Hyvä asuminen syntyy myös kohtaamisista – ikäihmisten ääni kuuluviin 

Suomessa väestö ikääntyy, ja yhä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan korkeaan ikään asti. Asumisesta ja asuinyhteisöstä käsin voidaan vaikuttaa positiivisesti ikäihmisten toimintakykyyn sekä osallisuuden kokemukseen. Asuinyhteisöllä ja asumisolosuhteilla on merkittävästi vaikutusta hyvinvointiin, sekä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Toisaalta haasteet asuinyhteisössä tai puutteet ja ongelmat asumisessa voivat heikentää yksilöiden hyvinvointia ja osallisuutta.  Asuinympäristön tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat suoraan siihen, miten ikäihminen voi tai ei voi elämäänsä elää. (Jolanki, Suhonen & Rappe, 2020.) Myös asumiskustannusten suuruudella, lähipalveluiden saatavuudella tai esimerkiksi mahdollisuudella ostaa asumista tukevia palveluja, on merkitystä ikäihmisen asumisen mielekkyyden kannalta. 

Ikääntyneiden kokemukset tutkimuksen keskiössä 

Y-Säätiössä toteutettavassa, Miina Sillanpään Säätiön rahoittamassa Mielekäs asuminen – pienituloisten ikääntyneiden osallisuus asumisyhteisöissä -tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten yhteisöllisyys ja osallisuus tukevat pienituloisten ikääntyneiden hyvinvointia senioriasumisessa ja miten niitä voidaan vahvistaa asuinympäristössä.  

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tunnistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyvyyttä tukevia tekijöitä sekä arjen tuen tarpeita. Tuloksia hyödynnetään Y-Säätiössä asumisen kehittämisessä. Tutkijana tutkimushankkeessa toimii Y-Säätiön projektityöntekijä-tutkija Maria Kotimäki. 

Tutkimusaineistoa on kerätty Y-Säätiön omistaman M2-Kotien seniorikohteiden yli 65-vuotiailta asukkailta, Y-Säätiön työntekijöiltä sekä seniorikohteissa työskenteleviltä sidosryhmien edustajilta. Aineistonkeräys on toteutettu laadullisin menetelmin, eli yksilö- ja ryhmähaastatteluina sekä luovissa osallistavissa työpajoissa. Ensimmäiset haastateltavat tavoitettiin seniorikohteiden asukastoimikuntien kautta. Tämän jälkeen rekrytointia jatkettiin lumipallomenetelmällä, jossa haastatteluihin osallistuneet auttoivat tavoittamaan uusia haastateltavia. Y-Säätiössä kutsuttiin haastatteluihin ja työpajaan avainhenkilöitä heidän työnkuvansa ja työtaustansa huomioiden. 

Tutkimushaastattelut asukkaille ovat antaneet ensikäden tietoa ja näkemyksiä siitä, mitkä asiat ikäihmisille ovat asumisessa merkityksellisiä ja tärkeitä. Työntekijähaastattelut sekä työntekijöille järjestetty työpaja ovat antaneet puolestaan näkemyksiä siitä, millaiset asiat vuokranantajatoimijan näkökulmasta korostuvat ikäihmisten hyvästä asumisesta keskusteltaessa. Lisäksi asumisen haasteet ja vuokranantajana toimimisen haasteet nousivat haastatteluissa ja työpajoissa esiin. Tutkimusaineistossa asukas- sekä työntekijähaastattelut täydentävät toisiaan.  

Luovissa työpajoissa syntyi syvällisiä keskusteluja kodin merkityksestä, asumisesta ja osallistujille tärkeistä asioista. Keskusteluissa korostui kodin keskeinen merkitys osana arkea ja hyvinvointia. Työpajoissa hyödynnettiin kuvakortteja keskustelun tukena. 

Koti ja asuinympäristö hyvinvoinnin perustana 

Tutkimuksessa ikäihmisten asumista tarkastellaan monesta näkökulmasta. Asukkaiden ja työntekijöiden kokemuksissa nousevat esiin niin kodin ja asuinympäristön fyysiset ominaisuudet kuin yhteisöllisyyden ja asumiseen saatavan tuen merkitys.  

Tärkeänä asumiseen vaikuttavana asiana asukkaat pitävät turvallisuutta asuinympäristön suhteen, niin alueellisen ympäristön kuin myös asunnon sisäisen esteettömyyden osalta. Tällöin asumisessa voi keskittyä siihen, että kodista saa rakennettua itselleen mielekkään paikan, jossa voi toteuttaa omaa elämäänsä. Lähiympäristöltä toivotaan helppoa pääsyä palveluiden äärelle, sekä lähiluontoa ja asuintalon pihaan viheralueita. 

Aineiston alustavassa teemoittelevassa sisällönanalyysissä tunnistettiin viisi ikääntyneiden asumisen kannalta keskeistä teemaa.

Ikääntyneiden asumisen keskeiset teemat

 

1. Asuinympäristö: esteettömyys, viihtyisyys, tilat, sijainti, turvallisuus
2. Kodin merkitys: hyvinvointi ja turvallisuus kodissa, turvallisuuden kokemus, viihtyisyys
3. Asuinyhteisö: osallisuus, naapuriapu, yhteisöllisyys
4. Asumisen tukeminen: työjärjestelyt, asumisen haasteet, työntekijän osaaminen, viestintä ja saavutettavuus, vuokranantajan rooli
5. Yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteiden huomioiminen: ikäystävällisyys, joustavuus, tulevaisuusorientaatio, erilaiset elämäntilanteet

Yhteisöllisyys ja pienet arjen teot tukevat hyvää asumista 

Asukkaiden kuvauksissa yhteisöllisyys näyttäytyy hyvinvointia tukevana tekijänä. Vuokranantaja voi luoda edellytyksiä yhteisöllisyydelle esimerkiksi tarjoamalla viihtyisiä ja esteettömiä yhteisiä tiloja sekä tukemalla asukkaiden omaehtoista toimintaa. Asukastoimikuntien aktiivisella vapaaehtoistyöllä on keskeinen rooli yhteisen toiminnan järjestämisessä. 

Työntekijät nostavat aineistossa esiin mahdollisuudet toteuttaa ikäystävällistä vuokranantajatyötä. Työntekijät katsovat, että hyvinvointia voi tukea arkisilla ja usein vain vähän aikaa vievillä toimenpiteillä. Tärkeinä toimintoina he näkevät asukkaan huolen kuuntelemisen ja kuulemisen, selkeän ja ajantasaisen viestinnän, sekä huoltoyhtiön laadukkaan toiminnan. Tulevaisuutta ajatellen työntekijät pohtivat mahdollisuutta esimerkiksi keskitettyyn seniorityöntekijään, jolla olisi erityistä osaamista ottaa huomioon ikätyypillisiä tekijöitä asumisen tukemisessa. Toisaalta työntekijät pitävät olennaisena, että kaikilla senioriasukkaiden kanssa asioivilla työntekijöillä työtehtävistä riippumatta olisi osaaminen ja ymmärrys ikäerityisestä asiakaspalvelusta.  

Haasteina nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa työntekijät huomaavat yhteiskunnallisten resurssien leikkaukset, jotka haastavat myös vuokranantajaroolia. Tällöin nousee esiin kysymys siitä, millainen tuki on vuokranantajan toteutettavissa, ja mikä kuuluisi esimerkiksi sosiaalipalveluiden piiriin. Myös asukkaat ilmaisevat huolensa yhteiskunnallisten leikkausten vaikutuksista asumiseensa. 

Asukkaiden kuuleminen on osa ikäystävällistä asumista 

Työntekijät ajattelevat, että asukkaiden tarpeisiin vastaaminen on helpompaa, kun organisaatiossa myös sisäinen viestintä toimii hyvin ja työntekijät tietävät omat roolinsa ja työtehtävänsä. Myös asukkaat nostavat esiin tärkeänä asumisviihtyvyyteensä vaikuttavana tekijänä toimivan yhteydenpidon vuokranantajaan sekä huoltoyhtiöön. Asukkaille tärkeää on myös saada osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien suunnitelmien tekemiseen, sekä saada ajantasaisesti tietoa tulevista muutoksista. Tämä on olennaisesti kytköksissä osallisuuden kokemukseen. 

Tutkimukseen osallistuneet asukkaat ovat ilmaisseet kiitoksensa siitä, että heidän ääntään halutaan kuulla ja hyödyntää toimintoja suunniteltaessa. Tutkimus kytkeytyy ajatukseen siitä, että sen tuloksia hyödynnetään jatkossa Y-Säätiössä asumista suunniteltaessa, sekä välittää tietoa tuloksista myös muille asumisen toimijoille.  

Tutkimusraportti valmistuu vuoden 2026 lopussa ja tulee luettavaksi Y-Säätiön sekä Miina Sillanpään Säätiön verkkosivuille. 

Lähde:  

Jolanki, O., Suhonen, R., & Rappe, E. (2020). Hyvinvointia ja osallisuutta asuinympäristöjä kehittämällä. Gerontologia, 34(4), 349–353. https://journal.fi/gerontologia/article/view/99634