

toimitusjohtaja

Juha Kaakinen

puh. 050 670 88

juha.kaakinen@ysaatio.fi

www.ysaatio.fi

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry on vuonna 1953 perustettu valtakunnallinen vanhustyötä tekevä asiantuntijajärjestö. Liitolla on 70 jäsenjärjestöä eri puolilla Suomea. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry toimii jäsenjärjestöjensä edunvalvojana, mutta myös vanhustenhuollon asiantuntijayhteisönä ja linkkinä vanhustenhuollon resursseihin ja kehittämiseen vaikuttaviin valtakunnallisiin yhteisöihin. Liitto tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa ja kehittymistä sekä luo edellytyksiä jäsenilleen kehittyä laadukkaiksi palvelujen tuottajiksi. Liitolla on monipuolista koulutus- ja projektitoimintaa.

Y-Säätiö

Y-Säätiö tarjoaa vuokra-asuntoja 52 kaupungissa tai kunnassa ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa. Asuntoja Y-Säätiöllä on tällä hetkellä 6631 (31.3.2014). Niitä hankitaan lisää ostamalla yksittäisiä huoneistoja asunto-osakeyhtiöistä ja rakennuttamalla vuokrataloja eri puolille Suomea. Asuntojen hankinnan painopistealueena ovat pääkaupunkiseutu sekä muut suuret kaupungit ja kasvukeskukset. Yleishyödyllisen säätiön perustajayhteisöjä ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupungit, Punainen Risti, Kuntaliitto, Suomen mielenterveysseura, Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto sekä Kirkkohallitus.