Hätämajoituspaikat ovat monissa kunnissa lisääntyneet ja kilpailutusten myötä niitä on tulossa vielä lisää. Todellisuudessa asunnottomuus poistuu vain Asunto ensin -mallilla, bloggaavat Juha Kahila ja Juha Soivio.

”Toimivaksi todetusta Asunto ensin -periaatteesta pidetään kiinni”.

Tämä lause oli historiallinen Suomen ja maailman mittakaavassa. Tällä lauseella Asunto ensin -malli kirjattiin ensimmäisen kerran hallitusohjelmaan vuonna 2019. Asunnottomuuskentällä oltiin toiveikkaita, että tämä antaisi vankan pohjan ja suunnan asunnottomuustyölle tuleviksi vuosiksi.

Aikaa on kulunut nyt kaksi vuotta ja toiveikkuus on vähitellen vaihtumassa hämmennykseksi. Asunto ensin -mallin mukaisia uusia ratkaisuja ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ole nähty.

Sen sijaan asunnottomuuden haasteita on lähdetty ratkaisemaan lyhytaikaisilla toimenpiteillä. Hätämajoituspaikat ovat monissa kunnissa lisääntyneet. Tuetun asumisen kilpailutuksissa Asunto ensin -mallin mukaiset palvelut ovat olleet vähissä. Kilpailutusten myötä lyhytaikaista tai määräaikaisuuteen perustuvaa asumista on tulossa lisää eri puolille Suomea.

Miksei toimivaan malliin luoteta?

Alun perin asunnottomuusohjelmissa pyrittiin väliaikaisista ratkaisuista eroon, sillä ne eivät kannattele ihmisiä pois asunnottomuudesta. Kokemus on osoittanut, että tilapäisyys muodostuu monesti pysyväksi olotilaksi ja vie ihmiseltä tulevaisuudennäkymät.

Suomi on vielä toistaiseksi ainoa EU-maa, jossa asunnottomien määrä on tasaisesti laskenut. Tämän on mahdollistanut Asunto ensin -malli, jota lähdettiin toteuttamaan systemaattisesti vuonna 2008. Hätämajoitukset ja asuntolat korvattiin pysyvillä vuokrasopimuksilla hajasijoitetuissa asunnoissa ja asumisyksiköissä. Asumisen onnistuminen on varmistettu kotiin vietävällä räätälöidyllä tuella.

Arjen kokemukset yhdessä kansainvälisten tutkimusten kanssa osoittavat, että Asunto ensin -malli on tehokkain ja inhimillisin tapa vähentää ja lopulta poistaa asunnottomuus. 80−90 prosenttia asutetuista on onnistuvat pitämään asuntonsa. Vain harva on päätynyt takaisin asunnottomaksi.

Työn vaikuttavuudesta kertoo myös se, että yli 10 vuoden tuloksellisen työn jälkeen Asunto ensin -periaate kirjattiin hallitusohjelmaan.

Asunto ensin -mallia kehitetään yhteistyössä

Monien puheissa Asunto ensin -malli on kutistunut tarkoittamaan pelkästään asumisyksiköitä, jotka nähdään säilytyspaikkoina, eikä asukkaiden koteina. Laaja hajasijoitetun tukiasumisen kapasiteetti, jonka ympärille malli rakentuu, tuntuu unohtuneen.

Asunto ensin -malli ei syntynyt valmiina, vaan sitä on kehitetty jatkuvasti laajassa yhteistyössä eri toimijoiden ja entisten asunnottomien kanssa.

Nyt on aika herätä! Tilapäisratkaisut eivät tarjoa todellisia polkuja ulos asunnottomuudesta.

Asunnottomuustyön sisäistä kehitystä ohjaa myös se, että asunnottomuus ilmiönä muuttuu jatkuvasti. Uusina asunnottomuudesta kärsivinä ryhminä ovat nousseet esiin nuoret, naiset, rikostaustaiset, maahanmuuttajat ja sateenkaarivähemmistöt. Pysyvä asunto ja räätälöity tuki pystyvät vastaamaan myös ilmiön jatkuvaan muutokseen.

Suomalaisen asunnottomuustyön onnistumiset perustuvat yhteiseen kehittämiseen. Asunto ensin 2.0, jossa kehitettiin kehittämistyölle lähitulevaisuuden painopisteet, on hyvä esimerkki laajassa yhteistyössä tehdystä ehdotuksesta.

Nyt on aika herätä! Tilapäisratkaisut eivät tarjoa todellisia polkuja ulos asunnottomuudesta. Hätämajoitusta tarvitaan, mutta sen lisääminen ei poista asunnottomuutta. Asunto ensin -periaatteesta on pidettävä kiinni ja kehitettävä sitä eteenpäin. Se on ainoa aito mahdollisuus saavuttaa asunnottomuuden vähentämisen ja poistamisen tavoite.

Tule kuulolle Valtakunnalliseen asunnottomuusseminaariin pe 15.10.2021

Asunto ensin -mallin tulevaisuudesta keskustellaan Valtakunnallisessa asunnottomuusseminaarissa perjantaina 15.10. Tapahtuma järjestetään etäyhteyksin ja se on avoin kaikille. Lue lisää ja tule mukaan!

Mitä ajattelit jutusta?