Mielenterveyttä kulttuurista, muoti-ilmiö vai kestävää kehitystä?

Teatteri, tanssi, kuvataiteet, musiikki ja kirjallisuus voivat merkittävällä tavalla edistää mielen hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Jo pitkään on tiedetty, että taiteen tekeminen ja kokeminen on hyväksi psyykkiselle hyvinvoinnille. Taideterapia on vielä asia erikseen, sillä on selkeitä voimaannuttavia ja kuntouttavia vaikutuksia.

Erityisesti itse tekeminen, osallistava harrastaminen on merkityksellistä. Esimerkiksi kuorolaulun terapeuttinen merkitys on todettu tutkimuksissa. Suomenruotsalaisten hyvinvoinnin ja heidän keskuudessaan yleisen kuorolauluharrastuksen yhteys lienee ilmeinen.

Suomen Kansallisteatterin kiertuenäyttämön aktiivi Jussi Lehtonen on omalla toiminnallaan todentanut mielenkiintoisen seikan. Ero ”korkeakulttuurin” ja ”rahvaan kulttuurin” välillä on keinotekoinen ja toisarvoinen. Ensihämmennyksen jälkeen vankilassa otettiin Shakespearen sonetit hyvin vastaan. Kannattaa siis myös etsiä uusia ja yllättäviä tapoja käyttää kulttuurin keinoja mielenterveyden edistämiseen.

Mental Health Art Week järjestettiin toukokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa. Mallia otettiin Skotlannista. Suomen Mielenterveysseuran piirissä toteutettiin lähes 100 tapahtumaa eri puolilla maata. Helsingin Sanomien kolumnisti totesi, että hyvinvointikulttuuri on nyt muotia.

Muotia tai ei, ei ainakaan ohimenevää muotia. Niin vakuuttavaa näyttöä kulttuurin merkityksestä on jo olemassa. Kulttuuri ei korvaa muita mielenterveyden edistämisen menetelmiä, mutta tuo merkittävän lisän keinovalikoimaan.

Silti on syytä muistuttaa, että mielenterveyden ongelmat liittyvät usein sosiaalisiin ongelmiin. Köyhyys, päihdeongelmat ja väkivallan kokeminen tuottavat psyykkisiä ongelmia ja päinvastoin. Huono-osaisuus ja psyykkiset sairaudet liittyvät yhteen. Älkäämme siis unohtako hyvin hoidetun sosiaalipolitiikan merkitystä.

Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura ry