Kehityshanke – ITIS SITI Kaupunki Helsinki Y-Säätiö on mukana konsortiossa, joka on jatkokehittelyyn valitun ITIS SITI -ehdotuksen takana. Idea- ja arkkitehtikilpailussa etsittiin ehdotuksia Itäkeskuksen alueen kehittämiseen. Helsingin kaupungin järjestämässä kansainvälisessä idea- ja arkkitehtikilpailussa haettiin innovatiivisia, innostavia ja ilmastonmuutoksen hillintää tukevia ehdotuksia Itäkeskuksen keskeisimpien alueiden sekä Puotilan metroaseman seudun suunnittelusta. Kilpailun voittajat julkistettiin torstaina 5.11.2020. Palkintolautakunta valitsi toiselle sijalle ITIS SITI -ehdotuksen. Palkintolautakunta suosittelee kilpailualueen jakamista ensimmäisen ja toisen palkinnon saavuttaneiden ehdotusten kesken. Kilpailun jatkotoimeksiantona ITIS SITI -ehdotuksen pohjalta jatketaan Stoan, Puhoksen alueen ja Puotilan metroaseman alueen suunnittelua. Y-Säätiö on osa konsortiota, joka on jatkokehittelyyn valitun ITIS SITI -ehdotuksen takana. ”On tosi hienoa olla tässä mukana. Meistä on tärkeää, että uudistuvalla Itäkeskuksen ja Puotilan alueella on tarjolla monenlaista asumista, myös kohtuuhintaisia vuokrakoteja”, rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman sanoo. Alueesta kestävän kehityksen suunnannäyttäjä ITIS SITI täydentää hajanaisen kaupunkirakenteen eheäksi keskustaksi, oikeaksi kaupungiksi, jossa palvelut ja asuminen kohtaavat. Ehdotuksessa Itäkeskuksen ja Puhoksen sekä Puotilan alueesta rakentuu kestävän kehityksen suunnannäyttäjä, jossa on hyödynnetty alueen vahvuuksia ja omaleimaisuutta. ITIS SITIä oli laatimassa suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisista koottu monipuolinen joukko: Arkkitehtuurista vastasivat Arkkitehtitoimisto K2S Oy ja Playa Arkkitehdit Oy. Monialaisen työryhmän koordinoijana toimi Suomen Asuntokehitys Oy, muina suunnittelijoina Ramboll Finland Oy, Nomaji Oy ja Jason Bruges Studio Lontoosta. Suunnitelman toteutettavuuden ovat varmistaneet työryhmän rakennuttaja- ja rakentajakumppanit. Y-Säätiön lisäksi mukana ovat Bonava Suomi Oy, SATO Oyj, JM Suomi Oy, EKE-Yhtiöt ja Suure Oy. Suunnitelmalla on luotu sekoittunutta ja monikulttuurista kaupunkirakennetta, jossa vanha ja uusi rakenne, palvelut ja asuminen kohtaavat. Alueelle ominainen särmikkyys ja omaleimaisuus on säilytetty ja sille on luotu uusia kerrostumia. Asukkaille ja kävijöille syntyy uutta tilaa ja mahdollisuuksia tapahtumille sekä kulttuurille nykyisten vahvojen kaupallisten palveluiden sekaan. Helsingin Taidemuseon ja ELMUn uusien tilojen lisäksi Itäkeskukseen ehdotetaan moskeijaa ja lastentaloa uusina julkisina toimintoina. Korttelikohtaiset energiakeskukset hyödyntyvät maalämpöä ”Uusi Itäkeskus tulee olemaan kestävän kehityksen suunnannäyttäjä. Ehdotuksemme sisältää useita kunnianhimoisia ratkaisuja, joilla edistetään sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Esimerkkinä korttelikohtaiset energiakeskukset, jotka hyödyntävät keskisyvää maalämpöä ja -jäähdytystä, aurinkopaneeleita, hukkalämpöjen talteenottoa sekä rakennusten ja kortteleiden välisten energiavirtojen kierrätystä”, sanoo kilpailuryhmää luotsannut Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä. Itäkeskuksen alueella on runsaasti kaupallista tarjontaa. Se on myös läpikulkuasema kymmenille tuhansille matkustajille ja Raide-Jokerin valmistumisen myötä alueen saavutettavuus paranee entisestään. ”Itäkeskuksen erillisten alueiden yhdistymistä tuetaan monin eri keinoin. Esimerkiksi Puhoksen ja Stoan sekä Puotilan alueita yhdistävästä Turunlinnantiestä luodaan pilottikatu, jossa on täydentyvän kaupunkirakenteen lisäksi mahdollista testata useaa erilaista urbaaniin kaupunkiympäristöön sopivaa luontopohjaista ratkaisua hulevesien hallinnasta muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvaan kasvillisuuteen ja paikalla viihtyvään eliöstöön”, Summanen sanoo. ITIS SITI muuttaa läpikulkukeskuksen aidoksi kaupunkitilaksi, jossa viivytään ja viihdytään. Puotila ja Puhos nivoutuvat kiinteämmin osaksi Itäkeskusta. “Työryhmä paneutui jo ideavaiheessa poikkeuksellisen perusteellisesti suunnitelman teknisiin ja taloudellisiin reunaehtoihin. Tällä tavoin pystyttiin ottamaan ehdotuksen toteutettavuuden realiteetit huomioon jo suunnittelun näin varhaisessa vaiheessa”, sanoo liikenteen ja maankäytön asiantuntija Tommi Eskelinen Rambollista.